Suomalaisten rehtoreiden kokeman työinnon ja työn intohimon yhteys työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen

Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia työinnon ja työn intohimon profiileja voidaan löytää suomalaisten rehtoreiden joukosta. Työn intohimoa tarkasteltiin intohimon dualistisen mallin mukaisesti harmonisen ja pakonomaisen intohimon ulottuvuuksien kautta ja työintoa tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen ulottuvuuksien kautta. Lisäksi tarkasteltiin, miten profiilit eroavat työtyytyväisyyden, työtahdin, työuupumuksen, elämäntyytyväisyyden sekä työn ja perheen ristiriidan suhteen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi työn vaatimusten ja voimavarojen malli. Menetelmät. Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa vuoden 2019 keväällä kerättyä kyselyaineistoa (N = 535), jossa kartoitettiin rehtoreiden hyvinvointia. Vastanneista rehtoreista suurin osa kertoi työskentelevänsä peruskoulussa (68.7 %) tai lukiossa (23.8 %). Profiileja työinnon ja työn intohimon ulottuvuuksien suhteen tarkasteltiin K-keskiarvo klusterianalyysilla. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltavien muuttujien suhteen tutkittiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA) ja ryhmien keskinäisten erojen parivertailuun käytettiin Tukeyn testiä. Tulokset. Klusterianalyysin tulosten perusteella rehtorit jaettiin neljään eri ryhmään: Tasapainoiset (31 %), Harmoniset–Innostuneet (26 %), Innottomat (25 %) ja Pakonomaiset– Innostuneet (18 %). Ryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi kaikkien tarkasteltujen muuttujien suhteen. Korkeinta työ- ja elämäntyytyväisyyttä ilmensivät Harmoniset– Innostuneet -ryhmään kuuluvat rehtorit, kun taas puolestaan Innottomat-ryhmään kuuluvat rehtorit olivat uupuneita ja kokivat tyytymättömyyttä niin työhönsä kuin elämäänsä yleisesti. Johtopäätökset. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että innostunut ja intohimoinen suhtautuminen työhön heijastuu niin työtyytyväisyyteen ja työssä jaksamiseen kuin yleiseen elämäntyytyväisyyteen ja perhe-elämäänkin. Vaikka suurin osa rehtoreista koki vähintäänkin keskitasoista työinnon ja intohimon tasoa, huomattava osa rehtoreista raportoi innottomuutta ja uupuneisuutta. Rehtorin työllä on merkittävä vaikutus koko kouluyhteisöön opettajista oppilaisiin, joten tutkimuksella voidaan nähdä olevan myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2020

Author dc:creator

• Maksniemi, Marie

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Medicine
• Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten

• työn intohimo
• työinto
• työtyytyväisyys
• työtahti
• työuupumus
• elämäntyytyväisyys
• työ–perhe - ristiriita
• klusterianalyysi

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202008273925

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/318703