Elämää verenkuvien vuosina : Laji, ylirajaisuus ja representaatio kotimaisissa aids-aiheisissa teoksissa Finns det tigrar i Kongo? ja Veressä

Maisterintutkielmani on ensimmäinen tutkimuksellinen avaus kotimaiseen aids-aiheiseen kaunokirjallisuuteen. Lähestyn aihetta tarkastelemalla kahta aids-kriisin akuuttivaiheessa ilmestynyttä kohdeteosta, Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin näytelmää Finns det tigrar i Kongo? (1986) ja Kaj Kalinin fragmenttien sommitelmaa Veressä (1993). Perehdyn kaunokirjallisten ilmaisukeinojen ja aids-aiheen vuoropuheluun kohdeteoksissa keskittymällä kirjallisuuden lajiin, ylirajaisuuteen ja representaation kysymyksiin. Teoreettisesti tutkielman tiedonintressiin vaikuttavat taiteen- ja kulttuurintutkijoiden näkemykset aidsin kulttuurisista merkityksistä sekä sukupuolen- ja seksuaalisuudentutkimuksen queer-paradigma, jonka painopisteiden yhteyksiä aids-epidemiaan selvennän varsinaisten teosanalyysien edellä. Vastaan tutkielmassa kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäinen koskee kohdeteosten ilmaisukeinojen kuvaamista, analysoimista ja tulkintaa. Millä tavalla suomalaiset kirjailijat käsittelevät aids-ilmiötä 1980–90-lukujen teoksissaan? Toinen tutkimuskysymys viittaa aids-aiheista kaunokirjallisuutta tarkastelevaan tutkimusperinteeseen ja tiedontuotannon problematiikkaan. Miten kotimaiset kohdeteokset heijastavat tai haastavat angloamerikkalaisen tutkimuskirjallisuuden vakiinnuttamia aids-taiteen määritelmiä? Finns det tigrar i Kongo? on metadraama, jonka päähenkilöt Kirjailija A ja Kirjailija B saavat toimeksiannon, joka edellyttää kaksikolta komediallisen esityksen suunnittelemista vakavasta yhteiskunnallisesta aids-aiheesta. Osoitan, että teoksessa eettinen ja esteettinen limittyvät keskenään metadraamallisen ilmaisun kautta. Lisäksi pohdin teoksen tapaa esittää aids-aihe ylirajaisesti ironian tyylilajia hyödyntämällä. Veressä kertoo viitteellisesti miesparin rakkaustarinan aidsin aikakaudella. Tarkastelen teoksen kuvastamaa representaation kriisiä seksuaalisen toiseuden kaunokirjallisessa esittämisessä aids-kriisin seurauksena. Tutkin myös teoksen fragmentaarista muotoratkaisua. Ehdotan, että fragmentin historiallisia lajiominaisuuksia soveltava teos paikantuu elegisen aids-taiteen perinteeseen täydentämällä fragmentin poetiikkaa aids-elegian lajikonventioilla. Tutkielmani osoittaa, että Finns det tigrar i Kongo? ja Veressä koettelevat angloamerikkalaisen tutkimuskirjallisuuden oletuksia aids-aiheisen kaunokirjallisuuden kansallisesta rajauksesta, realistisesta esitystavasta ja aktivistisesta vähemmistönäkökulmasta. Kotimaiset kohdeteokset hahmottavat aidsin ylirajaisesti ja uhmaavat realistista esitystapaa erityisesti lajiin paikantuvilla ominaisuuksillaan, ensimmäinen ironisena aids-metadraamana ja jälkimmäinen elegisellä aids-fragmentilla. Tutkimustuloksista voi päätellä, että globaaliin aids-taiteeseen perehtyvässä tutkimuksellisessa keskustelussa katse paikalliseen tarjoaa tutkimusperinteen vakiintuneita käsityksiä täydentävän näkökulman, jonka kehittämistä ja soveltamista vaihtoehtoisiin aineistoihin on perusteltua edistää edelleen jatkotutkimuksissa.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2024

Author dc:creator

• Räsänen, Juuso Santeri

• kotimainen kirjallisuus
• Bengt Ahlfors
• Johan Bargum
• Kaj Kalin
• hiv
• aids
• metadraama
• fragmentti
• queer
• ylirajaisuus
• representaatio

Statement dc:rights

• In Copyright 1.0

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/589358

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/589358