{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/628482"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/628482","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Englannin kielen käytön määrän yhteys 4.–5.-luokkalaisten PIRLS-lukutaitoon – tarkastelunäkökulmana kielen virallinen status","abstract":"Kielen statuksella on ollut merkitystä kielivalintaan ja -ympäristöön kautta aikojen, määrittäen maan julkisten palveluiden ja koulutuksen kielen. Yhä monikielisemmän yhteiskunnan myötä monet lapset käyvät koulua ja opettelevat lukemaan muulla kuin omalla kotikielellään. Englannin kieli on levinnyt tämän ajan maailman kieleksi, minkä seurauksena lukuisissa maissa tarjotaan opetusta joko osittain tai kokonaan englannin kielellä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää sekä englannin kielen statuksen, että käyttöfrekvenssin kotona yhteyttä 4.–5.-luokkalaisten lukutaitoon Singaporessa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Maat valikoituivat keskinäiseen vertailuun keskeisten rakenteellisten yhtäläisyyksien, kuten opetuskielen, koulujen sosioekonomisen profiilin ja oppilaiden korkean varhaisen lukutaitotason vuoksi. Täten tutkielmani tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin englannin kielen käyttöfrekvenssi kotona on yhteydessä 4.–5.-luokkalaisten lukutaitoon a. Singaporessa, b. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa? Millä tavoin yhteys eroaa näiden kahden maan välillä kielen virallisen statuksen näkökulmasta? Tutkimus perustuu laajaan kansainväliseen PIRLS 2021 -aineistoon (Progress in International Reading Literacy Study) ja toteutettiin käyttäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Englannin kielen käyttöfrekvenssin kotona yhteyttä lukutaitoon analysoitiin käyttäen yksisuuntaista varianssianalyysiä kummankin maan kohdalla. Yhteyksien eroja selvitettiin kuvailevan vertailun avulla. Tulokset osoittavat, että englannin kielen suuri käyttöfrekvenssi kotona tukee parempaa lukutaitoa 4.–5.-luokkalaisilla, mutta englanti ainoana kotikielenä ei takaa parhaimpia tuloksia. Tämä suuntaa katseen monikielisen oppijan lukutaidon kehitykseen. Lisäksi tulosten mukaan ryhmäerot lukutaidossa ovat pienemmät siinä maassa, jossa englannin kielellä on virallisen kielen status.","abstract_html":"Kielen statuksella on ollut merkitystä kielivalintaan ja -ympäristöön kautta aikojen, määrittäen maan julkisten palveluiden ja koulutuksen kielen. Yhä monikielisemmän yhteiskunnan myötä monet lapset käyvät koulua ja opettelevat lukemaan muulla kuin omalla kotikielellään. Englannin kieli on levinnyt tämän ajan maailman kieleksi, minkä seurauksena lukuisissa maissa tarjotaan opetusta joko osittain tai kokonaan englannin kielellä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää sekä englannin kielen statuksen, että käyttöfrekvenssin kotona yhteyttä 4.–5.-luokkalaisten lukutaitoon Singaporessa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Maat valikoituivat keskinäiseen vertailuun keskeisten rakenteellisten yhtäläisyyksien, kuten opetuskielen, koulujen sosioekonomisen profiilin ja oppilaiden korkean varhaisen lukutaitotason vuoksi. Täten tutkielmani tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin englannin kielen käyttöfrekvenssi kotona on yhteydessä 4.–5.-luokkalaisten lukutaitoon a. Singaporessa, b. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa? Millä tavoin yhteys eroaa näiden kahden maan välillä kielen virallisen statuksen näkökulmasta? Tutkimus perustuu laajaan kansainväliseen PIRLS 2021 -aineistoon (Progress in International Reading Literacy Study) ja toteutettiin käyttäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Englannin kielen käyttöfrekvenssin kotona yhteyttä lukutaitoon analysoitiin käyttäen yksisuuntaista varianssianalyysiä kummankin maan kohdalla. Yhteyksien eroja selvitettiin kuvailevan vertailun avulla. Tulokset osoittavat, että englannin kielen suuri käyttöfrekvenssi kotona tukee parempaa lukutaitoa 4.–5.-luokkalaisilla, mutta englanti ainoana kotikielenä ei takaa parhaimpia tuloksia. Tämä suuntaa katseen monikielisen oppijan lukutaidon kehitykseen. Lisäksi tulosten mukaan ryhmäerot lukutaidossa ovat pienemmät siinä maassa, jossa englannin kielellä on virallisen kielen status.","abstract_has_math":false,"creators":["Viinikkala, Noora"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2026,"date_issued":"2026-02-25","date_published":"2026-02-25","updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z","subjects":["englannin kieli","lukutaito","kielitaito","monikielisyys","kielen status"],"languages":["fin"],"rights":["In Copyright 1.