Uudelleenkäännöshypoteesin toteutuminen reaalioiden valossa Dylan Thomasin teoksessa Portrait of the Artist as a Young Dog ja sen kahdessa suomennoksessa

Tutkielmassa tutkitaan Dylan Thomasin englanninkielisen novellikokoelman Portrait of the Artist as a Young Dog (2014/1940) kahta suomennosta: Sandellin Taiteilijan omakuva nuoruuden penikkavuosilta (1963) ja Ville-Juhani Sutisen Taiteilijan omakuva nuoruuden koiravuosilta (2024) tavoitteena selvittää, toteutuuko uudelleenkäännöshypoteesi Sutisen uudelleenkäännöksessä. Ensikäännösten sanotaan olevan kotouttavia, kun uudelleenkäännökset ovat vieraannuttavia. Tutkielman hypoteesina on, että uudelleenkäännöshypoteesi toteutuu eli että Sutisen käännös on vieraannuttavampi kuin Sandellin ensikäännös. Uudelleenkäännöshypoteesin testaamiseksi tutkielmassa käytettiin reaalioita, toiselta nimeltään mm. kulttuurisidonnaiset ilmaukset (culture-speficic items eli CSI). Seitsemästä novellista poimittiin reaaliat ja ensikäännöstä ja uudelleenkäännöstä vertailtiin keskenään sekä alkuteokseen ja määriteltiin, onko reaaliat käännetty uudelleenkäännöksessä kotouttavasti vai vieraannuttavasti. Kategorisoinnin kolmas kategoria oli ’muuttumattomat’, joissa reaaliat oli käännetty samalla tavalla kahden käännöksen välillä verrattuna alkuteokseen. Neljäs kategoria on ”määrittämättömät”, joista ei ollut mahdollista sanoa, olivatko ne kotouttavia, muuttumattomia vai vieraannuttavia. Reaalioista tehdystä taulukosta paljastui, että uudelleenkäännöshypoteesi toteutuu Sutisen tekemässä vuoden 2024 uudelleenkäännöksessä. Vieraannutettuja reaalioita oli Sutisen käännöksessä huomattavasti enemmän (206) kuin kotoutettuja reaalioita (69). Muuttumattomia eli samalla tavalla käännettyjä reaalioita oli 142 ja määrittelemättömiä 3. Uudelleenkäännöshypoteesin toteutumisen syynä pidetään muun muassa sitä, että kahden käännöksen ilmestymisen välillä on kulunut pitkä aika (61 vuotta) ja sitä, että suomalaisten englannin kielen ja englantilaisen kulttuurin tuntemus on parantunut, jolloin on mahdollista tehdä vieraannuttavia käännöksiä. Tästä huolimatta myös uudelleenkäännöksessä monia reaalioita oli kotoutettu eksplikoimalla. Tämä johtuu luultavasti siitä, että kääntäjä piti joitakin kulttuuriviittauksia liian vieraina suomalaiselle lukijakunnalle. Vierauden syy on siinä, että suomalaisella lukijalla ei ole samaa kielellistä, kulttuurista ja historiallista tulkintapääomaa kuin äidinkielisellä ja Brittiensaarilla asuvalla lukijalla. Tutkielmassa tultiin tulokseen, että vaikka uudelleenkäännöshypoteesin testaaminen reaalioita käyttämällä on vielä varsin vähäistä, voisi se toimia tutkimusmenetelmänä myös tulevissa pro gradu - tutkielmissa ja myös laajemmissa tutkimuksissa.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2026

Author dc:creator

• Reidla, Rasmus

• uudelleenkääntäminen
• uudelleenkäännöshypoteesi
• kotouttaminen
• vieraannuttaminen
• reaaliat

Statement dc:rights

• In Copyright 1.0

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/634095

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/634095