{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/589358"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/589358","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Elämää verenkuvien vuosina : Laji, ylirajaisuus ja representaatio kotimaisissa aids-aiheisissa teoksissa Finns det tigrar i Kongo? ja Veressä","abstract":"Maisterintutkielmani on ensimmäinen tutkimuksellinen avaus kotimaiseen aids-aiheiseen kaunokirjallisuuteen. Lähestyn aihetta tarkastelemalla kahta aids-kriisin akuuttivaiheessa ilmestynyttä kohdeteosta, Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin näytelmää Finns det tigrar i Kongo? (1986) ja Kaj Kalinin fragmenttien sommitelmaa Veressä (1993). Perehdyn kaunokirjallisten ilmaisukeinojen ja aids-aiheen vuoropuheluun kohdeteoksissa keskittymällä kirjallisuuden lajiin, ylirajaisuuteen ja representaation kysymyksiin. Teoreettisesti tutkielman tiedonintressiin vaikuttavat taiteen- ja kulttuurintutkijoiden näkemykset aidsin kulttuurisista merkityksistä sekä sukupuolen- ja seksuaalisuudentutkimuksen queer-paradigma, jonka painopisteiden yhteyksiä aids-epidemiaan selvennän varsinaisten teosanalyysien edellä. Vastaan tutkielmassa kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäinen koskee kohdeteosten ilmaisukeinojen kuvaamista, analysoimista ja tulkintaa. Millä tavalla suomalaiset kirjailijat käsittelevät aids-ilmiötä 1980–90-lukujen teoksissaan? Toinen tutkimuskysymys viittaa aids-aiheista kaunokirjallisuutta tarkastelevaan tutkimusperinteeseen ja tiedontuotannon problematiikkaan. Miten kotimaiset kohdeteokset heijastavat tai haastavat angloamerikkalaisen tutkimuskirjallisuuden vakiinnuttamia aids-taiteen määritelmiä? Finns det tigrar i Kongo? on metadraama, jonka päähenkilöt Kirjailija A ja Kirjailija B saavat toimeksiannon, joka edellyttää kaksikolta komediallisen esityksen suunnittelemista vakavasta yhteiskunnallisesta aids-aiheesta. Osoitan, että teoksessa eettinen ja esteettinen limittyvät keskenään metadraamallisen ilmaisun kautta. Lisäksi pohdin teoksen tapaa esittää aids-aihe ylirajaisesti ironian tyylilajia hyödyntämällä. Veressä kertoo viitteellisesti miesparin rakkaustarinan aidsin aikakaudella. Tarkastelen teoksen kuvastamaa representaation kriisiä seksuaalisen toiseuden kaunokirjallisessa esittämisessä aids-kriisin seurauksena. Tutkin myös teoksen fragmentaarista muotoratkaisua. Ehdotan, että fragmentin historiallisia lajiominaisuuksia soveltava teos paikantuu elegisen aids-taiteen perinteeseen täydentämällä fragmentin poetiikkaa aids-elegian lajikonventioilla. Tutkielmani osoittaa, että Finns det tigrar i Kongo? ja Veressä koettelevat angloamerikkalaisen tutkimuskirjallisuuden oletuksia aids-aiheisen kaunokirjallisuuden kansallisesta rajauksesta, realistisesta esitystavasta ja aktivistisesta vähemmistönäkökulmasta. Kotimaiset kohdeteokset hahmottavat aidsin ylirajaisesti ja uhmaavat realistista esitystapaa erityisesti lajiin paikantuvilla ominaisuuksillaan, ensimmäinen ironisena aids-metadraamana ja jälkimmäinen elegisellä aids-fragmentilla. Tutkimustuloksista voi päätellä, että globaaliin aids-taiteeseen perehtyvässä tutkimuksellisessa keskustelussa katse paikalliseen tarjoaa tutkimusperinteen vakiintuneita käsityksiä täydentävän näkökulman, jonka kehittämistä ja soveltamista vaihtoehtoisiin aineistoihin on perusteltua edistää edelleen jatkotutkimuksissa.","abstract_html":"Maisterintutkielmani on ensimmäinen tutkimuksellinen avaus kotimaiseen aids-aiheiseen kaunokirjallisuuteen. Lähestyn aihetta tarkastelemalla kahta aids-kriisin akuuttivaiheessa ilmestynyttä kohdeteosta, Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin