{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/591701"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/591701","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"KEPistä uusi porkkana? : Energiakorjattu elinpäivätuotos (KEP) maidontuotannon ja maidon hiilijalanjälkilaskennan tunnuslukuna","abstract":"Maidon hiilijalanjäljen pienentäminen on osa ilmastonmuutoksen hidastamista tukevaa työtä. Painetta ympäristöystävällisemmälle tuotannolle tulee niin kuluttajien, EU:n kuin jalostavan teollisuudenkin taholta. Maitotilayrittäjien kannalta on olennaista, että päästövähennystoimenpiteet eivät heikennä tuotannon kannattavuutta. Tutkimuksessa selvitetään lehmien energiakorjatun elinpäivätuotoksen (KEP) yhteyttä maidon hiilijalanjälkeen ja ruokintakustannuksiin, sekä KEPin luonnetta ja käyttömahdollisuuksia tuotantotoiminnassa onnistumisen mittarina. Lehmien tuotostasolla ja kestävyydellä on havaittu olevan vaikutuksia maidon hiilijalanjälkeen ja tuotannon kannattavuuteen. Lehmien kestävyydelle on esitetty kirjallisuudessa lukuisia mittareita. Kestävyyden ja hiilijalanjäljen yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu KEP tunnusluvun avulla. Tuotosseurantaan kuuluvat tilat saavat vuosiraportilta KEP-luvut elossa oleville ja poistetuille lehmille. Maitotilayrittäjä voi tarvittaessa laskea KEPin itsenäisesti. Analysoinnissa on syytä huomioida mm. karjan lehmien rotujakauma. Aineistona käytettiin Kotipellon tilan poistettuja lehmiä vuosilta 2014-2023 (n=304), sekä valikoituja lehmäkohtaisia ja tilatason aineistoja Kotipellon tilalta, kuten ruokintasuunnitelmia ja vuosiraporttia. Tarkastelussa oli kuusi tunnuslukua: KEP, hiehon poikimaikä, poikimakerrat yhteensä, ensikkokauden EKM-tuotos, sekä lypsy- ja umpikausien pituudet. Hiilijalanjälkilaskelmat suoritettiin Envitecvisio-ohjelmistolla. Tutkimus muodostuu kolmen KEP-tasoryhmän ympärille: Suomen tuotosseurantatilojen keskiarvo (KEP 14,6), Kotipellon nykytila (KEP 18,6) sekä Kotipellon tavoite (KEP 20), joita käytetään erityisesti ruokintakustannus- ja hiililaskennassa. Koska ensikkokauden aikana poistetuilla lehmillä ei ole vertailukelpoisia ensikkotuotoksia ja umpikausia, aineistoa analysoidaan erikseen vähintään kaksi kertaa poikineiden joukkona. Lisäksi aineistoa tutkitaan Kotipellon tavoitetason saavuttaneiden lehmien osalta minimi- ja optimiarvojen löytämiseksi. KEPin parantamisen voidaan tämän tutkimuksen perusteella todeta pienentävän maidon hiilijalanjälkeä merkittävästi, vähentävän samalla uudistuseläinten tarvetta ja vaikuttavan pienentävästi myös ruokintakustannuksiin elinikäistuotoskiloa (EKM) kohti. Kaikki tarkastellut tunnusluvut ovat tilastollisesti merkitseviä KEPin suhteen, joten niitä voidaan käyttää työkaluina KEPin parantamisessa. Lisätutkimustarve on havaittavissa erilaisten ruokintatapojen vaikutuksesta KEPin ja maidon hiilijalanjäljen suhteisiin, KEPin parantamisen talousvaikutuksista sekä erilaisten navetan sisäisten päästövähennyskeinojen yhtäaikaisen käytön vaikutuksesta maidon hiilijalanjälkeen.","abstract_html":"Maidon hiilijalanjäljen pienentäminen on osa ilmastonmuutoksen hidastamista tukevaa työtä. Painetta ympäristöystävällisemmälle tuotannolle tulee niin kuluttajien, EU:n kuin jalostavan teollisuudenkin taholta. Maitotilayrittäjien kannalta on olennaista, että päästövähennystoimenpiteet eivät heikennä tuotannon kannattavuutta. Tutkimuksessa selvitetään lehmien energiakorjatun elinpäivätuotoksen (KEP) yhteyttä maidon