{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/567550"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/567550","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Hasselpähkinäsadon aikainen korjuu ja jälkikypsytys Suomessa","abstract":"Euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana L.) kauppanimeltään hasselpähkinä kasvaa luonnonvaraisena lähes koko Euroopan alueella myös Etelä-Suomessa. Saman lajin viljelylajikkeita käytetään kaupallisessa hasselpähkinäntuotannossa. Pähkinäsadon saaminen voi olla haastavaa, koska oravat ja muut haittaeläimet saattavat syödä ja kerätä pähkinät pensaista ennen kuin ne ehtivät kypsyä täysin valmiiksi. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, milloin pähkinät voisi aikaisimmillaan kerätä suoraan pensaasta ja sen jälkeen jälkikypsyttää onnistuneesti. Tutkimuksessa oli kolme kasvuolosuhteiltaan erilaista näytteenottopaikkaa Helsingistä. Näytteenotto aloitettiin, kun pähkinät olivat vielä raakoja eli selvästi kokonaan vihreitä. Näytteitä otettiin viikon välein niin kauan kuin pähkinöitä oli pensaissa tai ne kypsyivät täysin valmiiksi. Yhdessä näytteessä oli kymmenkunta pähkinää ja yhdellä kertaa näytteitä otettiin kolme joka näytteenottopaikalta. Korjuun jälkeen pähkinät asetettiin kahdeksi viikoksi jälkikypsytykseen kasvatuskaappiin. Niiden kehitysvaihe, laatu ja sopiva sadonkorjuuajankohta määritettiin mittaamalla pähkinöiden ulkoisia ominaisuuksia ennen ja jälkeen jälkikypsytyksen. Lisäksi pensaissa loppuun saakka kypsyneistä pähkinöistä otettiin kontrollinäytteet, joihin jälkikypsyneiden pähkinöiden ominaisuuksia verrattiin. Jälkikypsytys arvoitiin onnistuneeksi, kun pähkinöiden laatu jälkikypsytyksen jälkeen oli hyvä ja vastasi kontrollipähkinöitä. Jälkikypsytys onnistui tutkimuksen mittausten perusteella niissä pähkinöissä, joissa kypsyminen olisi myös luonnostaan alkanut pensaassa. Pähkinöiden ytimien tulee kasvaa lopulliseen kokoonsa, jotta ne alkavat kypsymään. Kypsymisen alkaminen on mahdollista havaita pähkinän kuoren värin muutoksesta vihreästä ruskeaan. Koska pähkinät kypsyvät pähkinäpensaassa eri tahtiin, on hankala määrittää yhtä sopivaa hetkeä sadonkorjuuseen. Mitä pidemmälle sadonkorjuuta on mahdollista pitkittää, sen varmempaa on onnistua jälkikypsyttämään suurin osa pähkinöistä onnistuneesti.","abstract_html":"Euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana L.) kauppanimeltään hasselpähkinä kasvaa luonnonvaraisena lähes koko Euroopan alueella myös Etelä-Suomessa. Saman lajin viljelylajikkeita käytetään kaupallisessa hasselpähkinäntuotannossa. Pähkinäsadon saaminen voi olla haastavaa, koska oravat ja muut haittaeläimet saattavat syödä ja kerätä pähkinät pensaista ennen kuin ne ehtivät kypsyä täysin valmiiksi. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, milloin pähkinät voisi aikaisimmillaan kerätä suoraan pensaasta ja sen jälkeen jälkikypsyttää onnistuneesti. Tutkimuksessa oli kolme kasvuolosuhteiltaan erilaista näytteenottopaikkaa Helsingistä. Näytteenotto aloitettiin, kun pähkinät olivat vielä raakoja eli selvästi kokonaan vihreitä. Näytteitä otettiin viikon välein niin kauan kuin pähkinöitä oli pensaissa tai ne kypsyivät täysin valmiiksi. Yhdessä näytteessä oli kymmenkunta pähkinää ja yhdellä kertaa näytteitä otettiin kolme joka näytteenottopaikalta. Korjuun jälkeen pähkinät asetettiin kahdeksi viikoksi jälkikypsytykseen kasvatuskaappiin. Niiden kehitysvaihe, laatu ja sopiva sadonkorjuuajankohta määritettiin mittaamalla pähkinöiden ulkoisia ominaisuuksia ennen ja jälkeen jälkikypsytyksen. Lisäksi pensaissa loppuun saakka kypsyneistä pähkinöistä otettiin kontrollinäytteet, joihin jälkikypsyneiden pähkinöiden ominaisuuksia verrattiin. Jälkikypsytys arvoitiin onnistuneeksi, kun pähkinöiden laatu jälkikypsytyksen jälkeen oli hyvä ja vastasi kontrollipähkinöitä. Jälkikypsytys onnistui tutkimuksen mittausten perusteella niissä pähkinöissä, joissa kypsyminen olisi myös luonnostaan alkanut pensaassa. Pähkinöiden ytimien tulee kasvaa lopulliseen kokoonsa, jotta ne alkavat kypsymään. Kypsymisen alkaminen on mahdollista havaita pähkinän kuoren värin muutoksesta vihreästä ruskeaan. Koska pähkinät kypsyvät pähkinäpensaassa eri tahtiin, on hankala määrittää yhtä sopivaa hetkeä sadonkorjuuseen. Mitä pidemmälle sadonkorjuuta on mahdollista pitkittää, sen varmempaa on onnistua jälkikypsyttämään suurin osa pähkinöistä onnistuneesti.","abstract_has_math":false,"creators":["Leivonmaa, Liina-Johanna"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry","Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2023,"date_issued":"2023","date_published":"2023","updated_at":"2026-07-27T19:55:53Z","subjects":["Corylus avellana","euroopanpähkinäpensas","ennenaikainen