{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/351804"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/351804","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Dissociative experiences in problem gambling : the moderating effect of dissociation on treatment effectiveness","abstract":"Tavoitteet: Rahapelaaminen voi synnyttää dissosiaatiokokemuksen, jossa tarkkaavaisuus kaventuu, ajantaju katoaa ja ihmisen kokemus minuudesta muuttuu. Joidenkin tutkijoiden mukaan pelaamisen aikaiset dissosiaatiokokemukset ovat merkki rahapeliongelmasta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, moderoiko rahapelaamisen aikaiset dissosiaatiokokemukset (ennen terapeuttista interventiota mitattuna), intervention tehokkuutta. Hypoteesi oli, että dissosiaatiokokemukset ennustaisivat heikompaa hoitovastetta. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, onko moderoiva vaikutus erilainen käytetyn dissosiaatiomittarin yksittäisillä kysymyksillä. Lisäksi haluttiin saada tietoa rahapelaamisen aikaisten dissosiaatiokokemusten ja ongelmapelaamisen välisen yhteyden ajallisesta pysyvyydestä. Menetelmät: Aineisto kerättiin vuosien 2019 ja 2020 välisenä aikana. Tutkimuksen kohteena oli Peli Poikki (PP) -ohjelma. PP-ohjelma on terapeutin ohjaama kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuva online-interventio. Osallistujat (N=1139, 58.8% miehiä) täyttivät tutkimuskyselyt viidessä eri aikapisteessä: seulontavaiheessa, ennen interventiota, heti sen jälkeen, sekä 6 ja 12 kuukautta ohjelman päättymisestä. Ongelmapelaamista arvioitiin NODS-kyselyllä (The National Opinion Research Center DSM Screen for Gambling problems) ja pelaamisen aikaisia dissosiaatiokokemuksia sovelletulla versiolla Jacobsin dissosiatiivisia kokemuksia kartoittavasta kyselystä (Jacobs’ Dissociative Experience Questions; JDEQ). Hoidon tehokkuutta analysointiin käyttäen lineaarisia sekamalleja. Sukupuoli, tulotaso, koulutustaso ja ikä kontrolloitiin malleissa. Tulokset ja johtopäätökset: PP-ohjelmaan osallistuminen vähensi merkitsevästi ongelmapelaamisen oireita. Ennen interventiota mitattu rahapelaamisen aikainen dissosiaatio moderoi intervention tehokkuutta niin, että runsaasti dissosiaatiota kokevat hyötyivät interventiosta eniten. Tulokset olivat samanlaiset riippumatta siitä, käytettiinkö yksittäistä dissosiaatiokysymystä vai koko mittaria moderaattorina. Kaikissa mittauspisteissä näkyi ongelmapelaamisen vahva yhteys dissosiaatiokokemuksiin. Todennäköisesti korkean dissosiaation osallistujat hyötyivät interventiosta eniten siksi, että heillä oli lähtökohtaisesti eniten ongelmapelaamisen oireita ja näin ollen eniten ”potentiaalia” parantua. Kun mallissa käytettiin kaikissa mittauspisteissä mitattua dissosiaatiota, huomattiin kuitenkin, että korkean dissosiaation osallistujilla lasku ongelmapelaamisen oireissa ei ollut pysyvä. Tämä tutkimus antaa lisätietoa hoidon yksilöllisen suunnittelun kannalta relevanteista seikoista.","abstract_html":"Tavoitteet: Rahapelaaminen voi synnyttää dissosiaatiokokemuksen, jossa tarkkaavaisuus kaventuu, ajantaju katoaa ja ihmisen kokemus minuudesta muuttuu. Joidenkin tutkijoiden mukaan pelaamisen aikaiset dissosiaatiokokemukset ovat merkki rahapeliongelmasta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, moderoiko rahapelaamisen aikaiset dissosiaatiokokemukset (ennen terapeuttista interventiota mitattuna), intervention tehokkuutta. Hypoteesi oli, että dissosiaatiokokemukset ennustaisivat heikompaa hoitovastetta. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, onko moderoiva vaikutus erilainen käytetyn dissosiaatiomittarin yksittäisillä kysymyksillä. Lisäksi haluttiin saada tietoa rahapelaamisen aikaisten dissosiaatiokokemusten ja ongelmapelaamisen välisen yhteyden ajallisesta pysyvyydestä. Menetelmät: Aineisto kerättiin vuosien 2019 ja 2020 välisenä aikana. Tutkimuksen kohteena oli Peli Poikki (PP) -ohjelma. PP-ohjelma on terapeutin ohjaama kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuva online-interventio. Osallistujat (N=1139, 58.8% miehiä) täyttivät tutkimuskyselyt viidessä eri aikapisteessä: seulontavaiheessa, ennen interventiota, heti sen jälkeen, sekä 6 ja 12 kuukautta ohjelman päättymisestä. Ongelmapelaamista arvioitiin NODS-kyselyllä (The National Opinion Research Center DSM Screen for Gambling problems) ja pelaamisen aikaisia dissosiaatiokokemuksia sovelletulla versiolla Jacobsin dissosiatiivisia kokemuksia