näytelmää Finns det tigrar i Kongo? (1986) ja Kaj Kalinin fragmenttien sommitelmaa Veressä (1993). Perehdyn kaunokirjallisten ilmaisukeinojen ja aids-aiheen vuoropuheluun kohdeteoksissa keskittymällä kirjallisuuden lajiin, ylirajaisuuteen ja representaation kysymyksiin. Teoreettisesti tutkielman tiedonintressiin vaikuttavat taiteen- ja kulttuurintutkijoiden näkemykset aidsin kulttuurisista merkityksistä sekä sukupuolen- ja seksuaalisuudentutkimuksen queer-paradigma, jonka painopisteiden yhteyksiä aids-epidemiaan selvennän varsinaisten teosanalyysien edellä. Vastaan tutkielmassa kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäinen koskee kohdeteosten ilmaisukeinojen kuvaamista, analysoimista ja tulkintaa. Millä tavalla suomalaiset kirjailijat käsittelevät aids-ilmiötä 1980–90-lukujen teoksissaan? Toinen tutkimuskysymys viittaa aids-aiheista kaunokirjallisuutta tarkastelevaan tutkimusperinteeseen ja tiedontuotannon problematiikkaan. Miten kotimaiset kohdeteokset heijastavat tai haastavat angloamerikkalaisen tutkimuskirjallisuuden vakiinnuttamia aids-taiteen määritelmiä? Finns det tigrar i Kongo? on metadraama, jonka päähenkilöt Kirjailija A ja Kirjailija B saavat toimeksiannon, joka edellyttää kaksikolta komediallisen esityksen suunnittelemista vakavasta yhteiskunnallisesta aids-aiheesta. Osoitan, että teoksessa eettinen ja esteettinen limittyvät keskenään metadraamallisen ilmaisun kautta. Lisäksi pohdin teoksen tapaa esittää aids-aihe ylirajaisesti ironian tyylilajia hyödyntämällä. Veressä kertoo viitteellisesti miesparin rakkaustarinan aidsin aikakaudella. Tarkastelen teoksen kuvastamaa representaation kriisiä seksuaalisen toiseuden kaunokirjallisessa esittämisessä aids-kriisin seurauksena. Tutkin myös teoksen fragmentaarista muotoratkaisua. Ehdotan, että fragmentin historiallisia lajiominaisuuksia soveltava teos paikantuu elegisen aids-taiteen perinteeseen täydentämällä fragmentin poetiikkaa aids-elegian lajikonventioilla. Tutkielmani osoittaa, että Finns det tigrar i Kongo? ja Veressä koettelevat angloamerikkalaisen tutkimuskirjallisuuden oletuksia aids-aiheisen kaunokirjallisuuden kansallisesta rajauksesta, realistisesta esitystavasta ja aktivistisesta vähemmistönäkökulmasta. Kotimaiset kohdeteokset hahmottavat aidsin ylirajaisesti ja uhmaavat realistista esitystapaa erityisesti lajiin paikantuvilla ominaisuuksillaan, ensimmäinen ironisena aids-metadraamana ja jälkimmäinen elegisellä aids-fragmentilla. Tutkimustuloksista voi päätellä, että globaaliin aids-taiteeseen perehtyvässä tutkimuksellisessa keskustelussa katse paikalliseen tarjoaa tutkimusperinteen vakiintuneita käsityksiä täydentävän näkökulman, jonka kehittämistä ja soveltamista vaihtoehtoisiin aineistoihin on perusteltua edistää edelleen jatkotutkimuksissa.","abstract_has_math":false,"creators":["Räsänen, Juuso Santeri"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2024,"date_issued":"2024-12-19","date_published":"2024-12-19","updated_at":"2026-07-27T19:56:27Z","subjects":["kotimainen kirjallisuus","Bengt Ahlfors","Johan Bargum","Kaj Kalin","hiv","aids","metadraama","fragmentti","queer","ylirajaisuus","representaatio"],"languages":["fin"],"rights":["In Copyright 1.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/589358","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Räsänen, Juuso Santeri"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2024-12-19T13:22:20Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2024-12-19T13:22:20Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2024-12-19"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["kotimainen kirjallisuus","Bengt Ahlfors","Johan Bargum","Kaj Kalin","hiv","aids","metadraama","fragmentti","queer","ylirajaisuus","representaatio"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["In Copyright 1.