{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/328605"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/328605","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"”Mitäs se nyt oli. Vaikee vastata tällä tavalla. Mun mielestä se on kokonaisvaltaista hyvinvointia.” : ruokakasvatus ja varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten toteutuminen yksityisillä perhepäivähoitajilla","abstract":"Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuvata ja analysoida, miten varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset toteutuvat, erityisesti ruokakasvatuksen osalta, yksityisellä perhepäivähoitajalla. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, millä tavoin ruokakasvatus näyttäytyy yksityisen perhepäivähoitajan arjessa, ja millaiset tekijät edistävät tai estävät ruokakasvatuksen toteutumista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatuksen aikaisella ruokailulla on merkitystä, ja kodin ulkopuolella hoidossa olevat lapset syövät monipuolisemmin kuin kotona hoidetut lapset, jolloin myös ravitsemussuositukset toteutuvat paremmin. Tutkimuskysymykset muotoutuivat osin varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen pohjalta, joka antaa yleiset suuntaviivat terveyttä edistävän ruoan tarjoamiseen ja ruokakasvatukseen. Suositus on tarkoitettu kaikille varhaiskasvatuksen toimijoille. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluun osallistui seitsemän yksityistä perhepäivähoitajaa. Kaikki haastateltavat työskentelivät kotonaan, ja heillä oli 1–5- vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa. Nauhoitettu aineisto litteroitiin analyysiä varten ja analysoitiin teemoittelun avulla. Laadullisen aineiston lisäksi sain käyttööni ruokalistat heiltä, joilla se oli käytössä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset toteutuvat yksityisillä perhepäivähoitajilla hyvin. Ruokailutilanteet olivat rauhallisia ja kiireettömiä, ja lapsia kannustettiin maistamaan kaikkia tarjolla olevia ruokia ilman syömispakkoa. Yksityisten perhepäivähoitajien arvostus ja kunnioitus ruokaa kohtaan ilmeni monin tavoin. Moni korosti haluavansa valmistaa ruoan alusta asti itse, ja osa suosi mahdollisuuksien mukaan oman pihan tai lähituottajan antimia. Ruokakasvatusta edistäviä tekijöitä oli kotona työskentely ja pieni ryhmäkoko, jotka mahdollistivat lasten ottamisen mukaan ruoanvalmisteluun. Yksityiset perhepäivähoitajat kaipasivat vertaistukea työssään ja lisäkoulutusta kunnilta ruokakasvatukseen ja ruokailuihin liittyen suuren vastuun myötä. Kaikki yksityiset perhepäivähoitajat kokivat olevansa ruokakasvattajia, mutta ruokakasvatuksen määrittely ja osaamisen tunnistaminen oli haastavaa. Tulosten perusteella yksityisten perhepäivähoitajien työtä voitaisiin kehittää tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin ja lisäämällä tietoisuutta ruokakasvatuksesta.","abstract_html":"Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuvata ja analysoida, miten varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset toteutuvat, erityisesti ruokakasvatuksen osalta, yksityisellä perhepäivähoitajalla. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, millä tavoin ruokakasvatus näyttäytyy yksityisen perhepäivähoitajan arjessa, ja millaiset tekijät edistävät tai estävät ruokakasvatuksen toteutumista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatuksen aikaisella ruokailulla on merkitystä, ja kodin ulkopuolella hoidossa olevat lapset syövät monipuolisemmin kuin kotona hoidetut lapset, jolloin myös ravitsemussuositukset toteutuvat paremmin. Tutkimuskysymykset muotoutuivat osin varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen pohjalta, joka antaa yleiset suuntaviivat terveyttä edistävän ruoan tarjoamiseen ja ruokakasvatukseen. Suositus on tarkoitettu kaikille varhaiskasvatuksen toimijoille. