Nuori kapinallinen : suomalaisen queer-tutkimuksen varhaisvuodet

Pro gradu -tutkielmani aiheena on queer-tutkimuksen historia Suomessa. Työssäni tarkastelen tutkimussuunnan tuloa Suomeen sekä sen leviämistä ja vakiintumista yliopistomaailmassa. Alkuperäisaineistoni koostuu Suomessa julkaistusta queer-tutkimuksesta, ja siihen kuuluu tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita sekä artikkelikokoelmia ja monografioita. Tutkimusnäkökulmani rajautuu aineistoni mukaisesti siihen, millaisena suomalaisen queer-tutkimuksen synty ja kehitys julkaisujen välityksellä näyttäytyy, ja millaisista aiheista julkaisujen välityksellä on keskusteltu. Hyödynnän tarkastelussani aatehistoriallisia kysymyksenasetteluja ja näkökulmia. Tutkimukseni alkaa vuodesta 1991, jolloin lesbo- ja homotutkimuksen opetusta annettiin ensimmäistä kertaa suomalaisessa yliopistossa ja päättyy vuoteen 2004, jolloin perustettiin Suomen Queer-tutkimuksen Seura ry. Tätä perustamista voidaan pitää institutionaalisena virstanpylväänä, joka viimeistään osoitti sen, että tutkimusala oli vakiinnuttanut paikkansa Suomen akateemisessa maailmassa. Queer-tutkimus on alun perin Yhdysvalloissa syntynyt tutkimusala, joka sai alkunsa paljolti reaktiona silloisen valtionjohdon konservatiivisuuteen sekä homoyhteisöjä järkyttäneeseen AIDS-kriisiin. Queer-tutkimuksen yhteiskunnallinen pohja on poliittisessa queer-aktivismissa, jonka tarkoitus oli yhdistää separoituneiden homo- ja lesboyhteisöjen voimat vastustamaan yhteiskunnan homofobiaa. Queer-teorioiden avulla on tarkasteltu niitä muutoksia, joita queer-aktivismi toi aiempaan homo- ja lesboliikkeeseen sekä homo- ja lesbotutkimukseen. Niiden toiminta ja tavoitteet olivat perustuneet identiteettipolitiikkaan ja oikeusvaatimusten emansipatoriseen ajamiseen sekä toisaalta seksuaalivähemmistöjen yhteiskunnalliseen integroitumiseen. Aatehistoriallisesti queer-tutkimuksen juuret ovat poststrukturalismissa sekä postmodernissa teoreettisessa ajattelussa, ja homo- ja lesbotutkimuksen lisäksi sen kysymyksenasettelut nousivat naistutkimuksen sisäisestä keskustelusta ja kritiikistä. Queer-teorioiden lähtökohtana on ollut kyseenalaistaa näkemys yhtenäisistä seksuaali-identiteeteistä sekä niihin perustuvista seksuaalisuuskategorioista ja näiden pohjalta tehdyistä poliittisista vaatimuksista. Queer-tutkimuksen pyrkimyksenä on kiinnittää huomiota sukupuolten ja seksuaalisuuksien moninaisuuteen ja sosiaalis-kulttuuriseen määrittelyyn sekä niiden pohjalta luotujen kategorioiden historialliseen muuttuvuuteen. Lisäksi keskeistä on yhteiskunnallisen ja kulttuurisen heteronormatiivisuuden osoittaminen ja haastaminen. Queer-tutkimuksen tulo Suomeen tapahtui lesbo- ja homotutkimuksen akatemisoitumisen ohella. Ajankohdan yhteiskunnalliset muutokset loivat tilanteen, jossa oli edellytyksiä uudenlaisten yhteiskunnallisten kysymysten käsittelylle. Yhteiskunnan moniarvoistuminen teki tilaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien laajentamiselle sekä sukupuoli- ja seksuaalisuuskategorioiden kyseenalaistamiselle yleisemminkin. Suomessa queer-tutkimus alkoi yhteiskuntatieteistä, mutta se levisi pian myös taiteen- ja kulttuurintutkimukseen. Queer-teorioita on hyödynnetty runsaasti eri tieteenaloilla ja moninaisista näkökulmista käsin. Queer-tutkimus akateemisena oppialana vakiintui ja itsenäistyi 2000-luvun alkuun tultaessa, ja kuluvan vuosikymmenen aikana sen kasvu on jatkunut voimakkaana. Se on ollut vahvassa institutionaalisessa ja sisällöllisessä vuorovaikutuksessa naistutkimuksen kanssa, joka on voinut tarjota resursseja queer-tutkimuksen tekoon ja opetukseen, vaikka queer-tutkimuksella ei omia akateemisia virkoja tai tutkimusyksiköitä ole koskaan Suomessa ollutkaan.

Author dc:creator

• Malkavaara, Annikka

Language dc:language.iso

fin

Dc Identifier Other

valttiivi:2009-84

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/16271