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/589358"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Maisterintutkielmani on ensimmäinen tutkimuksellinen avaus kotimaiseen aids-aiheiseen kaunokirjallisuuteen. Lähestyn aihetta tarkastelemalla kahta aids-kriisin akuuttivaiheessa ilmestynyttä kohdeteosta, Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin näytelmää Finns det tigrar i Kongo? (1986) ja Kaj Kalinin fragmenttien sommitelmaa Veressä (1993). Perehdyn kaunokirjallisten ilmaisukeinojen ja aids-aiheen vuoropuheluun kohdeteoksissa keskittymällä kirjallisuuden lajiin, ylirajaisuuteen ja representaation kysymyksiin. Teoreettisesti tutkielman tiedonintressiin vaikuttavat taiteen- ja kulttuurintutkijoiden näkemykset aidsin kulttuurisista merkityksistä sekä sukupuolen- ja seksuaalisuudentutkimuksen queer-paradigma, jonka painopisteiden yhteyksiä aids-epidemiaan selvennän varsinaisten teosanalyysien edellä. Vastaan tutkielmassa kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäinen koskee kohdeteosten ilmaisukeinojen kuvaamista, analysoimista ja tulkintaa. Millä tavalla suomalaiset kirjailijat käsittelevät aids-ilmiötä 1980–90-lukujen teoksissaan? Toinen tutkimuskysymys viittaa aids-aiheista kaunokirjallisuutta tarkastelevaan tutkimusperinteeseen ja tiedontuotannon problematiikkaan. Miten kotimaiset kohdeteokset heijastavat tai haastavat angloamerikkalaisen tutkimuskirjallisuuden vakiinnuttamia aids-taiteen määritelmiä? Finns det tigrar i Kongo? on metadraama, jonka päähenkilöt Kirjailija A ja Kirjailija B saavat toimeksiannon, joka edellyttää kaksikolta komediallisen esityksen suunnittelemista vakavasta yhteiskunnallisesta aids-aiheesta. Osoitan, että teoksessa eettinen ja esteettinen limittyvät keskenään metadraamallisen ilmaisun kautta. Lisäksi pohdin teoksen tapaa esittää aids-aihe ylirajaisesti ironian tyylilajia hyödyntämällä. Veressä kertoo viitteellisesti miesparin rakkaustarinan aidsin aikakaudella. Tarkastelen teoksen kuvastamaa representaation kriisiä seksuaalisen toiseuden kaunokirjallisessa esittämisessä aids-kriisin seurauksena. Tutkin myös teoksen fragmentaarista muotoratkaisua. Ehdotan, että fragmentin historiallisia lajiominaisuuksia soveltava teos paikantuu elegisen aids-taiteen perinteeseen täydentämällä fragmentin poetiikkaa aids-elegian lajikonventioilla. Tutkielmani osoittaa, että Finns det tigrar i Kongo? ja Veressä koettelevat angloamerikkalaisen tutkimuskirjallisuuden oletuksia aids-aiheisen kaunokirjallisuuden kansallisesta rajauksesta, realistisesta esitystavasta ja aktivistisesta vähemmistönäkökulmasta. Kotimaiset kohdeteokset hahmottavat aidsin ylirajaisesti ja uhmaavat realistista esitystapaa erityisesti lajiin paikantuvilla ominaisuuksillaan, ensimmäinen ironisena aids-metadraamana ja jälkimmäinen elegisellä aids-fragmentilla. Tutkimustuloksista voi päätellä, että globaaliin aids-taiteeseen perehtyvässä tutkimuksellisessa keskustelussa katse paikalliseen tarjoaa tutkimusperinteen vakiintuneita käsityksiä täydentävän näkökulman, jonka kehittämistä ja soveltamista vaihtoehtoisiin aineistoihin on perusteltua edistää edelleen jatkotutkimuksissa."