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluun osallistui seitsemän yksityistä perhepäivähoitajaa. Kaikki haastateltavat työskentelivät kotonaan, ja heillä oli 1–5- vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa. Nauhoitettu aineisto litteroitiin analyysiä varten ja analysoitiin teemoittelun avulla. Laadullisen aineiston lisäksi sain käyttööni ruokalistat heiltä, joilla se oli käytössä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset toteutuvat yksityisillä perhepäivähoitajilla hyvin. Ruokailutilanteet olivat rauhallisia ja kiireettömiä, ja lapsia kannustettiin maistamaan kaikkia tarjolla olevia ruokia ilman syömispakkoa. Yksityisten perhepäivähoitajien arvostus ja kunnioitus ruokaa kohtaan ilmeni monin tavoin. Moni korosti haluavansa valmistaa ruoan alusta asti itse, ja osa suosi mahdollisuuksien mukaan oman pihan tai lähituottajan antimia. Ruokakasvatusta edistäviä tekijöitä oli kotona työskentely ja pieni ryhmäkoko, jotka mahdollistivat lasten ottamisen mukaan ruoanvalmisteluun. Yksityiset perhepäivähoitajat kaipasivat vertaistukea työssään ja lisäkoulutusta kunnilta ruokakasvatukseen ja ruokailuihin liittyen suuren vastuun myötä. Kaikki yksityiset perhepäivähoitajat kokivat olevansa ruokakasvattajia, mutta ruokakasvatuksen määrittely ja osaamisen tunnistaminen oli haastavaa. Tulosten perusteella yksityisten perhepäivähoitajien työtä voitaisiin kehittää tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin ja lisäämällä tietoisuutta ruokakasvatuksesta.","abstract_has_math":false,"creators":["Pöllänen, Heidi"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2021,"date_issued":"2021","date_published":"2021","updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z","subjects":["ruokakasvatus","ruokailusuositus","varhaiskasvatus","yksityinen perhepäivähoitaja"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202103251729"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202103251729","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/328605","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Pöllänen, Heidi"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2021"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["ruokakasvatus","ruokailusuositus","varhaiskasvatus","yksityinen perhepäivähoitaja"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202103251729","http://hdl.handle.net/10138/328605"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuvata ja analysoida, miten varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset toteutuvat, erityisesti ruokakasvatuksen osalta, yksityisellä perhepäivähoitajalla. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, millä tavoin ruokakasvatus näyttäytyy yksityisen perhepäivähoitajan arjessa, ja millaiset tekijät edistävät tai estävät ruokakasvatuksen toteutumista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatuksen aikaisella ruokailulla on merkitystä, ja kodin ulkopuolella hoidossa olevat lapset syövät monipuolisemmin kuin kotona hoidetut lapset, jolloin myös ravitsemussuositukset toteutuvat paremmin. Tutkimuskysymykset muotoutuivat osin varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen pohjalta, joka antaa yleiset suuntaviivat terveyttä edistävän ruoan tarjoamiseen ja ruokakasvatukseen. Suositus on tarkoitettu kaikille varhaiskasvatuksen toimijoille. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluun osallistui seitsemän yksityistä perhepäivähoitajaa. Kaikki haastateltavat työskentelivät kotonaan, ja heillä oli 1–5- vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa. Nauhoitettu aineisto litteroitiin analyysiä varten ja analysoitiin teemoittelun avulla. Laadullisen aineiston lisäksi sain käyttööni ruokalistat heiltä, joilla se oli käytössä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset toteutuvat yksityisillä perhepäivähoitajilla hyvin. Ruokailutilanteet olivat rauhallisia ja kiireettömiä, ja lapsia kannustettiin maistamaan kaikkia tarjolla olevia ruokia ilman syömispakkoa. Yksityisten perhepäivähoitajien arvostus ja kunnioitus ruokaa kohtaan ilmeni monin tavoin. Moni korosti haluavansa valmistaa ruoan alusta asti itse, ja osa suosi mahdollisuuksien mukaan oman pihan tai lähituottajan antimia. Ruokakasvatusta edistäviä tekijöitä oli kotona työskentely ja pieni ryhmäkoko, jotka mahdollistivat lasten ottamisen mukaan ruoanvalmisteluun. Yksityiset perhepäivähoitajat kaipasivat vertaistukea työssään ja lisäkoulutusta kunnilta ruokakasvatukseen ja ruokailuihin liittyen suuren vastuun myötä. Kaikki yksityiset perhepäivähoitajat kokivat olevansa ruokakasvattajia, mutta ruokakasvatuksen määrittely ja osaamisen tunnistaminen oli haastavaa. Tulosten perusteella yksityisten perhepäivähoitajien työtä voitaisiin kehittää tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin ja lisäämällä tietoisuutta ruokakasvatuksesta.","Objectives. The objective of the study was to clarify, to describe and to analyse how the eating