{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/163696"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/163696","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Härkäpapu- ja hernepohjaisten luomurehujen sekä ruokinnan vaiheistamisen vaikutus emakoiden ja porsaiden tuotantotuloksiin","abstract":"Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää härkäpapu- ja hernepohjaisten luomuimetysrehujen vaikutuksia ensikoiden ja emakoiden painon ja kunnon muutoksiin sekä porsaiden painon kehitykseen. Samalla tutkittiin myös ruokinnan vaiheistamisen vaikutuksia emakoiden ja porsaiden tuotantotuloksiin. Koe toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimussikalassa Hyvinkäällä. Kokeessa oli 28 ensikkoa ja 46 emakkoa, jotka jaettiin kolmeen koeryhmään. Kontrolliryhmän emakot saivat luomuimetysrehua, joka sisälsi 19,7 % hernettä. Koeryhmän 1 emakot saivat luomuimetysrehua, joka sisälsi 19,7 % hernettä ja 22. imetys-päivästä alkaen lisäksi 3,35 % rypsipuristetta. Koeryhmän 2 emakot saivat luomuimetys-rehua, joka sisälsi 16,4 % härkäpapua ja 22. imetyspäivästä alkaen lisäksi 3,61 % rypsipu-ristetta. Lisäksi porsimakerran vaikutuksia emakoiden tuotantotuloksiin tutkittiin vertaa-malla ensikoiden ja emakoiden tuloksia keskenään. Emakoilta mitattiin elopaino, selkä- ja kylkisilavan paksuudet ja arvioitiin kuntoluokka. Porsailta punnittiin elopaino. Kolmen ensimmäisen imetysviikon aikana ei emakoiden rehun syönneissä ollut eroja, mutta imetyksen lopulla koeryhmien 1 ja 2 rehun syönti (204,8 kg ka ja 200,0 kg ka) oli suurempaa kuin kontrolliryhmän (181,9 kg ka). Koeryhmien emakot menettivät painoa yhtä paljon riippumatta rehukäsittelystä. Porsimakerran havaittiin vaikuttavan muun mu-assa emakoiden rehun syöntiin ja painoihin. Ensikoiden rehun syönti oli vähäisempää ja painot pienempiä kuin emakoilla. Myös emakoiden pahnueet olivat suurempia kuin ensi-koiden pahnueet, mutta porsaiden painoissa ei ollut eroja. Tutkimus osoitti, että luomuhärkäpapu ja luomuherne olivat yhtä hyviä valkuaisrehuja emakoille, koska emakoiden rehun syönti, painon menetykset ja porsastulokset olivat hyvin samanlaisia koerehusta riippumatta. Rypsipuristeella valkuaislisänä ei ollut vaikutusta luomuemakoiden kuntoon vieroitettaessa.","abstract_html":"Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää härkäpapu- ja hernepohjaisten luomuimetysrehujen vaikutuksia ensikoiden ja emakoiden painon ja kunnon muutoksiin sekä porsaiden painon kehitykseen. Samalla tutkittiin myös ruokinnan vaiheistamisen vaikutuksia emakoiden ja porsaiden tuotantotuloksiin. Koe toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimussikalassa Hyvinkäällä. Kokeessa oli 28 ensikkoa ja 46 emakkoa, jotka jaettiin kolmeen koeryhmään. Kontrolliryhmän emakot saivat luomuimetysrehua, joka sisälsi 19,7 % hernettä. Koeryhmän 1 emakot saivat luomuimetysrehua, joka sisälsi 19,7 % hernettä ja 22. imetys-päivästä alkaen lisäksi 3,35 % rypsipuristetta. Koeryhmän 2 emakot saivat luomuimetys-rehua, joka sisälsi 16,4 % härkäpapua ja 22. imetyspäivästä alkaen lisäksi 3,61 % rypsipu-ristetta. Lisäksi porsimakerran vaikutuksia emakoiden tuotantotuloksiin tutkittiin vertaa-malla ensikoiden ja emakoiden tuloksia keskenään. Emakoilta mitattiin elopaino, selkä- ja kylkisilavan paksuudet ja arvioitiin kuntoluokka. Porsailta punnittiin elopaino. Kolmen ensimmäisen imetysviikon aikana ei emakoiden rehun syönneissä ollut eroja, mutta imetyksen lopulla koeryhmien 1 ja 2 rehun syönti (204,8 kg ka ja 200,0 kg ka) oli suurempaa kuin kontrolliryhmän (181,9 kg ka). Koeryhmien emakot menettivät painoa yhtä paljon riippumatta rehukäsittelystä. Porsimakerran havaittiin vaikuttavan muun mu-assa emakoiden rehun syöntiin ja painoihin. Ensikoiden rehun syönti oli vähäisempää ja painot pienempiä kuin emakoilla. Myös emakoiden pahnueet olivat suurempia kuin ensi-koiden pahnueet, mutta porsaiden painoissa ei ollut eroja. Tutkimus osoitti, että luomuhärkäpapu ja luomuherne olivat yhtä hyviä valkuaisrehuja emakoille, koska emakoiden rehun syönti, painon menetykset ja porsastulokset olivat hyvin samanlaisia koerehusta riippumatta. Rypsipuristeella valkuaislisänä ei ollut vaikutusta luomuemakoiden kuntoon vieroitettaessa.","abstract_has_math":false,"creators":["Mäkelä, Milja"],"institution":"Helsingfors