{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/16271"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/16271","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Nuori kapinallinen : suomalaisen queer-tutkimuksen varhaisvuodet","abstract":"Pro gradu -tutkielmani aiheena on queer-tutkimuksen historia Suomessa. Työssäni tarkastelen tutkimussuunnan tuloa Suomeen sekä sen leviämistä ja vakiintumista yliopistomaailmassa. Alkuperäisaineistoni koostuu Suomessa julkaistusta queer-tutkimuksesta, ja siihen kuuluu tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita sekä artikkelikokoelmia ja monografioita. Tutkimusnäkökulmani rajautuu aineistoni mukaisesti siihen, millaisena suomalaisen queer-tutkimuksen synty ja kehitys julkaisujen välityksellä näyttäytyy, ja millaisista aiheista julkaisujen välityksellä on keskusteltu. Hyödynnän tarkastelussani aatehistoriallisia kysymyksenasetteluja ja näkökulmia. Tutkimukseni alkaa vuodesta 1991, jolloin lesbo- ja homotutkimuksen opetusta annettiin ensimmäistä kertaa suomalaisessa yliopistossa ja päättyy vuoteen 2004, jolloin perustettiin Suomen Queer-tutkimuksen Seura ry. Tätä perustamista voidaan pitää institutionaalisena virstanpylväänä, joka viimeistään osoitti sen, että tutkimusala oli vakiinnuttanut paikkansa Suomen akateemisessa maailmassa. Queer-tutkimus on alun perin Yhdysvalloissa syntynyt tutkimusala, joka sai alkunsa paljolti reaktiona silloisen valtionjohdon konservatiivisuuteen sekä homoyhteisöjä järkyttäneeseen AIDS-kriisiin. Queer-tutkimuksen yhteiskunnallinen pohja on poliittisessa queer-aktivismissa, jonka tarkoitus oli yhdistää separoituneiden homo- ja lesboyhteisöjen voimat vastustamaan yhteiskunnan homofobiaa. Queer-teorioiden avulla on tarkasteltu niitä muutoksia, joita queer-aktivismi toi aiempaan homo- ja lesboliikkeeseen sekä homo- ja lesbotutkimukseen. Niiden toiminta ja tavoitteet olivat perustuneet identiteettipolitiikkaan ja oikeusvaatimusten emansipatoriseen ajamiseen sekä toisaalta seksuaalivähemmistöjen yhteiskunnalliseen integroitumiseen. Aatehistoriallisesti queer-tutkimuksen juuret ovat poststrukturalismissa sekä postmodernissa teoreettisessa ajattelussa, ja homo- ja lesbotutkimuksen lisäksi sen kysymyksenasettelut nousivat naistutkimuksen sisäisestä keskustelusta ja kritiikistä. Queer-teorioiden lähtökohtana on ollut kyseenalaistaa näkemys yhtenäisistä seksuaali-identiteeteistä sekä niihin perustuvista seksuaalisuuskategorioista ja näiden pohjalta tehdyistä poliittisista vaatimuksista. Queer-tutkimuksen pyrkimyksenä on kiinnittää huomiota sukupuolten ja seksuaalisuuksien moninaisuuteen ja sosiaalis-kulttuuriseen määrittelyyn sekä niiden pohjalta luotujen kategorioiden historialliseen muuttuvuuteen. Lisäksi keskeistä on yhteiskunnallisen ja kulttuurisen heteronormatiivisuuden osoittaminen ja haastaminen. Queer-tutkimuksen tulo Suomeen tapahtui lesbo- ja homotutkimuksen akatemisoitumisen ohella. Ajankohdan yhteiskunnalliset muutokset loivat tilanteen, jossa oli edellytyksiä uudenlaisten yhteiskunnallisten kysymysten käsittelylle. Yhteiskunnan moniarvoistuminen teki tilaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien laajentamiselle sekä sukupuoli- ja seksuaalisuuskategorioiden kyseenalaistamiselle yleisemminkin. Suomessa queer-tutkimus alkoi yhteiskuntatieteistä, mutta se levisi pian myös taiteen- ja kulttuurintutkimukseen. Queer-teorioita