Pako Kannakselta 1944 : Rintamakarkuruus ilmiönä ja henkilökohtaisena sotakokemuksena

Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella yksittäisen Jatkosodan rintamakarkurin tarinaa mik-rohistoriallisena tapaustutkimuksena. Mikrohistoriallinen historiantutkimus on yleistynyt viime vuosina haastamaan nationalistisessa hengessä kirjoitettua historiaa. Nationalistinen historiankirjoitus on perinteisesti edistänyt Benedict Anderssonin kuvaamaa ilmiötä ”kuvitelluista yhteisöistä”, minkä kautta on vahvistettu kansallista identiteettiä. Suomen sotien nationalistinen historiankirjoitus voi kuitenkin jättää tiettyjä ihmisryhmiä historiankirjoituksen marginaaliin, kuten rintamakarkurit ja mieleltään järkkyneet sotilaat. Viime vuosien historiankirjoitus on pyrkinyt huomioimaan marginaaliin jääneet, kuten Ville Kivimäen Murtuneet Mielet -tutkimus. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tarkastella yksittäisen reserviläisen Hugo Arvid Hämäläi-sen matkaa maalarista rintamakarkuriksi ja mitkä tekijät johtivat hänen päätöksensä toteuttaa noin 650 kilometrin pakomatka Kannakselta Kankaanpäähän vuonna 1944. Tutkimuksen aineisto perustui muistitietotutkimuksiin, arkistolähteisiin, aikaisempiin historian-kirjoituksiin ja tiettyihin historiallisiin tutkimuksiin. Aineiston muistitiedollinen osuus kerättiin keväällä 2022 haastattelemalla Anneli Renkoa. Anneli on Hugon viimeinen elävä lapsi. Arkistolähteet, kuten sotapäiväkirjat ja kuulustelupöytäkirjat muodostivat tutkimuksen varsinaisen selkärangan. Näiden pohjalta oli mahdollista sijoittaa Hugo Talvi- ja Jatkosodan tapahtumiin sekä selvittää hänen matkansa Kannakselta Kankaanpäähän. Aikaisempi historiankirjoitus mahdollistaa arkistolähteiden ja muistitiedollisen aineiston analyysin sekä johtopäätöksien luomisen. Tutkimuksen johtopäätös oli, että Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana 1941 Hugo koki traumaattisen tapahtuman johtaen mielenterveysongelmiin, jotka nykypäivänä tunnistettaisiin post-traumaattisena stressihäiriönä. Hugo jäi miehistön edustajana divisioonan esikunnan tehtäviin vuosiksi rintaman taakse, jossa oireiden lievittämiseksi Hugo turvautui alkoholiin. Piinaavat näyt ja ahdistus johti lopulta Hugon hetkessä tehtyyn päätökseen karata rintamalta. Hugo taustaltaan sopi monilta osin muiden karkureiden sosiologiseen profiiliin. Oikeudellisesti katsottuna Hugon rangaistus oli kohtuullinen ja yhtenevä muihin oikeustapauksiin. Hugon sotien aiheuttamat mielenterveysongelmat vertautuivat samankaltaisina muihinkin vastaavanlaisiin tapauksiin.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2025

Author dc:creator

• Nuckols, Wilson

• jatkosota
• talvisota
• muistitieto
• karkuruus
• nationalismi
• sosiologia
• mielenterveys

Statement dc:rights

• In Copyright 1.0

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/595509

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/595509