sadonkorjuu","hasselpähkinä","kehitys","jälkikypsytys","sadonkorjuu"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202311144053"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202311144053","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/567550","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry","Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Leivonmaa, Liina-Johanna"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2023"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Corylus avellana","euroopanpähkinäpensas","ennenaikainen sadonkorjuu","hasselpähkinä","kehitys","jälkikypsytys","sadonkorjuu"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202311144053","http://hdl.handle.net/10138/567550"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana L.) kauppanimeltään hasselpähkinä kasvaa luonnonvaraisena lähes koko Euroopan alueella myös Etelä-Suomessa. Saman lajin viljelylajikkeita käytetään kaupallisessa hasselpähkinäntuotannossa. Pähkinäsadon saaminen voi olla haastavaa, koska oravat ja muut haittaeläimet saattavat syödä ja kerätä pähkinät pensaista ennen kuin ne ehtivät kypsyä täysin valmiiksi. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, milloin pähkinät voisi aikaisimmillaan kerätä suoraan pensaasta ja sen jälkeen jälkikypsyttää onnistuneesti. Tutkimuksessa oli kolme kasvuolosuhteiltaan erilaista näytteenottopaikkaa Helsingistä. Näytteenotto aloitettiin, kun pähkinät olivat vielä raakoja eli selvästi kokonaan vihreitä. Näytteitä otettiin viikon välein niin kauan kuin pähkinöitä oli pensaissa tai ne kypsyivät täysin valmiiksi. Yhdessä näytteessä oli kymmenkunta pähkinää ja yhdellä kertaa näytteitä otettiin kolme joka näytteenottopaikalta. Korjuun jälkeen pähkinät asetettiin kahdeksi viikoksi jälkikypsytykseen kasvatuskaappiin. Niiden kehitysvaihe, laatu ja sopiva sadonkorjuuajankohta määritettiin mittaamalla pähkinöiden ulkoisia ominaisuuksia ennen ja jälkeen jälkikypsytyksen. Lisäksi pensaissa loppuun saakka kypsyneistä pähkinöistä otettiin kontrollinäytteet, joihin jälkikypsyneiden pähkinöiden ominaisuuksia verrattiin. Jälkikypsytys arvoitiin onnistuneeksi, kun pähkinöiden laatu jälkikypsytyksen jälkeen oli hyvä ja vastasi kontrollipähkinöitä. Jälkikypsytys onnistui tutkimuksen mittausten perusteella niissä pähkinöissä, joissa kypsyminen olisi myös luonnostaan alkanut pensaassa. Pähkinöiden ytimien tulee kasvaa lopulliseen kokoonsa, jotta ne alkavat kypsymään. Kypsymisen alkaminen on mahdollista havaita pähkinän kuoren värin muutoksesta vihreästä ruskeaan. Koska pähkinät kypsyvät pähkinäpensaassa eri tahtiin, on hankala määrittää yhtä sopivaa hetkeä sadonkorjuuseen. Mitä pidemmälle sadonkorjuuta on mahdollista pitkittää, sen varmempaa on onnistua jälkikypsyttämään suurin osa pähkinöistä onnistuneesti.","European hazelnut (Corylus avellana L.) is native to Europe also in Southern Finland. Commercial varieties of it are used in hazelnut production. There are many pests like squirrels which are also interested of hazelnuts, and they are usually collecting and hoarding the hazelnuts in the early stage of ripening before nuts are fully mature. In this study the aim was to find out when is the earliest moment to harvest the yield from the trees and ripe them successfully postharvest. The study was done in Helsinki, Finland where there were three different sampling sites. Sampling started when the hazelnuts were still fully green and raw. Sampling continued until there was none of hazelnuts left in the trees or they were fully mature. One sample contained about ten nuts and three samples were taken from each sampling site at each sampling date. After hazelnuts were collected, they were placed for post-harvest ripening to the growth chambre. The quality, stage of development and convenient harvest of time of hazelnuts were evaluated based on physical properties measurements of hazelnuts before and after post-harvest ripening. In addition, control samples were taken of the nuts that ripened natural way in the trees. There was done comparison of samples to the control sample for success of post-harvest ripening. The successful post-harvest ripening was founded earliest in the hazelnuts which would have started ripening process in the tree naturally in the moment of harvest. Earliest moment to harvest hazelnuts is when the kernels have reached their final size and the color of the nutshell begins to change from green to brown. But it is challenging to determine one harvest time for premature harvest because hazelnuts grow and ripe various times in the same tree in a long period. The further it is possible to postpone the harvest, the more certain it is to succeed in post-harvest ripening most of the nuts."