on hyödynnetty runsaasti eri tieteenaloilla ja moninaisista näkökulmista käsin. Queer-tutkimus akateemisena oppialana vakiintui ja itsenäistyi 2000-luvun alkuun tultaessa, ja kuluvan vuosikymmenen aikana sen kasvu on jatkunut voimakkaana. Se on ollut vahvassa institutionaalisessa ja sisällöllisessä vuorovaikutuksessa naistutkimuksen kanssa, joka on voinut tarjota resursseja queer-tutkimuksen tekoon ja opetukseen, vaikka queer-tutkimuksella ei omia akateemisia virkoja tai tutkimusyksiköitä ole koskaan Suomessa ollutkaan.","abstract_html":"Pro gradu -tutkielmani aiheena on queer-tutkimuksen historia Suomessa. Työssäni tarkastelen tutkimussuunnan tuloa Suomeen sekä sen leviämistä ja vakiintumista yliopistomaailmassa. Alkuperäisaineistoni koostuu Suomessa julkaistusta queer-tutkimuksesta, ja siihen kuuluu tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita sekä artikkelikokoelmia ja monografioita. Tutkimusnäkökulmani rajautuu aineistoni mukaisesti siihen, millaisena suomalaisen queer-tutkimuksen synty ja kehitys julkaisujen välityksellä näyttäytyy, ja millaisista aiheista julkaisujen välityksellä on keskusteltu. Hyödynnän tarkastelussani aatehistoriallisia kysymyksenasetteluja ja näkökulmia. Tutkimukseni alkaa vuodesta 1991, jolloin lesbo- ja homotutkimuksen opetusta annettiin ensimmäistä kertaa suomalaisessa yliopistossa ja päättyy vuoteen 2004, jolloin perustettiin Suomen Queer-tutkimuksen Seura ry. Tätä perustamista voidaan pitää institutionaalisena virstanpylväänä, joka viimeistään osoitti sen, että tutkimusala oli vakiinnuttanut paikkansa Suomen akateemisessa maailmassa. Queer-tutkimus on alun perin Yhdysvalloissa syntynyt tutkimusala, joka sai alkunsa paljolti reaktiona silloisen valtionjohdon konservatiivisuuteen sekä homoyhteisöjä järkyttäneeseen AIDS-kriisiin. Queer-tutkimuksen yhteiskunnallinen pohja on poliittisessa queer-aktivismissa, jonka tarkoitus oli yhdistää separoituneiden homo- ja lesboyhteisöjen voimat vastustamaan yhteiskunnan homofobiaa. Queer-teorioiden avulla on tarkasteltu niitä muutoksia, joita queer-aktivismi toi aiempaan homo- ja lesboliikkeeseen sekä homo- ja lesbotutkimukseen. Niiden toiminta ja tavoitteet olivat perustuneet identiteettipolitiikkaan ja oikeusvaatimusten emansipatoriseen ajamiseen sekä toisaalta seksuaalivähemmistöjen yhteiskunnalliseen integroitumiseen. Aatehistoriallisesti queer-tutkimuksen juuret ovat poststrukturalismissa sekä postmodernissa teoreettisessa ajattelussa, ja homo- ja lesbotutkimuksen lisäksi sen kysymyksenasettelut nousivat naistutkimuksen sisäisestä keskustelusta ja kritiikistä. Queer-teorioiden lähtökohtana on ollut kyseenalaistaa näkemys yhtenäisistä seksuaali-identiteeteistä sekä niihin perustuvista seksuaalisuuskategorioista ja näiden pohjalta tehdyistä poliittisista vaatimuksista. Queer-tutkimuksen pyrkimyksenä on kiinnittää huomiota sukupuolten ja seksuaalisuuksien moninaisuuteen ja sosiaalis-kulttuuriseen määrittelyyn sekä niiden pohjalta luotujen kategorioiden historialliseen muuttuvuuteen. Lisäksi keskeistä on yhteiskunnallisen ja kulttuurisen heteronormatiivisuuden osoittaminen ja haastaminen. Queer-tutkimuksen tulo Suomeen tapahtui lesbo- ja homotutkimuksen akatemisoitumisen ohella. Ajankohdan yhteiskunnalliset muutokset loivat tilanteen, jossa oli edellytyksiä uudenlaisten yhteiskunnallisten kysymysten käsittelylle. Yhteiskunnan