hiilijalanjälkeen ja ruokintakustannuksiin, sekä KEPin luonnetta ja käyttömahdollisuuksia tuotantotoiminnassa onnistumisen mittarina. Lehmien tuotostasolla ja kestävyydellä on havaittu olevan vaikutuksia maidon hiilijalanjälkeen ja tuotannon kannattavuuteen. Lehmien kestävyydelle on esitetty kirjallisuudessa lukuisia mittareita. Kestävyyden ja hiilijalanjäljen yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu KEP tunnusluvun avulla. Tuotosseurantaan kuuluvat tilat saavat vuosiraportilta KEP-luvut elossa oleville ja poistetuille lehmille. Maitotilayrittäjä voi tarvittaessa laskea KEPin itsenäisesti. Analysoinnissa on syytä huomioida mm. karjan lehmien rotujakauma. Aineistona käytettiin Kotipellon tilan poistettuja lehmiä vuosilta 2014-2023 (n=304), sekä valikoituja lehmäkohtaisia ja tilatason aineistoja Kotipellon tilalta, kuten ruokintasuunnitelmia ja vuosiraporttia. Tarkastelussa oli kuusi tunnuslukua: KEP, hiehon poikimaikä, poikimakerrat yhteensä, ensikkokauden EKM-tuotos, sekä lypsy- ja umpikausien pituudet. Hiilijalanjälkilaskelmat suoritettiin Envitecvisio-ohjelmistolla. Tutkimus muodostuu kolmen KEP-tasoryhmän ympärille: Suomen tuotosseurantatilojen keskiarvo (KEP 14,6), Kotipellon nykytila (KEP 18,6) sekä Kotipellon tavoite (KEP 20), joita käytetään erityisesti ruokintakustannus- ja hiililaskennassa. Koska ensikkokauden aikana poistetuilla lehmillä ei ole vertailukelpoisia ensikkotuotoksia ja umpikausia, aineistoa analysoidaan erikseen vähintään kaksi kertaa poikineiden joukkona. Lisäksi aineistoa tutkitaan Kotipellon tavoitetason saavuttaneiden lehmien osalta minimi- ja optimiarvojen löytämiseksi. KEPin parantamisen voidaan tämän tutkimuksen perusteella todeta pienentävän maidon hiilijalanjälkeä merkittävästi, vähentävän samalla uudistuseläinten tarvetta ja vaikuttavan pienentävästi myös ruokintakustannuksiin elinikäistuotoskiloa (EKM) kohti. Kaikki tarkastellut tunnusluvut ovat tilastollisesti merkitseviä KEPin suhteen, joten niitä voidaan käyttää työkaluina KEPin parantamisessa. Lisätutkimustarve on havaittavissa erilaisten ruokintatapojen vaikutuksesta KEPin ja maidon hiilijalanjäljen suhteisiin, KEPin parantamisen talousvaikutuksista sekä erilaisten navetan sisäisten päästövähennyskeinojen yhtäaikaisen käytön vaikutuksesta maidon hiilijalanjälkeen.","abstract_has_math":false,"creators":["Tiikkainen, Anu Riikka"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2025,"date_issued":"2025-01-31","date_published":"2025-01-31","updated_at":"2026-07-27T19:56:22Z","subjects":["hiilijalanjälki","lypsykarja","ympäristövaikutukset","KEP","energiakorjattu elinpäivätuotos","EKM/elinpäivä","maidontuotanto","ruokintakustannus"],"languages":["fin"],"rights":["CC BY 4.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/591701","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Tiikkainen, Anu Riikka"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-01-31T08:23:13Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-01-31T08:23:13Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2025-01-31"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["hiilijalanjälki","lypsykarja","ympäristövaikutukset","KEP","energiakorjattu elinpäivätuotos","EKM/elinpäivä","maidontuotanto","ruokintakustannus"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["CC BY 4.