Helsingin yliopisto
Ihmisyyteen kasvamista ja oppimisvalmiuksien kehittymistä : kolmen lastentarhanopettajan näkemyksiä esiopetuksen tärkeimmistä tavoitteista
Abstract
dc:description.abstractTämä tutkimus kuvaa esiopetusta ja sen keskeisimpiä tehtäviä sitä velvoittavien asiakirjojen ja kirjallisuuden pohjalta. Tarkoituksena on selvittää lastentarhanopettajien näkemyksiä siitä, mitkä tavoitteet he kokevat esiopetuksessa kaikkein tärkeimmiksi. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat ne menetelmät ja toimintatavat, joita käyttäen lastentarhanopettajat pyrkivät saavuttamaan keskeisimmiksi kokemansa tavoitteet. Esiopetuksesta säädetään Perusopetuslaissa (628/998) ja Valtioneuvoston asetuksessa (422/2012). Näiden pohjalta Opetushallitus laatii valtakunnalliset Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet, joka taas ohjaa paikallisten opetussuunnitelmien tekemistä. Uudet valtakunnalliset Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet julkaistiin vuonna 2014, ja se tuli ottaa käyttöön 1.8.2016. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Tutkimukseen osallistui kolme helsinkiläistä esiopettajana toimivaa lastentarhanopettajaa. Haastateltavat työskentelivät samalla varhaiskasvatusalueella, mutta eri päivähoitoyksiköissä. Aineisto hankittiin ryhmämuotoisen teemahaastattelun avulla keväällä 2016 uuden esiopetussuunnitelman käyttöönoton kynnyksellä. Analyysimenetelmänä käytettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysiä. Tämän tutkimuksen mukaan esiopetuksen tärkeimmät tavoitteet liittyvät lapsen sosioemotionaaliseen ja kognitiiviseen kompetenssiin. Tutkimustulokset kiteytyivät kolmeen luokkaan: Lapsen yksilöllinen kasvu ja käsitys itsestä oppijana, Lapsen oppimisvalmiuksien kehittyminen sekä Lapsi itsenäisenä toimijana vertaisryhmässä. Tuloksissa korostuivat esiopetussuunnitelmaan kirjatut yleiset tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen. Oppimiskokonaisuudet sen sijaan jäivät vähemmälle huomiolle. Tutkimukseen osallistuneet lastentarhanopettajat pyrkivät saavuttamaan esiopetuksen tavoitteet kasvua ja oppimista tukevan toimintakulttuurin avulla. Tällainen toimintakulttuuri muodostuu hyvästä oppimisympäristöstä, lapsilähtöisestä pedagogiikasta, opettajan pedagogisesta ajattelusta ja toiminnasta sekä eheyttävästä opetuksesta ja ilmiöpohjaisesta oppimisesta.
Degree
thesis:*- Grantor dc:publisher
- Helsingin yliopisto
- Year dc:date.issued
- 2017
Author and committee
dc:creator, dc:contributor.*- Author dc:creator
-
- Luukkonen, Elli
- Contributors dc:contributor
-
- Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos
- University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Department of Teacher Education
- Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten, Institutionen för lärarutbildning
Subjects
dc:subject × 5Rights
- Language dc:language.iso
- fin
Identifiers
dc:identifier.*- Identifier URI
- URN:NBN:fi:hulib-201702061224
- OAI identifier oai:identifier
- oai:helda.helsinki.fi:10138/620609