moniarvoistuminen teki tilaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien laajentamiselle sekä sukupuoli- ja seksuaalisuuskategorioiden kyseenalaistamiselle yleisemminkin. Suomessa queer-tutkimus alkoi yhteiskuntatieteistä, mutta se levisi pian myös taiteen- ja kulttuurintutkimukseen. Queer-teorioita on hyödynnetty runsaasti eri tieteenaloilla ja moninaisista näkökulmista käsin. Queer-tutkimus akateemisena oppialana vakiintui ja itsenäistyi 2000-luvun alkuun tultaessa, ja kuluvan vuosikymmenen aikana sen kasvu on jatkunut voimakkaana. Se on ollut vahvassa institutionaalisessa ja sisällöllisessä vuorovaikutuksessa naistutkimuksen kanssa, joka on voinut tarjota resursseja queer-tutkimuksen tekoon ja opetukseen, vaikka queer-tutkimuksella ei omia akateemisia virkoja tai tutkimusyksiköitä ole koskaan Suomessa ollutkaan.","abstract_has_math":false,"creators":["Malkavaara, Annikka"],"institution":null,"degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2009,"date_issued":"2009-04-06","date_published":"2009-04-06","updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z","subjects":[],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.other","label":"Dc Identifier Other","values":["valttiivi:2009-84"],"render_values":[{"text":"valttiivi:2009-84","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/16271","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Malkavaara, Annikka"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2010-05-04T13:22:59Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2010-05-04T13:22:59Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2009-04-06"]},{"key":"dc:type.dcmitype","label":"Dc Type Dcmitype","values":["Text"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.other","label":"Dc Identifier Other","values":["valttiivi:2009-84"]},{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/16271"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description","label":"Description","values":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."]},{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Pro gradu -tutkielmani aiheena on queer-tutkimuksen historia Suomessa. Työssäni tarkastelen tutkimussuunnan tuloa Suomeen sekä sen leviämistä ja vakiintumista yliopistomaailmassa. Alkuperäisaineistoni koostuu Suomessa julkaistusta queer-tutkimuksesta, ja siihen kuuluu tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita sekä artikkelikokoelmia ja monografioita. Tutkimusnäkökulmani rajautuu aineistoni mukaisesti siihen, millaisena suomalaisen queer-tutkimuksen synty ja kehitys julkaisujen välityksellä näyttäytyy, ja millaisista aiheista julkaisujen välityksellä on keskusteltu. Hyödynnän tarkastelussani aatehistoriallisia kysymyksenasetteluja ja näkökulmia. Tutkimukseni alkaa vuodesta 1991, jolloin lesbo- ja homotutkimuksen opetusta annettiin ensimmäistä kertaa suomalaisessa yliopistossa ja päättyy vuoteen 2004, jolloin perustettiin Suomen Queer-tutkimuksen Seura ry. Tätä perustamista voidaan pitää institutionaalisena virstanpylväänä, joka viimeistään osoitti sen, että tutkimusala oli vakiinnuttanut paikkansa Suomen akateemisessa maailmassa. Queer-tutkimus on alun perin Yhdysvalloissa syntynyt tutkimusala, joka sai alkunsa paljolti reaktiona silloisen valtionjohdon konservatiivisuuteen sekä homoyhteisöjä järkyttäneeseen AIDS-kriisiin. Queer-tutkimuksen yhteiskunnallinen