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/591701"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Maidon hiilijalanjäljen pienentäminen on osa ilmastonmuutoksen hidastamista tukevaa työtä. Painetta ympäristöystävällisemmälle tuotannolle tulee niin kuluttajien, EU:n kuin jalostavan teollisuudenkin taholta. Maitotilayrittäjien kannalta on olennaista, että päästövähennystoimenpiteet eivät heikennä tuotannon kannattavuutta. Tutkimuksessa selvitetään lehmien energiakorjatun elinpäivätuotoksen (KEP) yhteyttä maidon hiilijalanjälkeen ja ruokintakustannuksiin, sekä KEPin luonnetta ja käyttömahdollisuuksia tuotantotoiminnassa onnistumisen mittarina. Lehmien tuotostasolla ja kestävyydellä on havaittu olevan vaikutuksia maidon hiilijalanjälkeen ja tuotannon kannattavuuteen. Lehmien kestävyydelle on esitetty kirjallisuudessa lukuisia mittareita. Kestävyyden ja hiilijalanjäljen yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu KEP tunnusluvun avulla. Tuotosseurantaan kuuluvat tilat saavat vuosiraportilta KEP-luvut elossa oleville ja poistetuille lehmille. Maitotilayrittäjä voi tarvittaessa laskea KEPin itsenäisesti. Analysoinnissa on syytä huomioida mm. karjan lehmien rotujakauma. Aineistona käytettiin Kotipellon tilan poistettuja lehmiä vuosilta 2014-2023 (n=304), sekä valikoituja lehmäkohtaisia ja tilatason aineistoja Kotipellon tilalta, kuten ruokintasuunnitelmia ja vuosiraporttia. Tarkastelussa oli kuusi tunnuslukua: KEP, hiehon poikimaikä, poikimakerrat yhteensä, ensikkokauden EKM-tuotos, sekä lypsy- ja umpikausien pituudet. Hiilijalanjälkilaskelmat suoritettiin Envitecvisio-ohjelmistolla. Tutkimus muodostuu kolmen KEP-tasoryhmän ympärille: Suomen tuotosseurantatilojen keskiarvo (KEP 14,6), Kotipellon nykytila (KEP 18,6) sekä Kotipellon tavoite (KEP 20), joita käytetään erityisesti ruokintakustannus- ja hiililaskennassa. Koska ensikkokauden aikana poistetuilla lehmillä ei ole vertailukelpoisia ensikkotuotoksia ja umpikausia, aineistoa analysoidaan erikseen vähintään kaksi kertaa poikineiden joukkona. Lisäksi aineistoa tutkitaan Kotipellon tavoitetason saavuttaneiden lehmien osalta minimi- ja optimiarvojen löytämiseksi. KEPin parantamisen voidaan tämän tutkimuksen perusteella todeta pienentävän maidon hiilijalanjälkeä merkittävästi, vähentävän samalla uudistuseläinten tarvetta ja vaikuttavan pienentävästi myös ruokintakustannuksiin elinikäistuotoskiloa (EKM) kohti. Kaikki tarkastellut tunnusluvut ovat tilastollisesti merkitseviä KEPin suhteen, joten niitä voidaan käyttää työkaluina KEPin parantamisessa. Lisätutkimustarve on havaittavissa erilaisten ruokintatapojen vaikutuksesta KEPin ja maidon hiilijalanjäljen suhteisiin, KEPin parantamisen talousvaikutuksista sekä erilaisten navetan sisäisten päästövähennyskeinojen yhtäaikaisen käytön vaikutuksesta maidon hiilijalanjälkeen.","Reducing the carbon footprint of milk is integral to mitigating climate change. The continuous pressure for environmentally sustainable production arises from multiple stakeholders, including consumers, the European Union, and the processing industry. However, for dairy farmers, it is vital that measures to reduce emissions do not compromise the profitability of production. This study examines the relationship between cow’s energy corrected living day production (CLiP), the carbon footprint of milk, and feed costs. It also explores the nature of CLiP as an indicator of herd management and its potential for broader application. Research has established that cow productivity and longevity significantly influence the carbon footprint of milk and the economic viability of dairy farming. While numerous