{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/353646"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/353646","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden eleet ja itsekorjaukset ryhmäkeskustelussa","abstract":"Alzheimerin tauti (AT) heikentää sairastuneen henkilön kykyä korjata omaan puheensa ongelmakohtia. AT:n on todettu heikentävän myös elekielellä ilmaisua. Tässä tutkielmassa tarkastellaan AT:a sairastavien henkilöiden itsekorjausjaksojen aikaista toimintaa ryhmävuorovaikutuksessa. Tutkimusaineistosta selvitetään itsekorjausjaksojen pituutta, korjausaloitteiden ja korjausten määrää ja jakaantumista keskustelijoiden välillä itsekorjausjaksoissa. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan elekielen määrää ja laatua itsekorjausjaksojen aikana ja itsekorjaustyypeistä sananhakuun liittyvien eleiden määrää. Menetelmä pohjautuu keskustelunanalyysiin, multimodaaliseen vuorovaikutusanalyysiin sekä korjausjäsennyksen teoriaan. Tutkielman tutkimusaineisto oli videotallenteilta havaitut itsekorjausjaksot ja niissä tuotetut eleet. Videotallenteet oli kuvattu muistisairaille suunnatuista ryhmäterapiatapaamisista. Tutkittavina henkilöinä oli kuusi AT:a sairastavaa naista. Tutkimusaineistoa analysointiin ELAN-tietokoneohjelmalla, jolla puhe ja kehollinen vuorovaikutus voidaan merkitä ajallisesti synkroniassa. Analyysiin tuotettiin numeerista tietoa sekä ELAN-ohjelmalla että manuaalisesti. Koska aiempaa tutkimusta ei ole, oli tähän tutkielmaan sovitettavan tutkimusmenetelmän kehittäminen keskeinen osa työtä. Tutkimusaineisto sisälsi 183 itsekorjausjaksoa, joista 91,8 % oli yksivuoroisia. Kaikkien jaksojen keskipituus oli 6,2 sekuntia. Itsekorjausjaksoihin sisältyi 496 itsekorjausaloitetta ja 26 toisen tuottamaa korjausaloitetta. Lisäksi itsekorjausjaksoissa havaittiin 216 itsekorjausta ja 22 toisen tuottamaa korjausta. Itsekorjaustyypeistä yleisin oli sananhaku (37 %). Tutkittavaista kolme tuotti 92,9 % korjausjaksoista. Puolessa itsekorjausjaksoista esiintyi eleitä. Yksittäisiä itsekorjausjakson aikaisia eleitä havaittiin yhteensä 177. Tutkittavista kolme tuotti 96,7 % eleitä sisältävistä jaksoista ja 96,6 % kaikista eleistä. Eleistä 87,0 % oli kahden henkilön tuottamia ja he tuottivat niitä noin 60 % korjausjaksoistaan. Kolmanneksi eniten eleitä tuottanut tutkittava tuotti eleitä noin kolmanneksessa korjausjaksoistaan. Yleisin eleluokka oli rytminen ele (37,2 %). Valtaosa (67,8 %) eleistä ilmeni sananhakujen aikana. Menetelmällä kyettiin havaitsemaan yleisellä tasolla elekielen käyttämisen ominaisuuksia AT:a sairastavien henkilöiden itsekorjausjaksoissa. Eleiden käyttäminen korjausjaksojen aikana on tulosten perusteella hyvin yksilöllistä. Toisaalta kerätyn aineiston pienuus ja vaihteleva määrä tallenteita kunkin tutkittavan osalta tekevät tulkinnasta epävarmaa. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että AT:a sairastavat henkilöt käyttävät elekieltä korjausjaksoissaan ilmauksen tukena ja mahdollisesti runsaammin sananhakujen aikana. Elekieli tulee siis huomioida korjaustilanteissa. Lisäksi tulosten perusteella voidaan arvioida, että keskivaikeaa AT:a sairastava henkilö kykenee havaitsemaan puheensa ongelmakohdat ja korjaamaan omaa puhettaan, mikäli hänelle annetaan riittävästi tilaa ja aikaa.","abstract_html":"Alzheimerin tauti (AT) heikentää sairastuneen henkilön kykyä korjata omaan puheensa ongelmakohtia. AT:n on todettu heikentävän myös elekielellä ilmaisua. Tässä tutkielmassa tarkastellaan AT:a sairastavien henkilöiden itsekorjausjaksojen aikaista toimintaa ryhmävuorovaikutuksessa. Tutkimusaineistosta selvitetään itsekorjausjaksojen pituutta, korjausaloitteiden ja korjausten määrää ja jakaantumista keskustelijoiden välillä itsekorjausjaksoissa. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan elekielen määrää ja laatua itsekorjausjaksojen aikana ja itsekorjaustyypeistä sananhakuun liittyvien eleiden määrää. Menetelmä pohjautuu keskustelunanalyysiin, multimodaaliseen vuorovaikutusanalyysiin sekä korjausjäsennyksen teoriaan. Tutkielman tutkimusaineisto oli videotallenteilta havaitut itsekorjausjaksot ja niissä tuotetut eleet. Videotallenteet oli kuvattu muistisairaille suunnatuista ryhmäterapiatapaamisista. Tutkittavina henkilöinä oli kuusi AT:a sairastavaa naista. Tutkimusaineistoa analysointiin ELAN-tietokoneohjelmalla, jolla puhe ja kehollinen vuorovaikutus voidaan merkitä ajallisesti synkroniassa. Analyysiin tuotettiin numeerista tietoa sekä ELAN-ohjelmalla että manuaalisesti. Koska aiempaa tutkimusta ei ole, oli tähän tutkielmaan sovitettavan tutkimusmenetelmän kehittäminen keskeinen osa työtä. Tutkimusaineisto sisälsi 183 itsekorjausjaksoa, joista 91,8 % oli yksivuoroisia. Kaikkien jaksojen keskipituus oli 6,2 sekuntia. Itsekorjausjaksoihin sisältyi 496 itsekorjausaloitetta ja 26 toisen tuottamaa korjausaloitetta. Lisäksi itsekorjausjaksoissa havaittiin 216 itsekorjausta ja 22 toisen tuottamaa korjausta. Itsekorjaustyypeistä yleisin oli sananhaku (37 %). Tutkittavaista kolme tuotti 92,9 % korjausjaksoista. Puolessa itsekorjausjaksoista esiintyi eleitä. Yksittäisiä itsekorjausjakson aikaisia eleitä havaittiin yhteensä 177. Tutkittavista kolme tuotti 96,7 % eleitä sisältävistä jaksoista ja 96,6 % kaikista eleistä. Eleistä 87,0 % oli kahden henkilön tuottamia ja he tuottivat niitä noin 60 % korjausjaksoistaan. Kolmanneksi eniten eleitä tuottanut tutkittava tuotti eleitä noin kolmanneksessa korjausjaksoistaan. Yleisin eleluokka oli rytminen ele (37,2 %). Valtaosa (67,8 %) eleistä ilmeni sananhakujen aikana. Menetelmällä kyettiin havaitsemaan yleisellä tasolla elekielen käyttämisen ominaisuuksia AT:a sairastavien henkilöiden itsekorjausjaksoissa. Eleiden käyttäminen korjausjaksojen aikana on tulosten perusteella hyvin yksilöllistä. Toisaalta kerätyn aineiston pienuus ja vaihteleva määrä tallenteita kunkin tutkittavan osalta tekevät tulkinnasta epävarmaa. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että AT:a sairastavat henkilöt käyttävät elekieltä korjausjaksoissaan ilmauksen tukena ja mahdollisesti runsaammin sananhakujen aikana. Elekieli tulee siis huomioida korjaustilanteissa. Lisäksi tulosten perusteella voidaan arvioida, että keskivaikeaa AT:a sairastava henkilö kykenee havaitsemaan puheensa ongelmakohdat ja korjaamaan omaa puhettaan, mikäli hänelle annetaan riittävästi tilaa ja aikaa.","abstract_has_math":false,"creators":["Kokkonen, Tuomo"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2023,"date_issued":"2023","date_published":"2023","updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z","subjects":["Alzheimerin tauti","keskustelu","itsekorjaus","eleet","multimodaalisuus"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202301251093"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202301251093","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/353646","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Kokkonen, Tuomo"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2023"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Alzheimerin tauti","keskustelu","itsekorjaus","eleet","multimodaalisuus"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202301251093","http://hdl.handle.net/10138/353646"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Alzheimerin tauti (AT) heikentää sairastuneen henkilön kykyä korjata omaan puheensa ongelmakohtia. AT:n on todettu heikentävän myös elekielellä ilmaisua. Tässä tutkielmassa tarkastellaan AT:a sairastavien henkilöiden itsekorjausjaksojen aikaista toimintaa ryhmävuorovaikutuksessa. Tutkimusaineistosta selvitetään itsekorjausjaksojen pituutta, korjausaloitteiden ja korjausten määrää ja jakaantumista keskustelijoiden välillä itsekorjausjaksoissa. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan elekielen määrää ja laatua itsekorjausjaksojen aikana ja itsekorjaustyypeistä sananhakuun liittyvien eleiden määrää. Menetelmä pohjautuu keskustelunanalyysiin, multimodaaliseen vuorovaikutusanalyysiin sekä korjausjäsennyksen teoriaan. Tutkielman tutkimusaineisto oli videotallenteilta havaitut itsekorjausjaksot ja niissä tuotetut eleet. Videotallenteet oli kuvattu muistisairaille suunnatuista ryhmäterapiatapaamisista. Tutkittavina henkilöinä oli kuusi AT:a sairastavaa naista. Tutkimusaineistoa analysointiin ELAN-tietokoneohjelmalla, jolla puhe ja kehollinen vuorovaikutus voidaan merkitä ajallisesti synkroniassa. Analyysiin tuotettiin numeerista tietoa sekä ELAN-ohjelmalla että manuaalisesti. Koska aiempaa tutkimusta ei ole, oli tähän tutkielmaan sovitettavan tutkimusmenetelmän kehittäminen keskeinen osa työtä. Tutkimusaineisto sisälsi 183 itsekorjausjaksoa, joista 91,8 % oli yksivuoroisia. Kaikkien jaksojen keskipituus oli 6,2 sekuntia. Itsekorjausjaksoihin sisältyi 496 itsekorjausaloitetta ja 26 toisen tuottamaa korjausaloitetta. Lisäksi itsekorjausjaksoissa havaittiin 216 itsekorjausta ja 22 toisen tuottamaa korjausta. Itsekorjaustyypeistä yleisin oli sananhaku (37 %). Tutkittavaista kolme tuotti 92,9 % korjausjaksoista. Puolessa itsekorjausjaksoista esiintyi eleitä. Yksittäisiä itsekorjausjakson aikaisia eleitä havaittiin yhteensä 177. Tutkittavista kolme tuotti 96,7 % eleitä sisältävistä jaksoista ja 96,6 % kaikista eleistä. Eleistä 87,0 % oli kahden henkilön tuottamia ja he tuottivat niitä noin 60 % korjausjaksoistaan. Kolmanneksi eniten eleitä tuottanut tutkittava tuotti eleitä noin kolmanneksessa korjausjaksoistaan. Yleisin eleluokka oli rytminen ele (37,2 %). Valtaosa (67,8 %) eleistä ilmeni sananhakujen aikana. Menetelmällä kyettiin havaitsemaan yleisellä tasolla elekielen käyttämisen ominaisuuksia AT:a sairastavien henkilöiden itsekorjausjaksoissa. Eleiden käyttäminen korjausjaksojen aikana on tulosten perusteella hyvin yksilöllistä. Toisaalta kerätyn aineiston pienuus ja vaihteleva määrä tallenteita kunkin tutkittavan osalta tekevät tulkinnasta epävarmaa. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että AT:a sairastavat henkilöt käyttävät elekieltä korjausjaksoissaan ilmauksen tukena ja mahdollisesti runsaammin sananhakujen aikana. Elekieli tulee siis huomioida korjaustilanteissa. Lisäksi tulosten perusteella voidaan arvioida, että keskivaikeaa AT:a sairastava henkilö kykenee havaitsemaan puheensa ongelmakohdat ja korjaamaan omaa puhettaan, mikäli hänelle annetaan riittävästi tilaa ja aikaa.","Alzheimer’s disease (AD) weakens the concerned person’s ability to repair their own speech. AD has also been shown to affect the use of gestures during speech. This study looks at the actions of persons with AD during self-repair sequences in a group context. and examines the length of the repair sequences, the number of repair initiations and repairs and their distribution among the people taking part in the discussions. The study also investigates how people with AD use manual gestures during self-repair sequences. The connection between word-searching and gestures was also examined. The research method is based on the theoretical frameworks of conversation analysis, multimodal interaction analysis and repair sequence theory. The research material consisted of self-repair sequences and the manual gestures within those sequences recorded from group therapy sessions directed at people diagnosed with dementia. The participants of the study were six females with AD. The video recordings were analyzed using ELAN- computer program. The speech and gestural interaction of the participants was annotated in temporal synchronicity. ELAN was able to provide numeric data, but some of the data was calculated manually. Due to a lack of research on this study’s topic, it was necessary to develop the method to be used in the study. The research data comprises 183 self-repair sequences. 91,8 % of those consisted of a single turn. The mean length of the sequences was 6,2 seconds. Within the self-repair sequences, there were 496 self-initiations and 26 other-initiations. Within the self-repair sequences, 216 self-repairs and 22 other-repairs were detected. Word-search was the most common type of self-repair (37 %). Three out of six subjects produced 92,9 % of the repair-sequences. Half of the self-repair-sequences contained manual gestures. 