”Mitäs se nyt oli. Vaikee vastata tällä tavalla. Mun mielestä se on kokonaisvaltaista hyvinvointia.” : ruokakasvatus ja varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten toteutuminen yksityisillä perhepäivähoitajilla

Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuvata ja analysoida, miten varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset toteutuvat, erityisesti ruokakasvatuksen osalta, yksityisellä perhepäivähoitajalla. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, millä tavoin ruokakasvatus näyttäytyy yksityisen perhepäivähoitajan arjessa, ja millaiset tekijät edistävät tai estävät ruokakasvatuksen toteutumista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatuksen aikaisella ruokailulla on merkitystä, ja kodin ulkopuolella hoidossa olevat lapset syövät monipuolisemmin kuin kotona hoidetut lapset, jolloin myös ravitsemussuositukset toteutuvat paremmin. Tutkimuskysymykset muotoutuivat osin varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen pohjalta, joka antaa yleiset suuntaviivat terveyttä edistävän ruoan tarjoamiseen ja ruokakasvatukseen. Suositus on tarkoitettu kaikille varhaiskasvatuksen toimijoille. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluun osallistui seitsemän yksityistä perhepäivähoitajaa. Kaikki haastateltavat työskentelivät kotonaan, ja heillä oli 1–5- vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa. Nauhoitettu aineisto litteroitiin analyysiä varten ja analysoitiin teemoittelun avulla. Laadullisen aineiston lisäksi sain käyttööni ruokalistat heiltä, joilla se oli käytössä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset toteutuvat yksityisillä perhepäivähoitajilla hyvin. Ruokailutilanteet olivat rauhallisia ja kiireettömiä, ja lapsia kannustettiin maistamaan kaikkia tarjolla olevia ruokia ilman syömispakkoa. Yksityisten perhepäivähoitajien arvostus ja kunnioitus ruokaa kohtaan ilmeni monin tavoin. Moni korosti haluavansa valmistaa ruoan alusta asti itse, ja osa suosi mahdollisuuksien mukaan oman pihan tai lähituottajan antimia. Ruokakasvatusta edistäviä tekijöitä oli kotona työskentely ja pieni ryhmäkoko, jotka mahdollistivat lasten ottamisen mukaan ruoanvalmisteluun. Yksityiset perhepäivähoitajat kaipasivat vertaistukea työssään ja lisäkoulutusta kunnilta ruokakasvatukseen ja ruokailuihin liittyen suuren vastuun myötä. Kaikki yksityiset perhepäivähoitajat kokivat olevansa ruokakasvattajia, mutta ruokakasvatuksen määrittely ja osaamisen tunnistaminen oli haastavaa. Tulosten perusteella yksityisten perhepäivähoitajien työtä voitaisiin kehittää tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin ja lisäämällä tietoisuutta ruokakasvatuksesta.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2021

Author dc:creator

• Pöllänen, Heidi

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences
• Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten

• ruokakasvatus
• ruokailusuositus
• varhaiskasvatus
• yksityinen perhepäivähoitaja

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202103251729

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/328605