universitet","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos","University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences","Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2016,"date_issued":"2016","date_published":"2016","updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z","subjects":[],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201606092333"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201606092333","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/163696","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos","University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences","Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Mäkelä, Milja"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2016"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingfors universitet","University of Helsinki","Helsingin yliopisto"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201606092333","http://hdl.handle.net/10138/163696"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää härkäpapu- ja hernepohjaisten luomuimetysrehujen vaikutuksia ensikoiden ja emakoiden painon ja kunnon muutoksiin sekä porsaiden painon kehitykseen. Samalla tutkittiin myös ruokinnan vaiheistamisen vaikutuksia emakoiden ja porsaiden tuotantotuloksiin. Koe toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimussikalassa Hyvinkäällä. Kokeessa oli 28 ensikkoa ja 46 emakkoa, jotka jaettiin kolmeen koeryhmään. Kontrolliryhmän emakot saivat luomuimetysrehua, joka sisälsi 19,7 % hernettä. Koeryhmän 1 emakot saivat luomuimetysrehua, joka sisälsi 19,7 % hernettä ja 22. imetys-päivästä alkaen lisäksi 3,35 % rypsipuristetta. Koeryhmän 2 emakot saivat luomuimetys-rehua, joka sisälsi 16,4 % härkäpapua ja 22. imetyspäivästä alkaen lisäksi 3,61 % rypsipu-ristetta. Lisäksi porsimakerran vaikutuksia emakoiden tuotantotuloksiin tutkittiin vertaa-malla ensikoiden ja emakoiden tuloksia keskenään. Emakoilta mitattiin elopaino, selkä- ja kylkisilavan paksuudet ja arvioitiin kuntoluokka. Porsailta punnittiin elopaino. Kolmen ensimmäisen imetysviikon aikana ei emakoiden rehun syönneissä ollut eroja, mutta imetyksen lopulla koeryhmien 1 ja 2 rehun syönti (204,8 kg ka ja 200,0 kg ka) oli suurempaa kuin kontrolliryhmän (181,9 kg ka). Koeryhmien emakot menettivät painoa yhtä paljon riippumatta rehukäsittelystä. Porsimakerran havaittiin vaikuttavan muun mu-assa emakoiden rehun syöntiin ja painoihin. Ensikoiden rehun syönti oli vähäisempää ja painot pienempiä kuin emakoilla. Myös emakoiden pahnueet olivat suurempia kuin ensi-koiden pahnueet, mutta porsaiden painoissa ei ollut eroja. Tutkimus osoitti, että luomuhärkäpapu ja luomuherne olivat yhtä hyviä valkuaisrehuja emakoille, koska emakoiden rehun syönti, painon menetykset ja porsastulokset olivat hyvin samanlaisia koerehusta riippumatta. Rypsipuristeella valkuaislisänä ei ollut vaikutusta luomuemakoiden kuntoon vieroitettaessa.","The aim of this study was to examine the effects of faba bean and pea based lactation diets on changes in weight and condition of gilts and sows and weight gain of piglets in organic production. In addition, the effects of phase-feeding on sow and piglet productiveness was surveyed. The study was conducted in experimental farm of MTT Agrifood Research Finland, in Hyvinkää. Experiment was carried out with 28 gilts and 46 sows, which were all divided into three test groups. The control feed was organic lactation feed containing 19,7 % of pea. Test diet 1 was organic lactation feed containing 19,7 % of pea and after 22 day of lactation additional 3,35 % of rapeseed expeller. Test diet 2 was organic lactation feed containing 16,4 % of faba bean and after 22 day of lactation additional 3,61 % of rapeseed expeller. Also the effect of parity on sow productivity was examined by comparing the results between gilts and sows. The sow weights were measured, fat measurements performed and condition scores evaluated during the experiment. Piglet weights were also measured. No differences between the sow groups occurred in feed intake during the first three weeks of lactation. However at the end of the lactation feed intake in test groups 1 and 2 (204,8 kg DM and 200,0 kg DM, respectively) was higher than in the control group (181,9 kg DM). The weight loss of sows in all groups was similar and no effect of feed was found. Parity had an effect on the sow feed intake and weights, as gilts consumed less feed and had smaller weights compared to older sows. In addition, the litters of the older sows were larger compared to the gilts, but no differences was found in piglet weights. In this study faba bean seemed to be comparable with pea as organic protein feed for sows, as there were no major differences between the test groups in feed intake, weight loss nor piglet production. Also, rapeseed expeller had no effect on the sow conditions after weaning."