Härkäpapu- ja hernepohjaisten luomurehujen sekä ruokinnan vaiheistamisen vaikutus emakoiden ja porsaiden tuotantotuloksiin

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää härkäpapu- ja hernepohjaisten luomuimetysrehujen vaikutuksia ensikoiden ja emakoiden painon ja kunnon muutoksiin sekä porsaiden painon kehitykseen. Samalla tutkittiin myös ruokinnan vaiheistamisen vaikutuksia emakoiden ja porsaiden tuotantotuloksiin. Koe toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimussikalassa Hyvinkäällä. Kokeessa oli 28 ensikkoa ja 46 emakkoa, jotka jaettiin kolmeen koeryhmään. Kontrolliryhmän emakot saivat luomuimetysrehua, joka sisälsi 19,7 % hernettä. Koeryhmän 1 emakot saivat luomuimetysrehua, joka sisälsi 19,7 % hernettä ja 22. imetys-päivästä alkaen lisäksi 3,35 % rypsipuristetta. Koeryhmän 2 emakot saivat luomuimetys-rehua, joka sisälsi 16,4 % härkäpapua ja 22. imetyspäivästä alkaen lisäksi 3,61 % rypsipu-ristetta. Lisäksi porsimakerran vaikutuksia emakoiden tuotantotuloksiin tutkittiin vertaa-malla ensikoiden ja emakoiden tuloksia keskenään. Emakoilta mitattiin elopaino, selkä- ja kylkisilavan paksuudet ja arvioitiin kuntoluokka. Porsailta punnittiin elopaino. Kolmen ensimmäisen imetysviikon aikana ei emakoiden rehun syönneissä ollut eroja, mutta imetyksen lopulla koeryhmien 1 ja 2 rehun syönti (204,8 kg ka ja 200,0 kg ka) oli suurempaa kuin kontrolliryhmän (181,9 kg ka). Koeryhmien emakot menettivät painoa yhtä paljon riippumatta rehukäsittelystä. Porsimakerran havaittiin vaikuttavan muun mu-assa emakoiden rehun syöntiin ja painoihin. Ensikoiden rehun syönti oli vähäisempää ja painot pienempiä kuin emakoilla. Myös emakoiden pahnueet olivat suurempia kuin ensi-koiden pahnueet, mutta porsaiden painoissa ei ollut eroja. Tutkimus osoitti, että luomuhärkäpapu ja luomuherne olivat yhtä hyviä valkuaisrehuja emakoille, koska emakoiden rehun syönti, painon menetykset ja porsastulokset olivat hyvin samanlaisia koerehusta riippumatta. Rypsipuristeella valkuaislisänä ei ollut vaikutusta luomuemakoiden kuntoon vieroitettaessa.

Grantor dc:publisher

Helsingfors universitet

Year dc:date.issued

2016

Author dc:creator

• Mäkelä, Milja

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos
• University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
• Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201606092333

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/163696