Hilaruuduille simuloitujen toimenpide-ehdotusten johtaminen kuviolle päättelysääntöjen avulla

Suomen metsäkeskus tuottaa toimenpide-esityksiä sisältävää metsävaratietoa metsänomistajien ja toimijoiden käyt-töön. Metsävaratieto tuotetaan pääasiassa kaukokartoituksella valtakunnalliseen Aarni- järjestelmään. Kuviokohtai-set hoito- ja hakkuuehdotukset tuotetaan yleensä simuloimalla. Jokaisella toimenpide-ehdotuksella on myös suosi-tus toteutusvuodesta. Metsävaratiedon keruu perustuu aluepohjaiseen menetelmään, jossa maastokoealoilta mitattuja puustotunnuksia pyritään ennustamaan laser- ja ilmakuvapiirteiden avulla inventoitavalle alueelle. Puustotunnukset ennustetaan hilaruudukolle, jossa käytettävä hilaruudun koko on 16 x 16 metriä. Aarnissa toimenpidesimulointi perustuu hila-ruuduilta metsikkökuviolle yleistettyjen puustotunnusten keskiarvoihin. Menetelmä ei huomio kuvion sisäistä vaih-telua ja aiheuttaa muun muassa liian myöhäisiä harvennusehdotuksia varsinkin aukkoisille kuvioille. Tässä työssä testattiin menetelmää, jossa puustotiedon lisäksi jokaiselle hilaruuduille simuloitiin seuraava toimen-pide ja sen ajankohta, minkä jälkeen laadittiin päättelysäännöt toimenpiteen johtamiseksi hilaruuduilta metsikkö-kuviolle. Tutkimuksen päätavoitteena oli verrata päättelysäännöillä johdettuja toimenpiteitä Aarnin normaalilla simuloinnilla tuotettuihin toimenpiteisiin. Tuloksia vertailtiin kolmen ja 12 luokan kiireellisyysluokituksilla 291 metsikkökuviolla. Oletuksena oli, että päättelysäännöillä voidaan päästä parempaan tulokseen esimerkiksi aukkoi-silla kuvioilla. Kuvion sisäisen vaihtelun yhteyttä toimenpiteiden ajoitukseen tutkittiin vertaamalla hilojen lasken-tapuuston pohjapinta-alan ja pituuden hajontaa suhteessa Aarnin kuviolle yleistettyihin vastaaviin tunnuksiin. Tulokset osoittivat, että toimenpiteen ajoituksessa päättelysäännöillä päästiin hieman Aarnin normaalia laskentaa parempaan tulokseen. Parhaiten päättelysäännöt toimivat nuorissa kasvatusmetsissä kuvioilla, joilla maastossa annettu toimenpide-ehdotus oli ensiharvennus. Aarnin vähintään viisi vuotta myöhässä olevien harvennusehdotus-ten määrä oli kolmen kiireellisyysluokan oikeinluokituksessa 38 % ensiharvennuskuvioista. Määrä saatiin korjattua päättelysäännöillä viiteen prosenttiin. Toimenpiteen ajoituksen keskivirhe pieneni ensiharvennuskuvioilla 3,9 vuo-desta 2,7 vuoteen. Varttuneiden kasvatusmetsien harvennuskuviolla päättelysäännöt tuottivat hieman Aarnia pa-remman tuloksen, taimikoissa ja uudistamiskypsissä metsissä menetelmillä ei ollut eroja. Hilojen laskentapuuston pohjapinta-alan keskihajonta oli hieman keskimääräistä suurempaa niillä kuvioilla, joilla puuston sisäinen vaihtelu todettiin suureksi. Näillä kuvioilla päättelysäännöillä päästiin suhteellisesti useammin Aarnin normaalia laskentaa parempaan toimenpiteen ajoitukseen kuin kuvioilla, joilla hajonta oli vähäistä.

Grantor dc:publisher

Helsingfors universitet

Year dc:date.issued

2014

Author dc:creator

• Pousi, Ilkka

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Metsätieteiden laitos
• University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Forest Sciences
• Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för skogsvetenskaper

• simulation
• grid cell
• decision rules
• Aarni forest resource information system
• toimenpidesimulointi
• hilaruutu
• päättelysäännöt
• Aarni-metsävaratietojärjestelmä

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201507212205

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/45331