kartoittavasta kyselystä (Jacobs’ Dissociative Experience Questions; JDEQ). Hoidon tehokkuutta analysointiin käyttäen lineaarisia sekamalleja. Sukupuoli, tulotaso, koulutustaso ja ikä kontrolloitiin malleissa. Tulokset ja johtopäätökset: PP-ohjelmaan osallistuminen vähensi merkitsevästi ongelmapelaamisen oireita. Ennen interventiota mitattu rahapelaamisen aikainen dissosiaatio moderoi intervention tehokkuutta niin, että runsaasti dissosiaatiota kokevat hyötyivät interventiosta eniten. Tulokset olivat samanlaiset riippumatta siitä, käytettiinkö yksittäistä dissosiaatiokysymystä vai koko mittaria moderaattorina. Kaikissa mittauspisteissä näkyi ongelmapelaamisen vahva yhteys dissosiaatiokokemuksiin. Todennäköisesti korkean dissosiaation osallistujat hyötyivät interventiosta eniten siksi, että heillä oli lähtökohtaisesti eniten ongelmapelaamisen oireita ja näin ollen eniten ”potentiaalia” parantua. Kun mallissa käytettiin kaikissa mittauspisteissä mitattua dissosiaatiota, huomattiin kuitenkin, että korkean dissosiaation osallistujilla lasku ongelmapelaamisen oireissa ei ollut pysyvä. Tämä tutkimus antaa lisätietoa hoidon yksilöllisen suunnittelun kannalta relevanteista seikoista.","abstract_has_math":false,"creators":["Korvuo, Tuire"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2022,"date_issued":"2022","date_published":"2022","updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z","subjects":["Problem gambling","dissociation","the zone","online therapy","treatment effectiveness"],"languages":["eng"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202212144081"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202212144081","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/351804","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Korvuo, Tuire"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2022"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Problem gambling","dissociation","the zone","online therapy","treatment effectiveness"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["eng"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202212144081","http://hdl.handle.net/10138/351804"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tavoitteet: Rahapelaaminen voi synnyttää dissosiaatiokokemuksen, jossa tarkkaavaisuus kaventuu, ajantaju katoaa ja ihmisen kokemus minuudesta muuttuu. Joidenkin tutkijoiden mukaan pelaamisen aikaiset dissosiaatiokokemukset ovat merkki rahapeliongelmasta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, moderoiko rahapelaamisen aikaiset dissosiaatiokokemukset (ennen terapeuttista interventiota mitattuna), intervention tehokkuutta. Hypoteesi oli, että dissosiaatiokokemukset ennustaisivat heikompaa hoitovastetta. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, onko moderoiva vaikutus erilainen käytetyn dissosiaatiomittarin yksittäisillä kysymyksillä. Lisäksi haluttiin saada tietoa rahapelaamisen aikaisten dissosiaatiokokemusten ja ongelmapelaamisen välisen yhteyden ajallisesta pysyvyydestä. Menetelmät: Aineisto kerättiin vuosien 2019 ja 2020 välisenä aikana. Tutkimuksen kohteena oli Peli Poikki (PP) -ohjelma. PP-ohjelma on terapeutin ohjaama kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuva online-interventio. Osallistujat (N=1139, 58.8% miehiä) täyttivät tutkimuskyselyt viidessä eri aikapisteessä: seulontavaiheessa, ennen interventiota, heti sen jälkeen, sekä 6 ja 12 kuukautta ohjelman päättymisestä. Ongelmapelaamista arvioitiin NODS-kyselyllä (The National Opinion Research Center DSM Screen for Gambling problems) ja pelaamisen aikaisia dissosiaatiokokemuksia sovelletulla versiolla Jacobsin dissosiatiivisia kokemuksia kartoittavasta kyselystä (Jacobs’ Dissociative Experience Questions; JDEQ). Hoidon tehokkuutta analysointiin käyttäen lineaarisia sekamalleja. Sukupuoli, tulotaso, koulutustaso ja ikä kontrolloitiin malleissa. Tulokset ja johtopäätökset: PP-ohjelmaan osallistuminen vähensi merkitsevästi ongelmapelaamisen oireita. Ennen interventiota mitattu rahapelaamisen aikainen dissosiaatio moderoi intervention tehokkuutta niin, että runsaasti dissosiaatiota kokevat hyötyivät interventiosta eniten. Tulokset olivat samanlaiset riippumatta siitä, käytettiinkö yksittäistä dissosiaatiokysymystä vai koko mittaria moderaattorina. Kaikissa mittauspisteissä näkyi ongelmapelaamisen vahva yhteys dissosiaatiokokemuksiin. Todennäköisesti korkean dissosiaation osallistujat hyötyivät interventiosta