Helsingin yliopisto
Englannin kielen käytön määrän yhteys 4.–5.-luokkalaisten PIRLS-lukutaitoon – tarkastelunäkökulmana kielen virallinen status
Abstract
dc:description.abstractKielen statuksella on ollut merkitystä kielivalintaan ja -ympäristöön kautta aikojen, määrittäen maan julkisten palveluiden ja koulutuksen kielen. Yhä monikielisemmän yhteiskunnan myötä monet lapset käyvät koulua ja opettelevat lukemaan muulla kuin omalla kotikielellään. Englannin kieli on levinnyt tämän ajan maailman kieleksi, minkä seurauksena lukuisissa maissa tarjotaan opetusta joko osittain tai kokonaan englannin kielellä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää sekä englannin kielen statuksen, että käyttöfrekvenssin kotona yhteyttä 4.–5.-luokkalaisten lukutaitoon Singaporessa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Maat valikoituivat keskinäiseen vertailuun keskeisten rakenteellisten yhtäläisyyksien, kuten opetuskielen, koulujen sosioekonomisen profiilin ja oppilaiden korkean varhaisen lukutaitotason vuoksi. Täten tutkielmani tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin englannin kielen käyttöfrekvenssi kotona on yhteydessä 4.–5.-luokkalaisten lukutaitoon a. Singaporessa, b. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa? Millä tavoin yhteys eroaa näiden kahden maan välillä kielen virallisen statuksen näkökulmasta? Tutkimus perustuu laajaan kansainväliseen PIRLS 2021 -aineistoon (Progress in International Reading Literacy Study) ja toteutettiin käyttäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Englannin kielen käyttöfrekvenssin kotona yhteyttä lukutaitoon analysoitiin käyttäen yksisuuntaista varianssianalyysiä kummankin maan kohdalla. Yhteyksien eroja selvitettiin kuvailevan vertailun avulla. Tulokset osoittavat, että englannin kielen suuri käyttöfrekvenssi kotona tukee parempaa lukutaitoa 4.–5.-luokkalaisilla, mutta englanti ainoana kotikielenä ei takaa parhaimpia tuloksia. Tämä suuntaa katseen monikielisen oppijan lukutaidon kehitykseen. Lisäksi tulosten mukaan ryhmäerot lukutaidossa ovat pienemmät siinä maassa, jossa englannin kielellä on virallisen kielen status.
Degree
thesis:*- Grantor dc:publisher
- Helsingin yliopisto
- Year dc:date.issued
- 2026
Author and committee
dc:creator, dc:contributor.*- Author dc:creator
-
- Viinikkala, Noora
Subjects
dc:subject × 5Rights
dc:rights- Statement dc:rights
-
- In Copyright 1.0
- Language dc:language.iso
- fin
Identifiers
dc:identifier.*- Handle dc:identifier.uri
- http://hdl.handle.net/10138/628482
- OAI identifier oai:identifier
- oai:helda.helsinki.fi:10138/628482