pohja on poliittisessa queer-aktivismissa, jonka tarkoitus oli yhdistää separoituneiden homo- ja lesboyhteisöjen voimat vastustamaan yhteiskunnan homofobiaa. Queer-teorioiden avulla on tarkasteltu niitä muutoksia, joita queer-aktivismi toi aiempaan homo- ja lesboliikkeeseen sekä homo- ja lesbotutkimukseen. Niiden toiminta ja tavoitteet olivat perustuneet identiteettipolitiikkaan ja oikeusvaatimusten emansipatoriseen ajamiseen sekä toisaalta seksuaalivähemmistöjen yhteiskunnalliseen integroitumiseen. Aatehistoriallisesti queer-tutkimuksen juuret ovat poststrukturalismissa sekä postmodernissa teoreettisessa ajattelussa, ja homo- ja lesbotutkimuksen lisäksi sen kysymyksenasettelut nousivat naistutkimuksen sisäisestä keskustelusta ja kritiikistä. Queer-teorioiden lähtökohtana on ollut kyseenalaistaa näkemys yhtenäisistä seksuaali-identiteeteistä sekä niihin perustuvista seksuaalisuuskategorioista ja näiden pohjalta tehdyistä poliittisista vaatimuksista. Queer-tutkimuksen pyrkimyksenä on kiinnittää huomiota sukupuolten ja seksuaalisuuksien moninaisuuteen ja sosiaalis-kulttuuriseen määrittelyyn sekä niiden pohjalta luotujen kategorioiden historialliseen muuttuvuuteen. Lisäksi keskeistä on yhteiskunnallisen ja kulttuurisen heteronormatiivisuuden osoittaminen ja haastaminen. Queer-tutkimuksen tulo Suomeen tapahtui lesbo- ja homotutkimuksen akatemisoitumisen ohella. Ajankohdan yhteiskunnalliset muutokset loivat tilanteen, jossa oli edellytyksiä uudenlaisten yhteiskunnallisten kysymysten käsittelylle. Yhteiskunnan moniarvoistuminen teki tilaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien laajentamiselle sekä sukupuoli- ja seksuaalisuuskategorioiden kyseenalaistamiselle yleisemminkin. Suomessa queer-tutkimus alkoi yhteiskuntatieteistä, mutta se levisi pian myös taiteen- ja kulttuurintutkimukseen. Queer-teorioita on hyödynnetty runsaasti eri tieteenaloilla ja moninaisista näkökulmista käsin. Queer-tutkimus akateemisena oppialana vakiintui ja itsenäistyi 2000-luvun alkuun tultaessa, ja kuluvan vuosikymmenen aikana sen kasvu on jatkunut voimakkaana. Se on ollut vahvassa institutionaalisessa ja sisällöllisessä vuorovaikutuksessa naistutkimuksen kanssa, joka on voinut tarjota resursseja queer-tutkimuksen tekoon ja opetukseen, vaikka queer-tutkimuksella ei omia akateemisia virkoja tai tutkimusyksiköitä ole koskaan Suomessa ollutkaan."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Nuori kapinallinen : suomalaisen queer-tutkimuksen varhaisvuodet"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Malkavaara, Annikka"],"dc:date.accessioned":["2010-05-04T13:22:59Z"],"dc:date.available":["2010-05-04T13:22:59Z"],"dc:date.issued":["2009-04-06"],"dc:description":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."],"dc:description.abstract":["Pro gradu -tutkielmani aiheena on queer-tutkimuksen historia Suomessa. Työssäni tarkastelen tutkimussuunnan tuloa Suomeen sekä sen leviämistä ja vakiintumista yliopistomaailmassa. Alkuperäisaineistoni koostuu Suomessa julkaistusta queer-tutkimuksesta, ja siihen kuuluu tieteellisissä aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita sekä artikkelikokoelmia ja monografioita. Tutkimusnäkökulmani rajautuu aineistoni mukaisesti siihen, millaisena suomalaisen queer-tutkimuksen synty ja kehitys julkaisujen välityksellä näyttäytyy, ja millaisista aiheista julkaisujen välityksellä on