eniten siksi, että heillä oli lähtökohtaisesti eniten ongelmapelaamisen oireita ja näin ollen eniten ”potentiaalia” parantua. Kun mallissa käytettiin kaikissa mittauspisteissä mitattua dissosiaatiota, huomattiin kuitenkin, että korkean dissosiaation osallistujilla lasku ongelmapelaamisen oireissa ei ollut pysyvä. Tämä tutkimus antaa lisätietoa hoidon yksilöllisen suunnittelun kannalta relevanteista seikoista.","Objective: Gambling can induce dissociative states that have many names: in-game dissociation, the zone and dark flow. Many researchers believe dissociation to be associated with problem gambling severity. The aim of the current study was to investigate whether gambling-related dissociation measured at baseline moderates treatment effectiveness of a guided CBT-based intervention for problem gamblers, the hypothesis being that higher levels of dissociation hinder treatment effectiveness. It was also investigated, whether the moderating effect is different depending on whether a single dissociation item or a whole scale is used. An additional aim was to shed light on the temporal persistence of the association between gambling-related dissociation and problem gambling. Methods: The data were collected between 2019 and 2021 from an 8-week guided CBT-based online therapy for problem gamblers called the Peli Poikki (PP) program. The participants (N=1139, 58.8% males) were surveyed at five occasions: screen, baseline, post-treatment, 6 and 12 months after treatment completion. Problem gambling severity was assessed by The National Opinion Research Center DSM Screen for Gambling problems (NODS) and gambling-related dissociation by a modified version of Jacobs’ Dissociative Experience Questions (JDEQ). Treatment effectiveness and the moderating effect of dissociation were analysed with linear mixed models. Gender, income, education and age were controlled for in the models. Results and conclusions: The PP program was effective in reducing symptoms of problem gambling. Gambling-related dissociation measured at baseline moderated treatment effectiveness, higher levels of dissociation predicting a more notable drop in problem gambling symptoms. The results were similar when the single item operationalizations of dissociation were used. The association between problem gambling severity and gambling-related dissociation was strong in all measurement occasions. Thus, the notable reduction of problem-gambling symptoms among participants with high dissociation levels was probably due to them having the highest problem gambling symptoms and thus the most “potential” to benefit. A model with repeatedly measured dissociation revealed, however, that the participants with higher levels of dissociation did not sustain the benefits in the two follow-ups. These results highlight the importance of understanding the individual characteristics of gambling problems to help customize treatment efforts."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Dissociative experiences in problem gambling : the moderating effect of dissociation on treatment effectiveness"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"dc:creator":["Korvuo, Tuire"],"dc:date.issued":["2022"],"dc:description.abstract":["Tavoitteet: Rahapelaaminen voi synnyttää dissosiaatiokokemuksen, jossa tarkkaavaisuus kaventuu, ajantaju katoaa ja ihmisen kokemus minuudesta muuttuu. Joidenkin tutkijoiden mukaan pelaamisen aikaiset dissosiaatiokokemukset ovat merkki rahapeliongelmasta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, moderoiko rahapelaamisen aikaiset dissosiaatiokokemukset (ennen terapeuttista interventiota mitattuna), intervention tehokkuutta. Hypoteesi oli, että dissosiaatiokokemukset ennustaisivat heikompaa hoitovastetta. Lisäksi tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sitä, onko moderoiva vaikutus erilainen käytetyn dissosiaatiomittarin yksittäisillä kysymyksillä. Lisäksi haluttiin saada tietoa rahapelaamisen aikaisten dissosiaatiokokemusten ja ongelmapelaamisen välisen yhteyden ajallisesta pysyvyydestä. Menetelmät: Aineisto kerättiin vuosien 2019 ja 2020 välisenä aikana. Tutkimuksen kohteena oli Peli Poikki (PP) -ohjelma. PP-ohjelma on terapeutin ohjaama kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuva online-interventio. Osallistujat (N=1139, 58.8% miehiä) täyttivät tutkimuskyselyt viidessä eri aikapisteessä: seulontavaiheessa, ennen interventiota, heti sen