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/628482","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Viinikkala, Noora"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2026-02-25T10:13:55Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2026-02-25T10:13:55Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2026-02-25"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["englannin kieli","lukutaito","kielitaito","monikielisyys","kielen status"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["In Copyright 1.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/628482"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Kielen statuksella on ollut merkitystä kielivalintaan ja -ympäristöön kautta aikojen, määrittäen maan julkisten palveluiden ja koulutuksen kielen. Yhä monikielisemmän yhteiskunnan myötä monet lapset käyvät koulua ja opettelevat lukemaan muulla kuin omalla kotikielellään. Englannin kieli on levinnyt tämän ajan maailman kieleksi, minkä seurauksena lukuisissa maissa tarjotaan opetusta joko osittain tai kokonaan englannin kielellä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää sekä englannin kielen statuksen, että käyttöfrekvenssin kotona yhteyttä 4.–5.-luokkalaisten lukutaitoon Singaporessa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Maat valikoituivat keskinäiseen vertailuun keskeisten rakenteellisten yhtäläisyyksien, kuten opetuskielen, koulujen sosioekonomisen profiilin ja oppilaiden korkean varhaisen lukutaitotason vuoksi. Täten tutkielmani tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin englannin kielen käyttöfrekvenssi kotona on yhteydessä 4.–5.-luokkalaisten lukutaitoon a. Singaporessa, b. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa? Millä tavoin yhteys eroaa näiden kahden maan välillä kielen virallisen statuksen näkökulmasta? Tutkimus perustuu laajaan kansainväliseen PIRLS 2021 -aineistoon (Progress in International Reading Literacy Study) ja toteutettiin käyttäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Englannin kielen käyttöfrekvenssin kotona yhteyttä lukutaitoon analysoitiin käyttäen yksisuuntaista varianssianalyysiä kummankin maan kohdalla. Yhteyksien eroja selvitettiin kuvailevan vertailun avulla. Tulokset osoittavat, että englannin kielen suuri käyttöfrekvenssi kotona tukee parempaa lukutaitoa 4.–5.-luokkalaisilla, mutta englanti ainoana kotikielenä ei takaa parhaimpia tuloksia. Tämä suuntaa katseen monikielisen oppijan lukutaidon kehitykseen. Lisäksi tulosten mukaan ryhmäerot lukutaidossa ovat pienemmät siinä maassa, jossa englannin kielellä on virallisen kielen status.","Throughout history, language status has influenced language choice and language environments, determining the language of public services and a medium of instruction. Still growing multilingual society has led to situations in which children attend school and learn to read in a language different from their first language. Nowadays, English langauge functions as a global lingua franca, which has encouraged many countries to offer instruction either partially or fully in English. The objective of this study is to examine the relationship between both official language status and frequency of English use at home, and the reading skills among students in grades 4–5 in Singapore and the United Arab Emirates. These two countries were selected by their similarities in medium of instruction, school socioeconomic profile, and pupils’ relatively high reading skills at the onset of schooling. Thus, the research questions are: In what ways is the frequency of English language use at home associated with reading skills among students in grades 4–5 in a. Singapore, b. the United Arab Emirates? How does the relationship differ between the two countries in relation to the official status of English. This study is based on data from the PIRLS 2021 (Progress in International Reading Literacy Study) and was conducted using quantitative research approach. With both countries, the relationship between the frequency of English language use at home and reading skills was analysed using one-way analysis of variance. Differences between the relationships were examined using a descriptive comparative design. The results show that a high frequency of English language use at home is associated with higher reading skills, however, using English as the sole home language does not quarantee the highest reading outcomes. These findings draw attention to the development of reading skills among multilingual learners. In addition, the results indicate smaller group differences in a country where English has an official status."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Englannin kielen käytön määrän yhteys 4.–5.