Helsingin yliopisto
Autismikirjon häiriöiden prenataaliset riskitekijät ja niiden hypoteettiset vaikutusmekanismit
Abstract
dc:description.abstractAutismikirjon häiriöt (ASD) ovat heterogeeninen joukko oirekuvia, joiden keskeisimpänä oireena ovat eriasteiset puutteet vuorovaikutuksellisissa ja kommunikatiivisissa kyvyissä, minkä lisäksi niihin on liitetty useita neuroanatomisia, välittäjäainejärjestelmän ja ruuansulatuselimistön poikkeamia. ASD:n etiologiaa ei tarkkaan tunneta, mutta tämän hetken tietämyksen mukaan vahvan geneettisen taustan lisäksi raskaudenaikaisilla tekijöillä saattaa olla hyvinkin merkittävä rooli häiriön kehittymisessä. Tässä katsauksessa tarkastellaan tämänhetkisen tutkimusnäytön valossa joitakin ASD:n etiologiasta muodostettuja selitysmalleja, jotka perustuvat tutkimuksissa toistuvasti esiin nousseisiin riskitekijöihin. Katsauksessa keskitytään tarkemmin valproiinihapon (VPA), talidomidin ja D-vitamiinin mahdollisiin vaikutusreitteihin ja esitellään retinoiinihappo-estradioliteoria, jonka kautta pyritään selittämään useiden tunnistettujen riskitekijöiden ja ASD:n välistä yhteyttä. Tarkasteltujen riskitekijöiden vaikutuksista on rakennettu useita teorioita, mutta vain osaa niistä käsitellään tässä katsauksessa. Raskaudenaikaisen VPA-altistumisen roolia ASD:ssa tarkastellaan eläintutkimuksessa yleisimmin käytetyn eläinmallin (VPA:lle sikiöaikana altistettujen rottien) kautta, ja osallisuutta ihmisen ASD:n etiologiassa pyritään selittämään sekä ammoniakki- että folaattiaineenvaihdunnan häiriintymisellä altistumisen seurauksena. Talidomidialtistus raskauden aikana taas vaikuttaa esitellyn teorian mukaan cereblon-proteiinin toimintaan, joka tutkimusten mukaan on yhteydessä sekä ionikanavien toimintaan että tiettyjen aivoalueiden mRNA-aktivaatioon. Sen sijaan D-vitamiinin puutostilojen vaikutusta tarkastellaan serotoniiniaineenvaihdunnan kautta, sillä D-vitamiinin tiedetään vaikuttavan serotoniinisynteesin kannalta olennaisten geenien (TPH1 ja TPH2) ilmenemiseen. Retinoiinihappo-estradioliteoriassa kolmen endogeenisen kemiallisen aineen (retinoiinihappo [RA], estradioli ja human alpha-fetoprotein [HAFP]) keskinäinen tasapaino vaikuttaa olennaisesti sikiönkehityksen kulkuun: RA vakuttaa tiettyjen geenien ekspressioon, estradioli aivojen defeminisaatioprosesseihin ja HAFP suojaa sekä RA:n että estradiolin haittavaikutuksilta. Teorian mukaan riskitekijät voitaisiin jakaa RA-sensitiivistä kasvua edistäviin (VPA), HAFP-tuotantoa heikentäviin (talidomidi, etanoli, ToRCH [toxoplasmosis-rubella-cytomegalovirus-herpes]-infektioperhe, interleukiinit) ja estrogeenisensitiivistä kasvua edistäviin (kilpirauhasen vajaatoiminta, jodin puute) tekijöihin. Saman ASD-nimikkeen alle on koottu laaja kattaus eri tavoin ja eriasteisesti oireileivia häiriöitä. Tämän hetken tutkimustiedon valossa ei kuitenkaan ole lainkaan selvää, onko ASD:ssa todellisuudessa kyse yhdestä ja samasta häiriöstä, vai onko saman sateenvarjotermin alle koottu useita toisistaan täysin erillisiä häiriöitä.
Degree
thesis:*- Grantor dc:publisher
- Helsingin yliopisto
- Year dc:date.issued
- 2018
Author and committee
dc:creator, dc:contributor.*- Author dc:creator
-
- Laakso, Hanna
- Contributors dc:contributor
-
- Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, Lääketieteellinen tiedekunta
- University of Helsinki, Faculty of Medicine, Faculty of Medicine
- Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten, Medicinska fakulteten
Subjects
dc:subject × 10Rights
- Language dc:language.iso
- fin
Identifiers
dc:identifier.*- Identifier URI
- URN:NBN:fi:hulib-201809183186
- OAI identifier oai:identifier
- oai:helda.helsinki.fi:10138/606055