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Hasselpähkinäsadon aikainen korjuu ja jälkikypsytys Suomessa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry","Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten"],"dc:creator":["Leivonmaa, Liina-Johanna"],"dc:date.issued":["2023"],"dc:description.abstract":["Euroopanpähkinäpensas (Corylus avellana L.) kauppanimeltään hasselpähkinä kasvaa luonnonvaraisena lähes koko Euroopan alueella myös Etelä-Suomessa. Saman lajin viljelylajikkeita käytetään kaupallisessa hasselpähkinäntuotannossa. Pähkinäsadon saaminen voi olla haastavaa, koska oravat ja muut haittaeläimet saattavat syödä ja kerätä pähkinät pensaista ennen kuin ne ehtivät kypsyä täysin valmiiksi. Tämän tutkimuksen tavoite oli selvittää, milloin pähkinät voisi aikaisimmillaan kerätä suoraan pensaasta ja sen jälkeen jälkikypsyttää onnistuneesti. Tutkimuksessa oli kolme kasvuolosuhteiltaan erilaista näytteenottopaikkaa Helsingistä. Näytteenotto aloitettiin, kun pähkinät olivat vielä raakoja eli selvästi kokonaan vihreitä. Näytteitä otettiin viikon välein niin kauan kuin pähkinöitä oli pensaissa tai ne kypsyivät täysin valmiiksi. Yhdessä näytteessä oli kymmenkunta pähkinää ja yhdellä kertaa näytteitä otettiin kolme joka näytteenottopaikalta. Korjuun jälkeen pähkinät asetettiin kahdeksi viikoksi jälkikypsytykseen kasvatuskaappiin. Niiden kehitysvaihe, laatu ja sopiva sadonkorjuuajankohta määritettiin mittaamalla pähkinöiden ulkoisia ominaisuuksia ennen ja jälkeen jälkikypsytyksen. Lisäksi pensaissa loppuun saakka kypsyneistä pähkinöistä otettiin kontrollinäytteet, joihin jälkikypsyneiden pähkinöiden ominaisuuksia verrattiin. Jälkikypsytys arvoitiin onnistuneeksi, kun pähkinöiden laatu jälkikypsytyksen jälkeen oli hyvä ja vastasi kontrollipähkinöitä. Jälkikypsytys onnistui tutkimuksen mittausten perusteella niissä pähkinöissä, joissa kypsyminen olisi myös luonnostaan alkanut pensaassa. Pähkinöiden ytimien tulee kasvaa lopulliseen kokoonsa, jotta ne alkavat kypsymään. Kypsymisen alkaminen on mahdollista havaita pähkinän kuoren värin muutoksesta vihreästä ruskeaan. Koska pähkinät kypsyvät pähkinäpensaassa eri tahtiin, on hankala määrittää yhtä sopivaa hetkeä sadonkorjuuseen. Mitä pidemmälle sadonkorjuuta on mahdollista pitkittää, sen varmempaa on onnistua jälkikypsyttämään suurin osa pähkinöistä onnistuneesti.","European hazelnut (Corylus avellana L.) is native to Europe also in Southern Finland. Commercial varieties of it are used in hazelnut production. There are many pests like squirrels which are also interested of hazelnuts, and they are usually collecting and hoarding the hazelnuts in the early stage of ripening before nuts are fully mature. In this study the aim was to find out when is the earliest moment to harvest the yield from the trees and ripe them successfully postharvest. The study was done in Helsinki, Finland where there were three different sampling sites. Sampling started when the hazelnuts were still fully green and raw. Sampling continued until there was none of hazelnuts left in the trees or they were fully mature. One sample contained about ten nuts and three samples were taken from each sampling site at each sampling date. After hazelnuts were collected, they were placed for post-harvest ripening to the growth chambre. The quality, stage of development and convenient harvest of time of hazelnuts were evaluated based on physical properties measurements of hazelnuts before and after post-harvest ripening. In addition, control samples were taken of the nuts that ripened natural way in the trees. There was done comparison of samples to the control sample for success of post-harvest ripening. The successful post-harvest ripening was founded earliest in the hazelnuts which would have started ripening process in the tree naturally in the moment of harvest. Earliest moment to harvest hazelnuts is when the kernels have reached their final size and the color of the nutshell begins to change from green to brown. But it is challenging to determine one harvest time for premature harvest because hazelnuts grow and ripe various times in the same tree in a long period. The further it is possible to postpone the harvest, the more certain it is to succeed in post-harvest ripening most of the nuts."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202311144053","http://hdl.handle.net/10138/567550"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Corylus avellana","euroopanpähkinäpensas","ennenaikainen sadonkorjuu","hasselpähkinä","kehitys","jälkikypsytys","sadonkorjuu"],"dc:title":["Hasselpähkinäsadon aikainen korjuu ja jälkikypsytys Suomessa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:53Z"}