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Härkäpapu- ja hernepohjaisten luomurehujen sekä ruokinnan vaiheistamisen vaikutus emakoiden ja porsaiden tuotantotuloksiin"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos","University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences","Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper"],"dc:creator":["Mäkelä, Milja"],"dc:date.issued":["2016"],"dc:description.abstract":["Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää härkäpapu- ja hernepohjaisten luomuimetysrehujen vaikutuksia ensikoiden ja emakoiden painon ja kunnon muutoksiin sekä porsaiden painon kehitykseen. Samalla tutkittiin myös ruokinnan vaiheistamisen vaikutuksia emakoiden ja porsaiden tuotantotuloksiin. Koe toteutettiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) tutkimussikalassa Hyvinkäällä. Kokeessa oli 28 ensikkoa ja 46 emakkoa, jotka jaettiin kolmeen koeryhmään. Kontrolliryhmän emakot saivat luomuimetysrehua, joka sisälsi 19,7 % hernettä. Koeryhmän 1 emakot saivat luomuimetysrehua, joka sisälsi 19,7 % hernettä ja 22. imetys-päivästä alkaen lisäksi 3,35 % rypsipuristetta. Koeryhmän 2 emakot saivat luomuimetys-rehua, joka sisälsi 16,4 % härkäpapua ja 22. imetyspäivästä alkaen lisäksi 3,61 % rypsipu-ristetta. Lisäksi porsimakerran vaikutuksia emakoiden tuotantotuloksiin tutkittiin vertaa-malla ensikoiden ja emakoiden tuloksia keskenään. Emakoilta mitattiin elopaino, selkä- ja kylkisilavan paksuudet ja arvioitiin kuntoluokka. Porsailta punnittiin elopaino. Kolmen ensimmäisen imetysviikon aikana ei emakoiden rehun syönneissä ollut eroja, mutta imetyksen lopulla koeryhmien 1 ja 2 rehun syönti (204,8 kg ka ja 200,0 kg ka) oli suurempaa kuin kontrolliryhmän (181,9 kg ka). Koeryhmien emakot menettivät painoa yhtä paljon riippumatta rehukäsittelystä. Porsimakerran havaittiin vaikuttavan muun mu-assa emakoiden rehun syöntiin ja painoihin. Ensikoiden rehun syönti oli vähäisempää ja painot pienempiä kuin emakoilla. Myös emakoiden pahnueet olivat suurempia kuin ensi-koiden pahnueet, mutta porsaiden painoissa ei ollut eroja. Tutkimus osoitti, että luomuhärkäpapu ja luomuherne olivat yhtä hyviä valkuaisrehuja emakoille, koska emakoiden rehun syönti, painon menetykset ja porsastulokset olivat hyvin samanlaisia koerehusta riippumatta. Rypsipuristeella valkuaislisänä ei ollut vaikutusta luomuemakoiden kuntoon vieroitettaessa.","The aim of this study was to examine the effects of faba bean and pea based lactation diets on changes in weight and condition of gilts and sows and weight gain of piglets in organic production. In addition, the effects of phase-feeding on sow and piglet productiveness was surveyed. The study was conducted in experimental farm of MTT Agrifood Research Finland, in Hyvinkää. Experiment was carried out with 28 gilts and 46 sows, which were all divided into three test groups. The control feed was organic lactation feed containing 19,7 % of pea. Test diet 1 was organic lactation feed containing 19,7 % of pea and after 22 day of lactation additional 3,35 % of rapeseed expeller. Test diet 2 was organic lactation feed containing 16,4 % of faba bean and after 22 day of lactation additional 3,61 % of rapeseed expeller. Also the effect of parity on sow productivity was examined by comparing the results between gilts and sows. The sow weights were measured, fat measurements performed and condition scores evaluated during the experiment. Piglet weights were also measured. No differences between the sow groups occurred in feed intake during the first three weeks of lactation. However at the end of the lactation feed intake in test groups 1 and 2 (204,8 kg DM and 200,0 kg DM, respectively) was higher than in the control group (181,9 kg DM). The weight loss of sows in all groups was similar and no effect of feed was found. Parity had an effect on the sow feed intake and weights, as gilts consumed less feed and had smaller weights compared to older sows. In addition, the litters of the older sows were larger compared to the gilts, but no differences was found in piglet weights. In this study faba bean seemed to be comparable with pea as organic protein feed for sows, as there were no major differences between the test groups in feed intake, weight loss nor piglet production. Also, rapeseed expeller had no effect on the sow conditions after weaning."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201606092333","http://hdl.handle.net/10138/163696"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingfors universitet","University of Helsinki","Helsingin yliopisto"],"dc:title":["Härkäpapu- ja hernepohjaisten luomurehujen sekä ruokinnan vaiheistamisen vaikutus emakoiden ja porsaiden tuotantotuloksiin"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z"}