Back to results

Helsingin yliopisto

Hasselpähkinäsadon aikainen korjuu ja jälkikypsytys Suomessa

Abstract

dc:description.abstract

Euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana L.) kauppanimeltään hasselpähkinä kasvaa luonnonvaraisena lähes koko Euroopan alueella myös Etelä-Suomessa. Saman lajin viljelylajikkeita käytetään kaupallisessa hasselpähkinäntuotannossa. Pähkinäsadon saaminen voi olla haastavaa, koska oravat ja muut haittaeläimet saattavat syödä ja kerätä pähkinät pensaista ennen kuin ne ehtivät kypsyä täysin valmiiksi. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, milloin pähkinät voisi aikaisimmillaan kerätä suoraan pensaasta ja sen jälkeen jälkikypsyttää onnistuneesti. Tutkimuksessa oli kolme kasvuolosuhteiltaan erilaista näytteenottopaikkaa Helsingistä. Näytteenotto aloitettiin, kun pähkinät olivat vielä raakoja eli selvästi kokonaan vihreitä. Näytteitä otettiin viikon välein niin kauan kuin pähkinöitä oli pensaissa tai ne kypsyivät täysin valmiiksi. Yhdessä näytteessä oli kymmenkunta pähkinää ja yhdellä kertaa näytteitä otettiin kolme joka näytteenottopaikalta. Korjuun jälkeen pähkinät asetettiin kahdeksi viikoksi jälkikypsytykseen kasvatuskaappiin. Niiden kehitysvaihe, laatu ja sopiva sadonkorjuuajankohta määritettiin mittaamalla pähkinöiden ulkoisia ominaisuuksia ennen ja jälkeen jälkikypsytyksen. Lisäksi pensaissa loppuun saakka kypsyneistä pähkinöistä otettiin kontrollinäytteet, joihin jälkikypsyneiden pähkinöiden ominaisuuksia verrattiin. Jälkikypsytys arvoitiin onnistuneeksi, kun pähkinöiden laatu jälkikypsytyksen jälkeen oli hyvä ja vastasi kontrollipähkinöitä. Jälkikypsytys onnistui tutkimuksen mittausten perusteella niissä pähkinöissä, joissa kypsyminen olisi myös luonnostaan alkanut pensaassa. Pähkinöiden ytimien tulee kasvaa lopulliseen kokoonsa, jotta ne alkavat kypsymään. Kypsymisen alkaminen on mahdollista havaita pähkinän kuoren värin muutoksesta vihreästä ruskeaan. Koska pähkinät kypsyvät pähkinäpensaassa eri tahtiin, on hankala määrittää yhtä sopivaa hetkeä sadonkorjuuseen. Mitä pidemmälle sadonkorjuuta on mahdollista pitkittää, sen varmempaa on onnistua jälkikypsyttämään suurin osa pähkinöistä onnistuneesti.

Degree

thesis:*
Grantor dc:publisher
Helsingin yliopisto
Year dc:date.issued
2023

Author and committee

dc:creator, dc:contributor.*
Author dc:creator
  • Leivonmaa, Liina-Johanna
Contributors dc:contributor
  • Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
  • University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry
  • Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten

Subjects

dc:subject × 7

Rights

Language dc:language.iso
fin

Identifiers

dc:identifier.*
Identifier URI
URN:NBN:fi:hulib-202311144053
OAI identifier oai:identifier
oai:helda.helsinki.fi:10138/567550

Chain of custody

source
Harvested from
University of Helsinki
Base URL
helda.helsinki.fi/server/oai/request
Last updated
2026-07-27
Source record
OAI-PMH GetRecord
citation

Leivonmaa, Liina-Johanna. Hasselpähkinäsadon aikainen korjuu ja jälkikypsytys Suomessa. Helsingin yliopisto, 2023. http://hdl.handle.net/10138/567550