Tyttöjen Instagram-selfiet ja niiden tilallisuudet jälkihumanistisesta näkökulmasta : enemmän kuin representaatioita?

Tässä tutkielmassa tarkastelen tyttöjen Instagram-selfieitä, niiden tilallisuuksia sekä niiden toimijuutta luoda sukupuolittuva subjekti. Tutkielma on teoriapainotteinen, ja sen onto-epistemologinen näkökulma on ihmismaantieteellisessä ”non-representational” -teoriassa (non-representational theory, NRT). Tähän jälkihumanistiseen teoriasuuntaukseen yhdistän Noora Pyyryn ja Rachel Collsin tavoin jälkihumanistista feminismiä. Tällöin NRT:n subjektikäsitys ei jää universaalille tasolle, vaan tunnistaa sukupuolen, siihen liittyvän kehollisuuden, materiaalisuuden, performatiivisuuden sekä sen yhteiskunnallisuuden. Tutkielmassa keskityn tyttöjen toimintatapoihin sekä sommitelmiin selfieiden ottamisessa ja julkaisemisessa sekä Instagramin tilallisuuksissa ja toimijuuksissa. Instagram on alati muuttuva, affektiivinen, arkinen ja monien nuorten paljon käytössä oleva sosiaalisen median sovellus. Instagramissa ja muissa sosiaalisissa medioissa tehtävää profiilityötä, eli oman käyttäjätilinsä hallinnoimista, on perinteisesti tutkittu humanistisen yksilön harkittuna, rationaalisena ja tarkoitushakuisena toimintana. Sosiaalisen median (some) mahdollistaman valikoivan itsepresentaation avulla humanistisen yksilön ajatellaan perinteisesti voivan näyttää someyleisölleen haluamansa puolet itsestään. Tämä someyleisö on läsnä jo selfien ottamisen ja julkaisemisen tilallisuuksissa kuvitellun yleisön muodossa. NRT:n jälkihumanistinen onto-epistemologia kuitenkin kyseenalaistaa profiilityössä oletetun yksilön riippumattomuuden, rationaalisuuden ja ”itsestä” lähtöisin olevan tarkoitushakuisuuden, ja käsittää subjektin toiminnan tapahtuvan osana sommitelmaa, lukemattomien toimijuuksien suhteissa. NRT:ssä myöskään representaatioita ei ajatella perinteisellä tavalla symboleina ja esityksinä kohteistaan, vaan aktiivisina tekoina, jotka rakentavat maailmaa. Koska maailma on alati muuttuva ja affektiivinen, sitä on NRT:n näkökulmasta mahdotonta representoida onnistuneesti. Sosiaalisten konstruktioiden sijaan NRT:ssä ja myös jälkihumanistisessa feminismissä korostuvat esimerkiksi toiminta, todellisen maailman materiaalisuus ja kehot. Tutkielmassa käytetty tutkimusaineisto tuotettiin kahden helsinkiläisen 9.-luokkalaisen tyttöporukan kanssa puolistrukturoiduissa ryhmähaastatteluissa, joissa toisena menetelmänä oli myös osallistava miellekartta. Tutkimuksessa selviää, että Instagramin tilallisuudet ovat moninaisia ja alati muuttuvia, ja ne kietoutuvat erottamattomasti yhteen myös muiden sovellusten kanssa. Osa tyttöjen Instagram-selfieistä on alun perin peräisin kuvasovellus Snapchatista, jolloin Snapchat ja Instagram rakentuvat yhdessä, toinen toisissaan läsnä kummitellen. Instagram vaikuttaa myös olevan monelle nuorelle täysin konkreettinen, arkinen ja erottamaton osa heidän elämäänsä. Muiden sovellusten ja arjen tilallisuuksien yhteen tulemisten lisäksi Instagramin tilallisuuksissa ovat läsnä kapitalismi sekä uusliberalistinen, individualistinen kilpailuastelema, jossa yksilölliset käyttäjätilit kilpailevat toisiaan vastaan tykkäysten, kommenttien, kuviin merkkaamisten ja seuraajamäärien kautta. Selfien ottaminen on performatiivista toimintaa, joka voi olla myös sukupuolittunutta, tuottaen kulloisenkinlaisia tyttöyksiä tai esimerkiksi feministisesti mielenkiintoisen ja usein ongelmallisesti tulkitun ”catfish”-subjektin. Selfien ottamisen performatiivisuudesta huolimatta tutkielma ehdottaa, että selfieiden ottamisen arkisuuden takia selfien ottamista affektiivisempi hetki on usein selfien Instagramiin julkaisemisen hetki. Varsinkin silloin selfien kanssa kehkeytyvä subjekti aistii kuvitellun yleisön katseet, jolloin tulevaisuuden horisontit ovat tätä kautta läsnä myös nykyhetkessä. Tutkielmassa selviää, että Instagram-selfieillä on toimijuutta, ja että niitä voidaan tarkastella myös tapahtumina, jotka ovat erilaisten tulevaisuuksien mahdollistavia, muutosvoimaisia nyrjähdyksiä nykyhetkessä. Instagram-selfieiden luo kokoonnutaan kommentoimaan selfietä ja merkitsemään käyttäjiä tähän kuvaan, jolloin uusien alkujen ja tulevaisuuksien, esimerkiksi uusien ihmissuhteiden syntyminen tässä Instagram-selfien mahdollistamassa sommitelmassa on mahdollista.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2021

Author dc:creator

• Holkkola, Matilda

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Science
• Helsingfors universitet, Matematisk-naturvetenskapliga fakulteten

• catfish
• Instagram
• itsepresentaatio
• kuviteltu yleisö
• non-representationaalinen teoria
• selfiet
• tytöt

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202106173054

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/331466