keskusteltu. Hyödynnän tarkastelussani aatehistoriallisia kysymyksenasetteluja ja näkökulmia. Tutkimukseni alkaa vuodesta 1991, jolloin lesbo- ja homotutkimuksen opetusta annettiin ensimmäistä kertaa suomalaisessa yliopistossa ja päättyy vuoteen 2004, jolloin perustettiin Suomen Queer-tutkimuksen Seura ry. Tätä perustamista voidaan pitää institutionaalisena virstanpylväänä, joka viimeistään osoitti sen, että tutkimusala oli vakiinnuttanut paikkansa Suomen akateemisessa maailmassa. Queer-tutkimus on alun perin Yhdysvalloissa syntynyt tutkimusala, joka sai alkunsa paljolti reaktiona silloisen valtionjohdon konservatiivisuuteen sekä homoyhteisöjä järkyttäneeseen AIDS-kriisiin. Queer-tutkimuksen yhteiskunnallinen pohja on poliittisessa queer-aktivismissa, jonka tarkoitus oli yhdistää separoituneiden homo- ja lesboyhteisöjen voimat vastustamaan yhteiskunnan homofobiaa. Queer-teorioiden avulla on tarkasteltu niitä muutoksia, joita queer-aktivismi toi aiempaan homo- ja lesboliikkeeseen sekä homo- ja lesbotutkimukseen. Niiden toiminta ja tavoitteet olivat perustuneet identiteettipolitiikkaan ja oikeusvaatimusten emansipatoriseen ajamiseen sekä toisaalta seksuaalivähemmistöjen yhteiskunnalliseen integroitumiseen. Aatehistoriallisesti queer-tutkimuksen juuret ovat poststrukturalismissa sekä postmodernissa teoreettisessa ajattelussa, ja homo- ja lesbotutkimuksen lisäksi sen kysymyksenasettelut nousivat naistutkimuksen sisäisestä keskustelusta ja kritiikistä. Queer-teorioiden lähtökohtana on ollut kyseenalaistaa näkemys yhtenäisistä seksuaali-identiteeteistä sekä niihin perustuvista seksuaalisuuskategorioista ja näiden pohjalta tehdyistä poliittisista vaatimuksista. Queer-tutkimuksen pyrkimyksenä on kiinnittää huomiota sukupuolten ja seksuaalisuuksien moninaisuuteen ja sosiaalis-kulttuuriseen määrittelyyn sekä niiden pohjalta luotujen kategorioiden historialliseen muuttuvuuteen. Lisäksi keskeistä on yhteiskunnallisen ja kulttuurisen heteronormatiivisuuden osoittaminen ja haastaminen. Queer-tutkimuksen tulo Suomeen tapahtui lesbo- ja homotutkimuksen akatemisoitumisen ohella. Ajankohdan yhteiskunnalliset muutokset loivat tilanteen, jossa oli edellytyksiä uudenlaisten yhteiskunnallisten kysymysten käsittelylle. Yhteiskunnan moniarvoistuminen teki tilaa seksuaalivähemmistöjen oikeuksien laajentamiselle sekä sukupuoli- ja seksuaalisuuskategorioiden kyseenalaistamiselle yleisemminkin. Suomessa queer-tutkimus alkoi yhteiskuntatieteistä, mutta se levisi pian myös taiteen- ja kulttuurintutkimukseen. Queer-teorioita on hyödynnetty runsaasti eri tieteenaloilla ja moninaisista näkökulmista käsin. Queer-tutkimus akateemisena oppialana vakiintui ja itsenäistyi 2000-luvun alkuun tultaessa, ja kuluvan vuosikymmenen aikana sen kasvu on jatkunut voimakkaana. Se on ollut vahvassa institutionaalisessa ja sisällöllisessä vuorovaikutuksessa naistutkimuksen kanssa, joka on voinut tarjota resursseja queer-tutkimuksen tekoon ja opetukseen, vaikka queer-tutkimuksella ei omia akateemisia virkoja tai tutkimusyksiköitä ole koskaan Suomessa ollutkaan."],"dc:identifier.other":["valttiivi:2009-84"],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/16271"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:title":["Nuori kapinallinen : suomalaisen queer-tutkimuksen varhaisvuodet"],"dc:type.dcmitype":["Text"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z"}