recommendations of the early childhood education come true especially for food education about private childminder. I also tried to clarify how the food education is put into practice in the private childminder's workday and what kind of factors promote or prevent of the food education. The earlier studies have shown that the eating during of the early childhood education has significance and that the children in the daycare have more versatile eating habits than the children that have been taken care at home. The research questions were formulated partly based on the eating recommendation of the early childhood education which gives the general guidelines for the offering and food education of the food which promotes health. The recommendation has been meant for all the operators of the early childhood education. Methods. The study was carried out as a qualitative study. The material of the study was collected as theme interviews. Seven private childminders participated in the interview. All the interviewees worked at home and they had 1–5-year-old children in the full-time daycare. The recorded material was transcribed for the analysis. Qualitative research material was analyzed by thematising. In addition to the qualitative material, I was able to use the menus from them on which it was in use. Results and conclusions. Eating recommendations of the early childhood education were followed well on private childminders. The eating situations were peaceful and unhurried, and children were encouraged to taste all the available foods without forcing. A private childminders' appreciation and respect for food appeared in many ways. Many emphasized that they wanted to prepare the meals themselves from the scratch and some preferred to use as much as possible the crops of their own yard or those of local producers. The factors which promoted the food education were working at home and small group size in which case it was possible to let the children participate in the food preparation. The private childminders were hoping to get more peer support in their work and since the work was seen as very responsible, they wished for additional education from the municipalities about food education and eating situations. All the private childminders experienced that they were food educators, but most of them had challenges to recognize the definition of the food education and the identification. Based on the results the private childminders' work could be developed by providing opportunities to participate in the education and by increasing the consciousness of the food education."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["”Mitäs se nyt oli. Vaikee vastata tällä tavalla. Mun mielestä se on kokonaisvaltaista hyvinvointia.” : ruokakasvatus ja varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten toteutuminen yksityisillä perhepäivähoitajilla"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"dc:creator":["Pöllänen, Heidi"],"dc:date.issued":["2021"],"dc:description.abstract":["Tavoitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, kuvata ja analysoida, miten varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset toteutuvat, erityisesti ruokakasvatuksen osalta, yksityisellä perhepäivähoitajalla. Tutkimuksessa pyrittiin myös selvittämään, millä tavoin ruokakasvatus näyttäytyy yksityisen perhepäivähoitajan arjessa, ja millaiset tekijät edistävät tai estävät ruokakasvatuksen toteutumista. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatuksen aikaisella ruokailulla on merkitystä, ja kodin ulkopuolella hoidossa olevat lapset syövät monipuolisemmin kuin kotona hoidetut lapset, jolloin myös ravitsemussuositukset toteutuvat paremmin. Tutkimuskysymykset muotoutuivat osin varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksen pohjalta, joka antaa yleiset suuntaviivat terveyttä edistävän ruoan tarjoamiseen ja ruokakasvatukseen. Suositus on tarkoitettu kaikille varhaiskasvatuksen toimijoille. Menetelmät. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluun osallistui seitsemän yksityistä perhepäivähoitajaa. Kaikki haastateltavat työskentelivät kotonaan, ja heillä oli 1–5- vuotiaita lapsia kokopäivähoidossa. Nauhoitettu aineisto litteroitiin analyysiä varten ja analysoitiin teemoittelun avulla. Laadullisen aineiston lisäksi sain käyttööni ruokalistat heiltä, joilla se oli käytössä. Tulokset ja johtopäätökset. Varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset toteutuvat yksityisillä perhepäivähoitajilla hyvin. Ruokailutilanteet olivat rauhallisia ja kiireettömiä, ja lapsia kannustettiin maistamaan kaikkia tarjolla olevia ruokia ilman syömispakkoa. Yksityisten perhepäivähoitajien arvostus ja kunnioitus ruokaa kohtaan ilmeni monin tavoin. Moni korosti haluavansa valmistaa ruoan alusta asti itse, ja osa suosi mahdollisuuksien mukaan oman pihan tai lähituottajan antimia. Ruokakasvatusta edistäviä tekijöitä oli kotona työskentely ja pieni ryhmäkoko, jotka mahdollistivat lasten ottamisen mukaan ruoanvalmisteluun. Yksityiset perhepäivähoitajat kaipasivat vertaistukea työssään ja lisäkoulutusta kunnilta ruokakasvatukseen ja ruokailuihin liittyen suuren vastuun myötä. Kaikki yksityiset perhepäivähoitajat kokivat olevansa ruokakasvattajia, mutta ruokakasvatuksen määrittely ja osaamisen tunnistaminen oli haastavaa. Tulosten perusteella yksityisten perhepäivähoitajien työtä voitaisiin kehittää tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua koulutuksiin ja lisäämällä tietoisuutta ruokakasvatuksesta.","Objectives. The objective of the study was to clarify, to describe and to analyse how the eating recommendations of the early childhood education come true especially for food education about private childminder. I also tried to clarify how the food education is put into practice in the private childminder's workday and what kind of factors promote or prevent of the food education. The earlier studies have shown that the eating during of the early childhood education has significance and that the children in the daycare have more versatile eating habits than the children that have been taken care at home. The research questions were formulated partly based on the eating recommendation of the early childhood education which gives the general guidelines for the offering and food education of the food which promotes health. The recommendation has been meant for all the operators of the early childhood education. Methods. The study was carried out as a qualitative study. The material of the study was collected as theme interviews. Seven private childminders participated in the interview. All the interviewees worked at home and they had 1–5-year-old children in the full-time daycare. The recorded material was transcribed for the analysis. Qualitative research material was analyzed by thematising. In addition to the qualitative material, I was able to use the menus from them on which it was in use. Results and conclusions. Eating recommendations of the early childhood education were followed well on private childminders. The eating situations were peaceful and unhurried, and children were encouraged to taste all the available foods without forcing. A private childminders' appreciation and respect for food appeared in many ways. Many emphasized that they wanted to prepare the meals themselves from the scratch and some preferred to use as much as possible the crops of their own yard or those of local producers. The factors which promoted the food education were working at home and small group size in which case it was possible to let the children participate in the food preparation. The private childminders were hoping to get more peer support in their work and since the work was seen as very responsible, they wished for additional education from the municipalities about food education and eating situations. All the private childminders experienced that they were food educators, but most of them had challenges to recognize the definition of the food education and the identification. Based on the results the private childminders' work could be developed by providing opportunities to participate in the education and by increasing the consciousness of the food education."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202103251729","http://hdl.handle.net/10138/328605"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["ruokakasvatus","ruokailusuositus","varhaiskasvatus","yksityinen perhepäivähoitaja"],"dc:title":["”Mitäs se nyt oli. Vaikee vastata tällä tavalla. Mun mielestä se on kokonaisvaltaista hyvinvointia.” : ruokakasvatus ja varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten toteutuminen yksityisillä perhepäivähoitajilla"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z"}