177 gestures were observed. Three of the subjects produced 96,6% of all the gestures. Two of them produced gestures during 60 % of their repair sequences while producing 87% of all gestures. The subject producing third most gestures did so in about one third of her repair sequences. The most-used gesture type was rhythmic gesture (37,2%). Of all gestures 67,8% were produced during word-searches. The method made it possible to describe, at a general level, the gesture use of persons with AD during repair-sequences containing self-repair. According to the results, there is a lot of individual diversity in the phenomenon. However, the skewness and small number of participants in the study make this assumption uncertain. The results imply that persons with AD use gestures to support their speech. It is possible that more gestures occur during word-searches. Therefore, the use of gestures must be taken into consideration during speech repair. It can also be assumed that persons with moderate stage of AD are able to perceive the problematic parts in their own speech and are able to produce repairs if they are given enough time to process."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden eleet ja itsekorjaukset ryhmäkeskustelussa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"dc:creator":["Kokkonen, Tuomo"],"dc:date.issued":["2023"],"dc:description.abstract":["Alzheimerin tauti (AT) heikentää sairastuneen henkilön kykyä korjata omaan puheensa ongelmakohtia. AT:n on todettu heikentävän myös elekielellä ilmaisua. Tässä tutkielmassa tarkastellaan AT:a sairastavien henkilöiden itsekorjausjaksojen aikaista toimintaa ryhmävuorovaikutuksessa. Tutkimusaineistosta selvitetään itsekorjausjaksojen pituutta, korjausaloitteiden ja korjausten määrää ja jakaantumista keskustelijoiden välillä itsekorjausjaksoissa. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan elekielen määrää ja laatua itsekorjausjaksojen aikana ja itsekorjaustyypeistä sananhakuun liittyvien eleiden määrää. Menetelmä pohjautuu keskustelunanalyysiin, multimodaaliseen vuorovaikutusanalyysiin sekä korjausjäsennyksen teoriaan. Tutkielman tutkimusaineisto oli videotallenteilta havaitut itsekorjausjaksot ja niissä tuotetut eleet. Videotallenteet oli kuvattu muistisairaille suunnatuista ryhmäterapiatapaamisista. Tutkittavina henkilöinä oli kuusi AT:a sairastavaa naista. Tutkimusaineistoa analysointiin ELAN-tietokoneohjelmalla, jolla puhe ja kehollinen vuorovaikutus voidaan merkitä ajallisesti synkroniassa. Analyysiin tuotettiin numeerista tietoa sekä ELAN-ohjelmalla että manuaalisesti. Koska aiempaa tutkimusta ei ole, oli tähän tutkielmaan sovitettavan tutkimusmenetelmän kehittäminen keskeinen osa työtä. Tutkimusaineisto sisälsi 183 itsekorjausjaksoa, joista 91,8 % oli yksivuoroisia. Kaikkien jaksojen keskipituus oli 6,2 sekuntia. Itsekorjausjaksoihin sisältyi 496 itsekorjausaloitetta ja 26 toisen tuottamaa korjausaloitetta. Lisäksi itsekorjausjaksoissa havaittiin 216 itsekorjausta ja 22 toisen tuottamaa korjausta. Itsekorjaustyypeistä yleisin oli sananhaku (37 %). Tutkittavaista kolme tuotti 92,9 % korjausjaksoista. Puolessa itsekorjausjaksoista esiintyi eleitä. Yksittäisiä itsekorjausjakson aikaisia eleitä havaittiin yhteensä 177. Tutkittavista kolme tuotti 96,7 % eleitä sisältävistä jaksoista ja 96,6 % kaikista eleistä. Eleistä 87,0 % oli kahden henkilön tuottamia ja he tuottivat niitä noin 60 % korjausjaksoistaan. Kolmanneksi eniten eleitä tuottanut tutkittava tuotti eleitä noin kolmanneksessa korjausjaksoistaan. Yleisin eleluokka oli rytminen ele (37,2 %). Valtaosa (67,8 %) eleistä ilmeni sananhakujen aikana. Menetelmällä kyettiin havaitsemaan yleisellä tasolla elekielen käyttämisen ominaisuuksia AT:a sairastavien henkilöiden itsekorjausjaksoissa. Eleiden käyttäminen korjausjaksojen aikana on tulosten perusteella hyvin yksilöllistä. Toisaalta kerätyn aineiston pienuus ja vaihteleva määrä tallenteita kunkin tutkittavan osalta tekevät tulkinnasta epävarmaa. