{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/318703"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/318703","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Suomalaisten rehtoreiden kokeman työinnon ja työn intohimon yhteys työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen","abstract":"Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia työinnon ja työn intohimon profiileja voidaan löytää suomalaisten rehtoreiden joukosta. Työn intohimoa tarkasteltiin intohimon dualistisen mallin mukaisesti harmonisen ja pakonomaisen intohimon ulottuvuuksien kautta ja työintoa tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen ulottuvuuksien kautta. Lisäksi tarkasteltiin, miten profiilit eroavat työtyytyväisyyden, työtahdin, työuupumuksen, elämäntyytyväisyyden sekä työn ja perheen ristiriidan suhteen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi työn vaatimusten ja voimavarojen malli. Menetelmät. Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa vuoden 2019 keväällä kerättyä kyselyaineistoa (N = 535), jossa kartoitettiin rehtoreiden hyvinvointia. Vastanneista rehtoreista suurin osa kertoi työskentelevänsä peruskoulussa (68.7 %) tai lukiossa (23.8 %). Profiileja työinnon ja työn intohimon ulottuvuuksien suhteen tarkasteltiin K-keskiarvo klusterianalyysilla. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltavien muuttujien suhteen tutkittiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA) ja ryhmien keskinäisten erojen parivertailuun käytettiin Tukeyn testiä. Tulokset. Klusterianalyysin tulosten perusteella rehtorit jaettiin neljään eri ryhmään: Tasapainoiset (31 %), Harmoniset–Innostuneet (26 %), Innottomat (25 %) ja Pakonomaiset– Innostuneet (18 %). Ryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi kaikkien tarkasteltujen muuttujien suhteen. Korkeinta työ- ja elämäntyytyväisyyttä ilmensivät Harmoniset– Innostuneet -ryhmään kuuluvat rehtorit, kun taas puolestaan Innottomat-ryhmään kuuluvat rehtorit olivat uupuneita ja kokivat tyytymättömyyttä niin työhönsä kuin elämäänsä yleisesti. Johtopäätökset. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että innostunut ja intohimoinen suhtautuminen työhön heijastuu niin työtyytyväisyyteen ja työssä jaksamiseen kuin yleiseen elämäntyytyväisyyteen ja perhe-elämäänkin. Vaikka suurin osa rehtoreista koki vähintäänkin keskitasoista työinnon ja intohimon tasoa, huomattava osa rehtoreista raportoi innottomuutta ja uupuneisuutta. Rehtorin työllä on merkittävä vaikutus koko kouluyhteisöön opettajista oppilaisiin, joten tutkimuksella voidaan nähdä olevan myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys.","abstract_html":"Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia työinnon ja työn intohimon profiileja voidaan löytää suomalaisten rehtoreiden joukosta. Työn intohimoa tarkasteltiin intohimon dualistisen mallin mukaisesti harmonisen ja pakonomaisen intohimon ulottuvuuksien kautta ja työintoa tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen ulottuvuuksien kautta. Lisäksi tarkasteltiin, miten profiilit eroavat työtyytyväisyyden, työtahdin, työuupumuksen, elämäntyytyväisyyden sekä työn ja perheen ristiriidan suhteen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi työn vaatimusten ja voimavarojen malli. Menetelmät. Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa vuoden 2019 keväällä kerättyä kyselyaineistoa (N = 535), jossa kartoitettiin rehtoreiden hyvinvointia. Vastanneista rehtoreista suurin osa kertoi työskentelevänsä peruskoulussa (68.7 %) tai lukiossa (23.8 %). Profiileja työinnon ja työn intohimon ulottuvuuksien suhteen tarkasteltiin K-keskiarvo klusterianalyysilla. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltavien muuttujien suhteen tutkittiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA) ja ryhmien keskinäisten erojen parivertailuun käytettiin Tukeyn testiä. Tulokset. Klusterianalyysin tulosten perusteella rehtorit jaettiin neljään eri ryhmään: Tasapainoiset (31 %), Harmoniset–Innostuneet (26 %), Innottomat (25 %) ja Pakonomaiset– Innostuneet (18 %). Ryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi kaikkien tarkasteltujen muuttujien suhteen. Korkeinta työ- ja elämäntyytyväisyyttä ilmensivät Harmoniset– Innostuneet -ryhmään kuuluvat rehtorit, kun taas puolestaan Innottomat-ryhmään kuuluvat rehtorit olivat uupuneita ja kokivat tyytymättömyyttä niin työhönsä kuin elämäänsä yleisesti. Johtopäätökset. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että innostunut ja intohimoinen suhtautuminen työhön heijastuu niin työtyytyväisyyteen ja työssä jaksamiseen kuin yleiseen elämäntyytyväisyyteen ja perhe-elämäänkin. Vaikka suurin osa rehtoreista koki vähintäänkin keskitasoista työinnon ja intohimon tasoa, huomattava osa rehtoreista raportoi innottomuutta ja uupuneisuutta. Rehtorin työllä on merkittävä vaikutus koko kouluyhteisöön opettajista oppilaisiin, joten tutkimuksella voidaan nähdä olevan myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys.","abstract_has_math":false,"creators":["Maksniemi, Marie"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2020,"date_issued":"2020","date_published":"2020","updated_at":"2026-07-27T19:56:17Z","subjects":["työn intohimo","työinto","työtyytyväisyys","työtahti","työuupumus","elämäntyytyväisyys","työ–perhe - ristiriita","klusterianalyysi"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202008273925"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202008273925","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/318703","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Maksniemi, Marie"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2020"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["työn intohimo","työinto","työtyytyväisyys","työtahti","työuupumus","elämäntyytyväisyys","työ–perhe - ristiriita","klusterianalyysi"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202008273925","http://hdl.handle.net/10138/318703"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia työinnon ja työn intohimon profiileja voidaan löytää suomalaisten rehtoreiden joukosta. Työn intohimoa tarkasteltiin intohimon dualistisen mallin mukaisesti harmonisen ja pakonomaisen intohimon ulottuvuuksien kautta ja työintoa tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen ulottuvuuksien kautta. Lisäksi tarkasteltiin, miten profiilit eroavat työtyytyväisyyden, työtahdin, työuupumuksen, elämäntyytyväisyyden sekä työn ja perheen ristiriidan suhteen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi työn vaatimusten ja voimavarojen malli. Menetelmät. Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa vuoden 2019 keväällä kerättyä kyselyaineistoa (N = 535), jossa kartoitettiin rehtoreiden hyvinvointia. Vastanneista rehtoreista suurin osa kertoi työskentelevänsä peruskoulussa (68.7 %) tai lukiossa (23.8 %). Profiileja työinnon ja työn intohimon ulottuvuuksien suhteen tarkasteltiin K-keskiarvo klusterianalyysilla. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltavien muuttujien suhteen tutkittiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA) ja ryhmien keskinäisten erojen parivertailuun käytettiin Tukeyn testiä. Tulokset. Klusterianalyysin tulosten perusteella rehtorit jaettiin neljään eri ryhmään: Tasapainoiset (31 %), Harmoniset–Innostuneet (26 %), Innottomat (25 %) ja Pakonomaiset– Innostuneet (18 %). Ryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi kaikkien tarkasteltujen muuttujien suhteen. Korkeinta työ- ja elämäntyytyväisyyttä ilmensivät Harmoniset– Innostuneet -ryhmään kuuluvat rehtorit, kun taas puolestaan Innottomat-ryhmään kuuluvat rehtorit olivat uupuneita ja kokivat tyytymättömyyttä niin työhönsä kuin elämäänsä yleisesti. Johtopäätökset. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että innostunut ja intohimoinen suhtautuminen työhön heijastuu niin työtyytyväisyyteen ja työssä jaksamiseen kuin yleiseen elämäntyytyväisyyteen ja perhe-elämäänkin. Vaikka suurin osa rehtoreista koki vähintäänkin keskitasoista työinnon ja intohimon tasoa, huomattava osa rehtoreista raportoi innottomuutta ja uupuneisuutta. Rehtorin työllä on merkittävä vaikutus koko kouluyhteisöön opettajista oppilaisiin, joten tutkimuksella voidaan nähdä olevan myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys.","Objectives. The present study used person-oriented approach to identify subgroups of principals characterized by unique patterns of work engagement and work passion. Drawing on the dualistic model of passion, both harmonious and obsessive passion were assessed. Furthermore, it was examined whether the subgroups differed in regard to work satisfaction, work pace, burnout, life satisfaction and work-family conflict. Methods. Data was collected with self-report questionnaires assessing Finnish school principals’ well-being. The final sample consisted of 535 principals, of which majority (68.7 %) worked in elementary school or high school (23.8 %). Study of work engagement and work passion profiles was conducted by K-means cluster analysis and differences between the profiles regarding the assessed variables were analyzed using analysis of variance (ANOVA). To furthermore explore the differences, Tukey’s post hoc tests were performed. Results. Four groups of engagement and passion were identified: Moderately engaged (31 %), Harmonious–Engaged (26 %), Disengaged (25 %) and Obsessive–Engaged (18 %). The groups differed significantly with regard to all the variables examined. Principals belonging to the group Harmonious–Engaged were most satisfied with their work and life in general whereas Disengaged principals were experiencing high levels of dissatisfaction, burnout and work-family conflict. Conclusions. The results show that principals display variegated patterns of work engagement and that work passion and work engagement play an important role in well- being both in work and non-work contexts. The results draw attention to the Finnish school principals’ well-being, which is not only crucial in its own right, but also effects the teachers’ and students’ well-being and thus can be seen as an important societal matter."