Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden eleet ja itsekorjaukset ryhmäkeskustelussa

Alzheimerin tauti (AT) heikentää sairastuneen henkilön kykyä korjata omaan puheensa ongelmakohtia. AT:n on todettu heikentävän myös elekielellä ilmaisua. Tässä tutkielmassa tarkastellaan AT:a sairastavien henkilöiden itsekorjausjaksojen aikaista toimintaa ryhmävuorovaikutuksessa. Tutkimusaineistosta selvitetään itsekorjausjaksojen pituutta, korjausaloitteiden ja korjausten määrää ja jakaantumista keskustelijoiden välillä itsekorjausjaksoissa. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan elekielen määrää ja laatua itsekorjausjaksojen aikana ja itsekorjaustyypeistä sananhakuun liittyvien eleiden määrää. Menetelmä pohjautuu keskustelunanalyysiin, multimodaaliseen vuorovaikutusanalyysiin sekä korjausjäsennyksen teoriaan. Tutkielman tutkimusaineisto oli videotallenteilta havaitut itsekorjausjaksot ja niissä tuotetut eleet. Videotallenteet oli kuvattu muistisairaille suunnatuista ryhmäterapiatapaamisista. Tutkittavina henkilöinä oli kuusi AT:a sairastavaa naista. Tutkimusaineistoa analysointiin ELAN-tietokoneohjelmalla, jolla puhe ja kehollinen vuorovaikutus voidaan merkitä ajallisesti synkroniassa. Analyysiin tuotettiin numeerista tietoa sekä ELAN-ohjelmalla että manuaalisesti. Koska aiempaa tutkimusta ei ole, oli tähän tutkielmaan sovitettavan tutkimusmenetelmän kehittäminen keskeinen osa työtä. Tutkimusaineisto sisälsi 183 itsekorjausjaksoa, joista 91,8 % oli yksivuoroisia. Kaikkien jaksojen keskipituus oli 6,2 sekuntia. Itsekorjausjaksoihin sisältyi 496 itsekorjausaloitetta ja 26 toisen tuottamaa korjausaloitetta. Lisäksi itsekorjausjaksoissa havaittiin 216 itsekorjausta ja 22 toisen tuottamaa korjausta. Itsekorjaustyypeistä yleisin oli sananhaku (37 %). Tutkittavaista kolme tuotti 92,9 % korjausjaksoista. Puolessa itsekorjausjaksoista esiintyi eleitä. Yksittäisiä itsekorjausjakson aikaisia eleitä havaittiin yhteensä 177. Tutkittavista kolme tuotti 96,7 % eleitä sisältävistä jaksoista ja 96,6 % kaikista eleistä. Eleistä 87,0 % oli kahden henkilön tuottamia ja he tuottivat niitä noin 60 % korjausjaksoistaan. Kolmanneksi eniten eleitä tuottanut tutkittava tuotti eleitä noin kolmanneksessa korjausjaksoistaan. Yleisin eleluokka oli rytminen ele (37,2 %). Valtaosa (67,8 %) eleistä ilmeni sananhakujen aikana. Menetelmällä kyettiin havaitsemaan yleisellä tasolla elekielen käyttämisen ominaisuuksia AT:a sairastavien henkilöiden itsekorjausjaksoissa. Eleiden käyttäminen korjausjaksojen aikana on tulosten perusteella hyvin yksilöllistä. Toisaalta kerätyn aineiston pienuus ja vaihteleva määrä tallenteita kunkin tutkittavan osalta tekevät tulkinnasta epävarmaa. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että AT:a sairastavat henkilöt käyttävät elekieltä korjausjaksoissaan ilmauksen tukena ja mahdollisesti runsaammin sananhakujen aikana. Elekieli tulee siis huomioida korjaustilanteissa. Lisäksi tulosten perusteella voidaan arvioida, että keskivaikeaa AT:a sairastava henkilö kykenee havaitsemaan puheensa ongelmakohdat ja korjaamaan omaa puhettaan, mikäli hänelle annetaan riittävästi tilaa ja aikaa.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2023

Author dc:creator

• Kokkonen, Tuomo

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Medicine
• Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten

• Alzheimerin tauti
• keskustelu
• itsekorjaus
• eleet
• multimodaalisuus

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202301251093

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/353646