-luokkalaisten PIRLS-lukutaitoon – tarkastelunäkökulmana kielen virallinen status"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Viinikkala, Noora"],"dc:date.accessioned":["2026-02-25T10:13:55Z"],"dc:date.available":["2026-02-25T10:13:55Z"],"dc:date.issued":["2026-02-25"],"dc:description.abstract":["Kielen statuksella on ollut merkitystä kielivalintaan ja -ympäristöön kautta aikojen, määrittäen maan julkisten palveluiden ja koulutuksen kielen. Yhä monikielisemmän yhteiskunnan myötä monet lapset käyvät koulua ja opettelevat lukemaan muulla kuin omalla kotikielellään. Englannin kieli on levinnyt tämän ajan maailman kieleksi, minkä seurauksena lukuisissa maissa tarjotaan opetusta joko osittain tai kokonaan englannin kielellä. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää sekä englannin kielen statuksen, että käyttöfrekvenssin kotona yhteyttä 4.–5.-luokkalaisten lukutaitoon Singaporessa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa. Maat valikoituivat keskinäiseen vertailuun keskeisten rakenteellisten yhtäläisyyksien, kuten opetuskielen, koulujen sosioekonomisen profiilin ja oppilaiden korkean varhaisen lukutaitotason vuoksi. Täten tutkielmani tutkimuskysymykset ovat: Millä tavoin englannin kielen käyttöfrekvenssi kotona on yhteydessä 4.–5.-luokkalaisten lukutaitoon a. Singaporessa, b. Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa? Millä tavoin yhteys eroaa näiden kahden maan välillä kielen virallisen statuksen näkökulmasta? Tutkimus perustuu laajaan kansainväliseen PIRLS 2021 -aineistoon (Progress in International Reading Literacy Study) ja toteutettiin käyttäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Englannin kielen käyttöfrekvenssin kotona yhteyttä lukutaitoon analysoitiin käyttäen yksisuuntaista varianssianalyysiä kummankin maan kohdalla. Yhteyksien eroja selvitettiin kuvailevan vertailun avulla. Tulokset osoittavat, että englannin kielen suuri käyttöfrekvenssi kotona tukee parempaa lukutaitoa 4.–5.-luokkalaisilla, mutta englanti ainoana kotikielenä ei takaa parhaimpia tuloksia. Tämä suuntaa katseen monikielisen oppijan lukutaidon kehitykseen. Lisäksi tulosten mukaan ryhmäerot lukutaidossa ovat pienemmät siinä maassa, jossa englannin kielellä on virallisen kielen status.","Throughout history, language status has influenced language choice and language environments, determining the language of public services and a medium of instruction. Still growing multilingual society has led to situations in which children attend school and learn to read in a language different from their first language. Nowadays, English langauge functions as a global lingua franca, which has encouraged many countries to offer instruction either partially or fully in English. The objective of this study is to examine the relationship between both official language status and frequency of English use at home, and the reading skills among students in grades 4–5 in Singapore and the United Arab Emirates. These two countries were selected by their similarities in medium of instruction, school socioeconomic profile, and pupils’ relatively high reading skills at the onset of schooling. Thus, the research questions are: In what ways is the frequency of English language use at home associated with reading skills among students in grades 4–5 in a. Singapore, b. the United Arab Emirates? How does the relationship differ between the two countries in relation to the official status of English. This study is based on data from the PIRLS 2021 (Progress in International Reading Literacy Study) and was conducted using quantitative research approach. With both countries, the relationship between the frequency of English language use at home and reading skills was analysed using one-way analysis of variance. Differences between the relationships were examined using a descriptive comparative design. The results show that a high frequency of English language use at home is associated with higher reading skills, however, using English as the sole home language does not quarantee the highest reading outcomes. These findings draw attention to the development of reading skills among multilingual learners. In addition, the results indicate smaller group differences in a country where English has an official status."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/628482"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["In Copyright 1.0"],"dc:subject":["englannin kieli","lukutaito","kielitaito","monikielisyys","kielen status"],"dc:title":["Englannin kielen käytön määrän yhteys 4.–5.-luokkalaisten PIRLS-lukutaitoon – tarkastelunäkökulmana kielen virallinen status"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z"}