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Suomalaisten rehtoreiden kokeman työinnon ja työn intohimon yhteys työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"dc:creator":["Maksniemi, Marie"],"dc:date.issued":["2020"],"dc:description.abstract":["Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, millaisia työinnon ja työn intohimon profiileja voidaan löytää suomalaisten rehtoreiden joukosta. Työn intohimoa tarkasteltiin intohimon dualistisen mallin mukaisesti harmonisen ja pakonomaisen intohimon ulottuvuuksien kautta ja työintoa tarmokkuuden, omistautumisen ja uppoutumisen ulottuvuuksien kautta. Lisäksi tarkasteltiin, miten profiilit eroavat työtyytyväisyyden, työtahdin, työuupumuksen, elämäntyytyväisyyden sekä työn ja perheen ristiriidan suhteen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi työn vaatimusten ja voimavarojen malli. Menetelmät. Tutkimuksessa käytetty aineisto on osa vuoden 2019 keväällä kerättyä kyselyaineistoa (N = 535), jossa kartoitettiin rehtoreiden hyvinvointia. Vastanneista rehtoreista suurin osa kertoi työskentelevänsä peruskoulussa (68.7 %) tai lukiossa (23.8 %). Profiileja työinnon ja työn intohimon ulottuvuuksien suhteen tarkasteltiin K-keskiarvo klusterianalyysilla. Ryhmien välisiä eroja tarkasteltavien muuttujien suhteen tutkittiin yksisuuntaisella varianssianalyysillä (ANOVA) ja ryhmien keskinäisten erojen parivertailuun käytettiin Tukeyn testiä. Tulokset. Klusterianalyysin tulosten perusteella rehtorit jaettiin neljään eri ryhmään: Tasapainoiset (31 %), Harmoniset–Innostuneet (26 %), Innottomat (25 %) ja Pakonomaiset– Innostuneet (18 %). Ryhmät erosivat tilastollisesti merkitsevästi kaikkien tarkasteltujen muuttujien suhteen. Korkeinta työ- ja elämäntyytyväisyyttä ilmensivät Harmoniset– Innostuneet -ryhmään kuuluvat rehtorit, kun taas puolestaan Innottomat-ryhmään kuuluvat rehtorit olivat uupuneita ja kokivat tyytymättömyyttä niin työhönsä kuin elämäänsä yleisesti. Johtopäätökset. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että innostunut ja intohimoinen suhtautuminen työhön heijastuu niin työtyytyväisyyteen ja työssä jaksamiseen kuin yleiseen elämäntyytyväisyyteen ja perhe-elämäänkin. Vaikka suurin osa rehtoreista koki vähintäänkin keskitasoista työinnon ja intohimon tasoa, huomattava osa rehtoreista raportoi innottomuutta ja uupuneisuutta. Rehtorin työllä on merkittävä vaikutus koko kouluyhteisöön opettajista oppilaisiin, joten tutkimuksella voidaan nähdä olevan myös laajempi yhteiskunnallinen merkitys.","Objectives. The present study used person-oriented approach to identify subgroups of principals characterized by unique patterns of work engagement and work passion. Drawing on the dualistic model of passion, both harmonious and obsessive passion were assessed. Furthermore, it was examined whether the subgroups differed in regard to work satisfaction, work pace, burnout, life satisfaction and work-family conflict. Methods. Data was collected with self-report questionnaires assessing Finnish school principals’ well-being. The final sample consisted of 535 principals, of which majority (68.7 %) worked in elementary school or high school (23.8 %). Study of work engagement and work passion profiles was conducted by K-means cluster analysis and differences between the profiles regarding the assessed variables were analyzed using analysis of variance (ANOVA). To furthermore explore the differences, Tukey’s post hoc tests were performed. Results. Four groups of engagement and passion were identified: Moderately engaged (31 %), Harmonious–Engaged (26 %), Disengaged (25 %) and Obsessive–Engaged (18 %). The groups differed significantly with regard to all the variables examined. Principals belonging to the group Harmonious–Engaged were most satisfied with their work and life in general whereas Disengaged principals were experiencing high levels of dissatisfaction, burnout and work-family conflict. Conclusions. The results show that principals display variegated patterns of work engagement and that work passion and work engagement play an important role in well- being both in work and non-work contexts. The results draw attention to the Finnish school principals’ well-being, which is not only crucial in its own right, but also effects the teachers’ and students’ well-being and thus can be seen as an important societal matter."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202008273925","http://hdl.handle.net/10138/318703"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["työn intohimo","työinto","työtyytyväisyys","työtahti","työuupumus","elämäntyytyväisyys","työ–perhe - ristiriita","klusterianalyysi"],"dc:title":["Suomalaisten rehtoreiden kokeman työinnon ja työn intohimon yhteys työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:17Z"}