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Elämää verenkuvien vuosina : Laji, ylirajaisuus ja representaatio kotimaisissa aids-aiheisissa teoksissa Finns det tigrar i Kongo? ja Veressä"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Räsänen, Juuso Santeri"],"dc:date.accessioned":["2024-12-19T13:22:20Z"],"dc:date.available":["2024-12-19T13:22:20Z"],"dc:date.issued":["2024-12-19"],"dc:description.abstract":["Maisterintutkielmani on ensimmäinen tutkimuksellinen avaus kotimaiseen aids-aiheiseen kaunokirjallisuuteen. Lähestyn aihetta tarkastelemalla kahta aids-kriisin akuuttivaiheessa ilmestynyttä kohdeteosta, Bengt Ahlforsin ja Johan Bargumin näytelmää Finns det tigrar i Kongo? (1986) ja Kaj Kalinin fragmenttien sommitelmaa Veressä (1993). Perehdyn kaunokirjallisten ilmaisukeinojen ja aids-aiheen vuoropuheluun kohdeteoksissa keskittymällä kirjallisuuden lajiin, ylirajaisuuteen ja representaation kysymyksiin. Teoreettisesti tutkielman tiedonintressiin vaikuttavat taiteen- ja kulttuurintutkijoiden näkemykset aidsin kulttuurisista merkityksistä sekä sukupuolen- ja seksuaalisuudentutkimuksen queer-paradigma, jonka painopisteiden yhteyksiä aids-epidemiaan selvennän varsinaisten teosanalyysien edellä. Vastaan tutkielmassa kahteen tutkimuskysymykseen. Ensimmäinen koskee kohdeteosten ilmaisukeinojen kuvaamista, analysoimista ja tulkintaa. Millä tavalla suomalaiset kirjailijat käsittelevät aids-ilmiötä 1980–90-lukujen teoksissaan? Toinen tutkimuskysymys viittaa aids-aiheista kaunokirjallisuutta tarkastelevaan tutkimusperinteeseen ja tiedontuotannon problematiikkaan. Miten kotimaiset kohdeteokset heijastavat tai haastavat angloamerikkalaisen tutkimuskirjallisuuden vakiinnuttamia aids-taiteen määritelmiä? Finns det tigrar i Kongo? on metadraama, jonka päähenkilöt Kirjailija A ja Kirjailija B saavat toimeksiannon, joka edellyttää kaksikolta komediallisen esityksen suunnittelemista vakavasta yhteiskunnallisesta aids-aiheesta. Osoitan, että teoksessa eettinen ja esteettinen limittyvät keskenään metadraamallisen ilmaisun kautta. Lisäksi pohdin teoksen tapaa esittää aids-aihe ylirajaisesti ironian tyylilajia hyödyntämällä. Veressä kertoo viitteellisesti miesparin rakkaustarinan aidsin aikakaudella. Tarkastelen teoksen kuvastamaa representaation kriisiä seksuaalisen toiseuden kaunokirjallisessa esittämisessä aids-kriisin seurauksena. Tutkin myös teoksen fragmentaarista muotoratkaisua. Ehdotan, että fragmentin historiallisia lajiominaisuuksia soveltava teos paikantuu elegisen aids-taiteen perinteeseen täydentämällä fragmentin poetiikkaa aids-elegian lajikonventioilla. Tutkielmani osoittaa, että Finns det tigrar i Kongo? ja Veressä koettelevat angloamerikkalaisen tutkimuskirjallisuuden oletuksia aids-aiheisen kaunokirjallisuuden kansallisesta rajauksesta, realistisesta esitystavasta ja aktivistisesta vähemmistönäkökulmasta. Kotimaiset kohdeteokset hahmottavat aidsin ylirajaisesti ja uhmaavat realistista esitystapaa erityisesti lajiin paikantuvilla ominaisuuksillaan, ensimmäinen ironisena aids-metadraamana ja jälkimmäinen elegisellä aids-fragmentilla. Tutkimustuloksista voi päätellä, että globaaliin aids-taiteeseen perehtyvässä tutkimuksellisessa keskustelussa katse paikalliseen tarjoaa tutkimusperinteen vakiintuneita käsityksiä täydentävän näkökulman, jonka kehittämistä ja soveltamista vaihtoehtoisiin aineistoihin on perusteltua edistää edelleen jatkotutkimuksissa."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/589358"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["In Copyright 1.0"],"dc:subject":["kotimainen kirjallisuus","Bengt Ahlfors","Johan Bargum","Kaj Kalin","hiv","aids","metadraama","fragmentti","queer","ylirajaisuus","representaatio"],"dc:title":["Elämää verenkuvien vuosina : Laji, ylirajaisuus ja representaatio kotimaisissa aids-aiheisissa teoksissa Finns det tigrar i Kongo? ja Veressä"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:27Z"}