jälkeen, sekä 6 ja 12 kuukautta ohjelman päättymisestä. Ongelmapelaamista arvioitiin NODS-kyselyllä (The National Opinion Research Center DSM Screen for Gambling problems) ja pelaamisen aikaisia dissosiaatiokokemuksia sovelletulla versiolla Jacobsin dissosiatiivisia kokemuksia kartoittavasta kyselystä (Jacobs’ Dissociative Experience Questions; JDEQ). Hoidon tehokkuutta analysointiin käyttäen lineaarisia sekamalleja. Sukupuoli, tulotaso, koulutustaso ja ikä kontrolloitiin malleissa. Tulokset ja johtopäätökset: PP-ohjelmaan osallistuminen vähensi merkitsevästi ongelmapelaamisen oireita. Ennen interventiota mitattu rahapelaamisen aikainen dissosiaatio moderoi intervention tehokkuutta niin, että runsaasti dissosiaatiota kokevat hyötyivät interventiosta eniten. Tulokset olivat samanlaiset riippumatta siitä, käytettiinkö yksittäistä dissosiaatiokysymystä vai koko mittaria moderaattorina. Kaikissa mittauspisteissä näkyi ongelmapelaamisen vahva yhteys dissosiaatiokokemuksiin. Todennäköisesti korkean dissosiaation osallistujat hyötyivät interventiosta eniten siksi, että heillä oli lähtökohtaisesti eniten ongelmapelaamisen oireita ja näin ollen eniten ”potentiaalia” parantua. Kun mallissa käytettiin kaikissa mittauspisteissä mitattua dissosiaatiota, huomattiin kuitenkin, että korkean dissosiaation osallistujilla lasku ongelmapelaamisen oireissa ei ollut pysyvä. Tämä tutkimus antaa lisätietoa hoidon yksilöllisen suunnittelun kannalta relevanteista seikoista.","Objective: Gambling can induce dissociative states that have many names: in-game dissociation, the zone and dark flow. Many researchers believe dissociation to be associated with problem gambling severity. The aim of the current study was to investigate whether gambling-related dissociation measured at baseline moderates treatment effectiveness of a guided CBT-based intervention for problem gamblers, the hypothesis being that higher levels of dissociation hinder treatment effectiveness. It was also investigated, whether the moderating effect is different depending on whether a single dissociation item or a whole scale is used. An additional aim was to shed light on the temporal persistence of the association between gambling-related dissociation and problem gambling. Methods: The data were collected between 2019 and 2021 from an 8-week guided CBT-based online therapy for problem gamblers called the Peli Poikki (PP) program. The participants (N=1139, 58.8% males) were surveyed at five occasions: screen, baseline, post-treatment, 6 and 12 months after treatment completion. Problem gambling severity was assessed by The National Opinion Research Center DSM Screen for Gambling problems (NODS) and gambling-related dissociation by a modified version of Jacobs’ Dissociative Experience Questions (JDEQ). Treatment effectiveness and the moderating effect of dissociation were analysed with linear mixed models. Gender, income, education and age were controlled for in the models. Results and conclusions: The PP program was effective in reducing symptoms of problem gambling. Gambling-related dissociation measured at baseline moderated treatment effectiveness, higher levels of dissociation predicting a more notable drop in problem gambling symptoms. The results were similar when the single item operationalizations of dissociation were used. The association between problem gambling severity and gambling-related dissociation was strong in all measurement occasions. Thus, the notable reduction of problem-gambling symptoms among participants with high dissociation levels was probably due to them having the highest problem gambling symptoms and thus the most “potential” to benefit. A model with repeatedly measured dissociation revealed, however, that the participants with higher levels of dissociation did not sustain the benefits in the two follow-ups. These results highlight the importance of understanding the individual characteristics of gambling problems to help customize treatment efforts."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202212144081","http://hdl.handle.net/10138/351804"],"dc:language.iso":["eng"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Problem gambling","dissociation","the zone","online therapy","treatment effectiveness"],"dc:title":["Dissociative experiences in problem gambling : the moderating effect of dissociation on treatment effectiveness"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z"}