Back to results

Helsingin yliopisto

”Tyttö oli kaunis kuin enkeli” – Tapaus Enkeli-Elisa ja kerronnan retoriset keinot

Abstract

dc:description.abstract

Tämä maisterintutkielma käsittelee Enkeli-Elisan tapausta, joka sai runsaasti mediahuomiota Suomessa vuonna 2012. Enkeli-Elisa oli kirjailija Minttu Vettenterän kehittämä hahmo, 15-vuotias tyttö, joka oli tehnyt itsemurhan koulukiusaamisen takia. Elisan tarina esitettiin ja sitä käsiteltiin mediassa totena, kunnes Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen toimittajat Anu Silfverberg ja Hanna Nikkanen paljastivat sen sepitteeksi tutkivassa artikkelissaan ”Uskomaton murhenäytelmä” (2012). Tutkielman pohjana toimii retorinen kertomustutkimus. Tavoitteena on eritellä, millaisia retorisia keinoja Enkeli-Elisan tarinassa käytetään, ja miten ne pyrkivät vaikuttamaan ja vetoamaan lukijaan ja lukijan tunteisiin. Lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään tekijän intentiota sekä Elisan henkilöhahmon ominaisuuksia retoriikan tarkastelun avulla. Ensisijaisena aineistona on Enkeli-Elisa-blogi (vuodatus.net), joka sisältää Elisan vanhempien nimissä kirjoitettuja, Elisan kuolemaa ja koulukiusaamista käsitteleviä tekstejä. Tutkielmassa tarkastellaan myös muita Elisa-tarinaa rakentaneita tekstejä, kuten Vettenterän blogikirjoituksia ja Elisasta kertovaa Jonakin päivänä kaduttaa -kirjaa (2012). Tutkielmassa hyödynnetään muun muassa James Phelanin ja Peter Rabinowitzin retorisen kertomustutkimuksen teorioita, kokemuskertomuksen käsitettä sekä Suzanne Keenin näkemyksiä empatian vaikutuksesta kirjallisuudessa. Elisaa tarkastellaan myös naisen kuoleman taiteellisen esityksen kontekstissa Elisabeth Bronfenin teorian pohjalta. Tutkielma osoittaa, että Enkeli-Elisa-blogin retoriikka pyrkii vetoamaan lukijan tunteisiin ja herättämään tässä myötätuntoa ja empatiaa. Enkeli-Elisan hahmo esitetään lapsenomaisena ja viattomana ja hänen itsemurhansa romanttisena tekona. Lukijaa puhutellaan suoraan ja hänet liitetään me-retoriikan avulla koulukiusaamisenvastaiseen ”yhteisöön”, josta luodaan toimelias ja vaikutusvaltainen mielikuva. Myös tekijän alkuperäinen intentio eli pyrkimys lisätä keskustelua koulukiusaamisesta välittyy tekstien retoriikasta selkeästi. Tutkielmassa todetaan, että tapauksen eri vaiheiden (tositarina-epäily-huijaus) eri yleisöt lukivat Elisan tarinaa eri lähtökohdista käsin. Tutkielma osoittaa myös, että Enkeli-Elisan tarinaa on haastavaa lukea huijauskontekstista irrallisena, sillä blogitekstien sisältö itsessään viittaa tapauksesta käytyyn julkiseen keskusteluun ja tekstien kirjoittajaan Vettenterään. Yhteenvetona esitetään, että retorisen kertomustutkimuksen kontekstissa Enkeli-Elisan tapausta voidaan tarkastella kirjallisuutena: tarinana, jossa on tehty narratologisia valintoja.

Degree

thesis:*
Grantor dc:publisher
Helsingin yliopisto
Year dc:date.issued
2024

Author and committee

dc:creator, dc:contributor.*
Author dc:creator
  • Siltala, Sylvikki
Contributors dc:contributor
  • Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta
  • University of Helsinki, Faculty of Arts
  • Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten

Subjects

dc:subject × 8

Rights

Language dc:language.iso
fin

Identifiers

dc:identifier.*
Identifier URI
URN:NBN:fi:hulib-202406122952
OAI identifier oai:identifier
oai:helda.helsinki.fi:10138/577129

Chain of custody

source
Harvested from
University of Helsinki
Base URL
helda.helsinki.fi/server/oai/request
Last updated
2026-07-27
Source record
OAI-PMH GetRecord
citation

Siltala, Sylvikki. ”Tyttö oli kaunis kuin enkeli” – Tapaus Enkeli-Elisa ja kerronnan retoriset keinot. Helsingin yliopisto, 2024. http://hdl.handle.net/10138/577129