metrics for assessing longevity exist in the literature, the link between longevity and carbon footprint using the CLiP as an indicator remains unexplored. Dairy farms participating in milk recording programs receive annual CLiP values for both living and culled cows, and dairy farmers can independently calculate these values if needed. The analysis of CLiP requires consideration of factors such as breed composition within the herd to ensure accuracy and relevance. The study draws upon data from 304 culled cows on Kotipelto farm between 2014 and 2023, supplemented by farm-level and cow-level information, including feeding plans and annual reports. Six key indicators were analyzed: CLiP, age at first calving, total number of calvings, first-lactation energy-corrected milk yield (ECM), and the average duration of lactation and dry periods. Carbon footprint calculations were conducted using the Envitecvisio software. The analysis focuses on three CLiP benchmarks: the Finnish national average for milk recording farms (14,6), the Kotipelto Farm’s current level (18,6), and its target level (20). These benchmarks were particularly relevant for analyzing feed costs and carbon footprints. Data from cows culled during their first lactation were excluded from certain analyses due to the absence of first ECM production and dry period data. Additionally, the dataset from cows achieving Kotipelto’s target CLiP level was evaluated to identify minimum and optimal values for key performance indicators. The findings indicate that increasing CLiP significantly reduces the carbon footprint of milk, while decreases the need for replacement heifers, and lowers the feeding costs per unit of lifetime milk yield (ECM). All examined indicators exhibited statistically significant correlations with CLiP, underscoring their utility in enhancing herd management practices. Further research is needed to investigate the impact of varying feedings on the relationships between CLiP and carbon footprint of milk, as well as the combined effects of multiple emission reduction measures within the barn."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["KEPistä uusi porkkana? : Energiakorjattu elinpäivätuotos (KEP) maidontuotannon ja maidon hiilijalanjälkilaskennan tunnuslukuna"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Tiikkainen, Anu Riikka"],"dc:date.accessioned":["2025-01-31T08:23:13Z"],"dc:date.available":["2025-01-31T08:23:13Z"],"dc:date.issued":["2025-01-31"],"dc:description.abstract":["Maidon hiilijalanjäljen pienentäminen on osa ilmastonmuutoksen hidastamista tukevaa työtä. Painetta ympäristöystävällisemmälle tuotannolle tulee niin kuluttajien, EU:n kuin jalostavan teollisuudenkin taholta. Maitotilayrittäjien kannalta on olennaista, että päästövähennystoimenpiteet eivät heikennä tuotannon kannattavuutta. Tutkimuksessa selvitetään lehmien energiakorjatun elinpäivätuotoksen (KEP) yhteyttä maidon hiilijalanjälkeen ja ruokintakustannuksiin, sekä KEPin luonnetta ja käyttömahdollisuuksia tuotantotoiminnassa onnistumisen mittarina. Lehmien tuotostasolla ja kestävyydellä on havaittu olevan vaikutuksia maidon hiilijalanjälkeen ja tuotannon kannattavuuteen. Lehmien kestävyydelle on esitetty kirjallisuudessa lukuisia mittareita. Kestävyyden ja hiilijalanjäljen yhteyttä ei ole aiemmin tutkittu KEP tunnusluvun avulla. Tuotosseurantaan kuuluvat tilat saavat vuosiraportilta KEP-luvut elossa oleville ja poistetuille lehmille. Maitotilayrittäjä voi tarvittaessa