Helsingin yliopisto
Dissociative experiences in problem gambling : the moderating effect of dissociation on treatment effectiveness
Abstract
dc:description.abstractTavoitteet: Rahapelaaminen voi synnyttää dissosiaatiokokemuksen, jossa tarkkaavaisuus kaventuu, ajantaju katoaa ja ihmisen kokemus minuudesta muuttuu. Joidenkin tutkijoiden mukaan pelaamisen aikaiset dissosiaatiokokemukset ovat merkki rahapeliongelmasta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, moderoiko rahapelaamisen aikaiset dissosiaatiokokemukset (ennen terapeuttista interventiota mitattuna), intervention tehokkuutta. Hypoteesi oli, että dissosiaatiokokemukset ennustaisivat heikompaa hoitovastetta. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, onko moderoiva vaikutus erilainen käytetyn dissosiaatiomittarin yksittäisillä kysymyksillä. Lisäksi haluttiin saada tietoa rahapelaamisen aikaisten dissosiaatiokokemusten ja ongelmapelaamisen välisen yhteyden ajallisesta pysyvyydestä. Menetelmät: Aineisto kerättiin vuosien 2019 ja 2020 välisenä aikana. Tutkimuksen kohteena oli Peli Poikki (PP) -ohjelma. PP-ohjelma on terapeutin ohjaama kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuva online-interventio. Osallistujat (N=1139, 58.8% miehiä) täyttivät tutkimuskyselyt viidessä eri aikapisteessä: seulontavaiheessa, ennen interventiota, heti sen jälkeen, sekä 6 ja 12 kuukautta ohjelman päättymisestä. Ongelmapelaamista arvioitiin NODS-kyselyllä (The National Opinion Research Center DSM Screen for Gambling problems) ja pelaamisen aikaisia dissosiaatiokokemuksia sovelletulla versiolla Jacobsin dissosiatiivisia kokemuksia kartoittavasta kyselystä (Jacobs’ Dissociative Experience Questions; JDEQ). Hoidon tehokkuutta analysointiin käyttäen lineaarisia sekamalleja. Sukupuoli, tulotaso, koulutustaso ja ikä kontrolloitiin malleissa. Tulokset ja johtopäätökset: PP-ohjelmaan osallistuminen vähensi merkitsevästi ongelmapelaamisen oireita. Ennen interventiota mitattu rahapelaamisen aikainen dissosiaatio moderoi intervention tehokkuutta niin, että runsaasti dissosiaatiota kokevat hyötyivät interventiosta eniten. Tulokset olivat samanlaiset riippumatta siitä, käytettiinkö yksittäistä dissosiaatiokysymystä vai koko mittaria moderaattorina. Kaikissa mittauspisteissä näkyi ongelmapelaamisen vahva yhteys dissosiaatiokokemuksiin. Todennäköisesti korkean dissosiaation osallistujat hyötyivät interventiosta eniten siksi, että heillä oli lähtökohtaisesti eniten ongelmapelaamisen oireita ja näin ollen eniten ”potentiaalia” parantua. Kun mallissa käytettiin kaikissa mittauspisteissä mitattua dissosiaatiota, huomattiin kuitenkin, että korkean dissosiaation osallistujilla lasku ongelmapelaamisen oireissa ei ollut pysyvä. Tämä tutkimus antaa lisätietoa hoidon yksilöllisen suunnittelun kannalta relevanteista seikoista.
Degree
thesis:*- Grantor dc:publisher
- Helsingin yliopisto
- Year dc:date.issued
- 2022
Author and committee
dc:creator, dc:contributor.*- Author dc:creator
-
- Korvuo, Tuire
- Contributors dc:contributor
-
- Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
- University of Helsinki, Faculty of Medicine
- Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten
Subjects
dc:subject × 5Rights
- Language dc:language.iso
- eng
Identifiers
dc:identifier.*- Identifier URI
- URN:NBN:fi:hulib-202212144081
- OAI identifier oai:identifier
- oai:helda.helsinki.fi:10138/351804