Rehtoreiden käsityksiä jaetusta johtajuudesta : ”Se jaettu johtajuushan on ilmiselvästi osa luottamusjohtajuutta”

Opetusalan johtamiseen liittyvien muutosten ja vaatimusten lisääntyminen viimeisten vuosikymmenten aikana on korreloinut rehtorin professioon selkeästi lisää työmäärää. Työ on moninaistunut ja pirstaloitunut laajalle osa-alueelle. Tämän myötä on tullut selväksi se, että rehtori ei pysty yksin johtamaan oppilaitosta, vaan johtamiskäytäntöjä on tullut kehittää siten, että ne palvelevat oppilaitosten sekä yhteisöjen tarpeita paremmin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten rehtorit kokevat ja ymmärtävät jaetun johtamisen käsitteen käytännössä ja millaisia jaetun johtamisen malleja heillä on käytössään oppilaitoksissa sekä millaisia mahdollisia esteitä he näkevät jaetun johtajuuden toteuttamiselle koulussa. Vastaavanlaisia tutkimuksia rehtorien näkemyksistä jaetusta johtamisesta on olemassa joitakin. Yleisesti rehtorien käsitykset jaetusta johtajuudesta liittyvät lähinnä työtehtävien jakamiseen ja delegointiin. Jaetun johtajuuden syvällisempi ajatus liittyy teoriataustan mukaan kuitenkin vuorovaikutuksessa tapahtuvaan johtamiseen. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu, että rehtoreiden näkemykset jaetusta johtajuudesta delegointina voimistuvat, kun vuorovaikutus vähenee johtamisen tilanteissa. Vastaavasti, kun näkemys jaetusta johtajuudesta delegointina vähenee, voimistuu taas näkemykset jaetusta johtajuudesta tilanteissa tapahtuvana vuorovaikutuksena. Laajemmin ajateltuna johtaminen on ihmisten välistä toimintaa, joka syntyy vuorovaikutuksessa yksilöiden kesken. Näin johtaminen kehittyy ja muotoutuu vuorovaikutuksen kuluessa ja osapuolet voivat vaikuttaa sen kehittymiseen. Tässä tutkimuksessa tutkimusmenetelmä oli laadullinen ja tutkielman aineisto koostui seitsemän rehtorin haastattelusta. Aineisto kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla ja se analysointiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkielman tulososio pohjautuu analyysissä syntyneisiin teemaluokitteluihin. Johtopäätöksinä tutkimuksen tuloksista voitiin todeta, että rehtorit kokivat jaetun johtajuuden olevan pääsääntöisesti tehtävien jakamista ja delegointia, vaikka sekä viralliseen, että epäviralliseen vuorovaikutukseen pyrkivää jaetun johtamisen rakenteita oli kaikissa kouluissa käytössä. Kaikki rehtorit pitivät vuorovaikutuksessa tapahtuvaa johtamista tärkeänä ja tavoiteltavana asiana. Rehtorit yhdistivät jaettuun johtamiseen myös vahvasti luottamuksen ja asiantuntijuuden ja osaamisen jakamisen. Jaetun johtajuuden malleina käytettiin eniten tiimiorganisaatiomalleja, joista käytössä olivat kaikissa kouluissa johtoryhmät, osassa erilaiset kehittämistiimit ja luokkatasoryhmät. Kuudessa tutkimukseen osallistuneissa organisaatioissa oli käytössä apulaisrehtori tai vararehtorijärjestelmä. Esteinä jaetun johtamisen toteuttamiselle rehtorit näkivät työskentelykulttuuriin liittyviä tekijöitä, kuten tottumattomuuden jaetun johtamisen toimintamalliin, resurssi- ja inhimilliset tekijät sekä työntekijöiden työkuorman kasvamisen ja sitä kautta työhyvinvoinnin heikentymisen.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2023

Author dc:creator

• Nenonen, Katja

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
• Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten

• johtaminen
• johtajuus
• jaettu johtaminen
• rehtori

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202307043445

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/562836