Positiivinen pedagogiikka edistää lapsen hyvinvointia varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatusvuosina luodaan perusta lapsen hyvinvoinnille, tasa-arvoiselle kehitykselle, motivaatiolle ja oppimisen ilolle, jotka kannattelevat lasta tulevaisuudessa. Tutkielmani teoreettinen viitekehys rakentuu positiivisen psykologian ja positiivisen pedagogiikan käsitteistä, ja erityisesti Seligmanin (2011) PERMA- hyvinvointiteorian liittyvien käsitteiden määrittelyä positiivisen pedagogiikan näkökulmasta varhaiskasvatuksessa. Positiivinen pedagogiikka korostaa myönteisten vuorovaikutussuhteiden ja vahvuuksien tunnistamisen tärkeyttä lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen tukemisessa. Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, kuinka positiivisen pedagogiikan lähestymis- ja toimintatavat tukevat lapsen hyvinvointia ja oppimista. Tämän tutkielman tarkoituksena on osoittaa ja tuottaa tietoa siitä, miten eri tavoin voimme toteuttaa positiivista pedagogiikkaa ja miten se vaikuttaa lapsen hyvinvointiin, jossa korostuu kasvattajien tärkeä toiminta. Tämä tutkielma on toteutettu narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielman aineistoon valikoitui kolme erilaista suomenkielistä vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joissa tutkittiin positiivisen pedagogiikan lähestymis- ja toimintatapoja ja niiden vaikutuksia lapsen hyvinvointiin, mitkä asiat vaikuttivat lasten hyvinvointiin lasten kertomana sekä miten reflektiivinen työote lisää lapsilähtöistä pedagogiikkaa. Tutkimusaineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimusaineistojen välisten yhteyksien tarkastelu osoitti, kuinka positiivisen pedagogiikan toiminta- ja lähestymistavat ovat merkittävässä roolissa lasten hyvinvoinnin tukemisessa varhaiskasvatuksessa, jossa korostuivat laadukkaat vuorovaikutussuhteet, turvallinen ympäristö ja lapsikeskeinen lähestymistapa. Kokonaisvaltainen hyvinvointi edisti lasten kykyä oppia, kasvaa tasapainoisiksi ja itsenäisiksi yksilöiksi, jossa huomioitiin osallisuus ja autonomian tukeminen myönteisessä oppimisympäristössä. Reflektiivinen työote voi parhaimmillaan edistää pedagogisten käytäntöjen jatkuvaa kehittämistä yhdessä tiimin ja lasten kanssa. Se tuki kasvattajien kykyä luoda myönteisiä oppimisympäristöjä, jotka puolestaan edistivät lasten arjen hyvinvointia ja tukivat heidän autonomian kehittymistään.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2024

Author dc:creator

• Lundin, Satu

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
• Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten

• Varhaiskasvatus
• hyvinvointi
• autonomia

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202411134495

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/623994