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että AT:a sairastavat henkilöt käyttävät elekieltä korjausjaksoissaan ilmauksen tukena ja mahdollisesti runsaammin sananhakujen aikana. Elekieli tulee siis huomioida korjaustilanteissa. Lisäksi tulosten perusteella voidaan arvioida, että keskivaikeaa AT:a sairastava henkilö kykenee havaitsemaan puheensa ongelmakohdat ja korjaamaan omaa puhettaan, mikäli hänelle annetaan riittävästi tilaa ja aikaa.","Alzheimer’s disease (AD) weakens the concerned person’s ability to repair their own speech. AD has also been shown to affect the use of gestures during speech. This study looks at the actions of persons with AD during self-repair sequences in a group context. and examines the length of the repair sequences, the number of repair initiations and repairs and their distribution among the people taking part in the discussions. The study also investigates how people with AD use manual gestures during self-repair sequences. The connection between word-searching and gestures was also examined. The research method is based on the theoretical frameworks of conversation analysis, multimodal interaction analysis and repair sequence theory. The research material consisted of self-repair sequences and the manual gestures within those sequences recorded from group therapy sessions directed at people diagnosed with dementia. The participants of the study were six females with AD. The video recordings were analyzed using ELAN- computer program. The speech and gestural interaction of the participants was annotated in temporal synchronicity. ELAN was able to provide numeric data, but some of the data was calculated manually. Due to a lack of research on this study’s topic, it was necessary to develop the method to be used in the study. The research data comprises 183 self-repair sequences. 91,8 % of those consisted of a single turn. The mean length of the sequences was 6,2 seconds. Within the self-repair sequences, there were 496 self-initiations and 26 other-initiations. Within the self-repair sequences, 216 self-repairs and 22 other-repairs were detected. Word-search was the most common type of self-repair (37 %). Three out of six subjects produced 92,9 % of the repair-sequences. Half of the self-repair-sequences contained manual gestures. 177 gestures were observed. Three of the subjects produced 96,6% of all the gestures. Two of them produced gestures during 60 % of their repair sequences while producing 87% of all gestures. The subject producing third most gestures did so in about one third of her repair sequences. The most-used gesture type was rhythmic gesture (37,2%). Of all gestures 67,8% were produced during word-searches. The method made it possible to describe, at a general level, the gesture use of persons with AD during repair-sequences containing self-repair. According to the results, there is a lot of individual diversity in the phenomenon. However, the skewness and small number of participants in the study make this assumption uncertain. The results imply that persons with AD use gestures to support their speech. It is possible that more gestures occur during word-searches. Therefore, the use of gestures must be taken into consideration during speech repair. It can also be assumed that persons with moderate stage of AD are able to perceive the problematic parts in their own speech and are able to produce repairs if they are given enough time to process."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202301251093","http://hdl.handle.net/10138/353646"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Alzheimerin tauti","keskustelu","itsekorjaus","eleet","multimodaalisuus"],"dc:title":["Alzheimerin tautia sairastavien henkilöiden eleet ja itsekorjaukset ryhmäkeskustelussa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z"}