KEPistä uusi porkkana? : Energiakorjattu elinpäivätuotos (KEP) maidontuotannon ja maidon hiilijalanjälkilaskennan tunnuslukuna

Maidon hiilijalanjäljen pienentäminen on osa ilmastonmuutoksen hidastamista tukevaa työtä. Painetta ympäristöystävällisemmälle tuotannolle tulee niin kuluttajien, EU:n kuin jalostavan teollisuudenkin taholta. Maitotilayrittäjien kannalta on olennaista, että päästövähennystoimenpiteet eivät heikennä tuotannon kannattavuutta. Tutkimuksessa selvitetään lehmien energiakorjatun elinpäivätuotoksen (KEP) yhteyttä maidon hiilijalanjälkeen ja ruokintakustannuksiin, sekä KEPin luonnetta ja käyttömahdollisuuksia tuotantotoiminnassa onnistumisen mittarina. Lehmien tuotostasolla ja kestävyydellä on havaittu olevan vaikutuksia maidon hiilijalanjälkeen ja tuotannon kannattavuuteen. Lehmien kestävyydelle on esitetty kirjallisuudessa lukuisia mittareita. Kestävyyden ja hiilijalanjäljen yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu KEP tunnusluvun avulla. Tuotosseurantaan kuuluvat tilat saavat vuosiraportilta KEP-luvut elossa oleville ja poistetuille lehmille. Maitotilayrittäjä voi tarvittaessa laskea KEPin itsenäisesti. Analysoinnissa on syytä huomioida mm. karjan lehmien rotujakauma. Aineistona käytettiin Kotipellon tilan poistettuja lehmiä vuosilta 2014-2023 (n=304), sekä valikoituja lehmäkohtaisia ja tilatason aineistoja Kotipellon tilalta, kuten ruokintasuunnitelmia ja vuosiraporttia. Tarkastelussa oli kuusi tunnuslukua: KEP, hiehon poikimaikä, poikimakerrat yhteensä, ensikkokauden EKM-tuotos, sekä lypsy- ja umpikausien pituudet. Hiilijalanjälkilaskelmat suoritettiin Envitecvisio-ohjelmistolla. Tutkimus muodostuu kolmen KEP-tasoryhmän ympärille: Suomen tuotosseurantatilojen keskiarvo (KEP 14,6), Kotipellon nykytila (KEP 18,6) sekä Kotipellon tavoite (KEP 20), joita käytetään erityisesti ruokintakustannus- ja hiililaskennassa. Koska ensikkokauden aikana poistetuilla lehmillä ei ole vertailukelpoisia ensikkotuotoksia ja umpikausia, aineistoa analysoidaan erikseen vähintään kaksi kertaa poikineiden joukkona. Lisäksi aineistoa tutkitaan Kotipellon tavoitetason saavuttaneiden lehmien osalta minimi- ja optimiarvojen löytämiseksi. KEPin parantamisen voidaan tämän tutkimuksen perusteella todeta pienentävän maidon hiilijalanjälkeä merkittävästi, vähentävän samalla uudistuseläinten tarvetta ja vaikuttavan pienentävästi myös ruokintakustannuksiin elinikäistuotoskiloa (EKM) kohti. Kaikki tarkastellut tunnusluvut ovat tilastollisesti merkitseviä KEPin suhteen, joten niitä voidaan käyttää työkaluina KEPin parantamisessa. Lisätutkimustarve on havaittavissa erilaisten ruokintatapojen vaikutuksesta KEPin ja maidon hiilijalanjäljen suhteisiin, KEPin parantamisen talousvaikutuksista sekä erilaisten navetan sisäisten päästövähennyskeinojen yhtäaikaisen käytön vaikutuksesta maidon hiilijalanjälkeen.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2025

Author dc:creator

• Tiikkainen, Anu Riikka

• hiilijalanjälki
• lypsykarja
• ympäristövaikutukset
• KEP
• energiakorjattu elinpäivätuotos
• EKM/elinpäivä
• maidontuotanto
• ruokintakustannus

Statement dc:rights

• CC BY 4.0

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/591701

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/591701