laskea KEPin itsenäisesti. Analysoinnissa on syytä huomioida mm. karjan lehmien rotujakauma. Aineistona käytettiin Kotipellon tilan poistettuja lehmiä vuosilta 2014-2023 (n=304), sekä valikoituja lehmäkohtaisia ja tilatason aineistoja Kotipellon tilalta, kuten ruokintasuunnitelmia ja vuosiraporttia. Tarkastelussa oli kuusi tunnuslukua: KEP, hiehon poikimaikä, poikimakerrat yhteensä, ensikkokauden EKM-tuotos, sekä lypsy- ja umpikausien pituudet. Hiilijalanjälkilaskelmat suoritettiin Envitecvisio-ohjelmistolla. Tutkimus muodostuu kolmen KEP-tasoryhmän ympärille: Suomen tuotosseurantatilojen keskiarvo (KEP 14,6), Kotipellon nykytila (KEP 18,6) sekä Kotipellon tavoite (KEP 20), joita käytetään erityisesti ruokintakustannus- ja hiililaskennassa. Koska ensikkokauden aikana poistetuilla lehmillä ei ole vertailukelpoisia ensikkotuotoksia ja umpikausia, aineistoa analysoidaan erikseen vähintään kaksi kertaa poikineiden joukkona. Lisäksi aineistoa tutkitaan Kotipellon tavoitetason saavuttaneiden lehmien osalta minimi- ja optimiarvojen löytämiseksi. KEPin parantamisen voidaan tämän tutkimuksen perusteella todeta pienentävän maidon hiilijalanjälkeä merkittävästi, vähentävän samalla uudistuseläinten tarvetta ja vaikuttavan pienentävästi myös ruokintakustannuksiin elinikäistuotoskiloa (EKM) kohti. Kaikki tarkastellut tunnusluvut ovat tilastollisesti merkitseviä KEPin suhteen, joten niitä voidaan käyttää työkaluina KEPin parantamisessa. Lisätutkimustarve on havaittavissa erilaisten ruokintatapojen vaikutuksesta KEPin ja maidon hiilijalanjäljen suhteisiin, KEPin parantamisen talousvaikutuksista sekä erilaisten navetan sisäisten päästövähennyskeinojen yhtäaikaisen käytön vaikutuksesta maidon hiilijalanjälkeen.","Reducing the carbon footprint of milk is integral to mitigating climate change. The continuous pressure for environmentally sustainable production arises from multiple stakeholders, including consumers, the European Union, and the processing industry. However, for dairy farmers, it is vital that measures to reduce emissions do not compromise the profitability of production. This study examines the relationship between cow’s energy corrected living day production (CLiP), the carbon footprint of milk, and feed costs. It also explores the nature of CLiP as an indicator of herd management and its potential for broader application. Research has established that cow productivity and longevity significantly influence the carbon footprint of milk and the economic viability of dairy farming. While numerous metrics for assessing longevity exist in the literature, the link between longevity and carbon footprint using the CLiP as an indicator remains unexplored. Dairy farms participating in milk recording programs receive annual CLiP values for both living and culled cows, and dairy farmers can independently calculate these values if needed. The analysis of CLiP requires consideration of factors such as breed composition within the herd to ensure accuracy and relevance. The study draws upon data from 304 culled cows on Kotipelto farm between 2014 and 2023, supplemented by farm-level and cow-level information, including feeding plans and annual reports. Six key indicators were analyzed: CLiP, age at first calving, total number of calvings, first-lactation energy-corrected milk yield (ECM), and the average duration of lactation and dry periods. Carbon footprint calculations were conducted using the Envitecvisio software. The analysis focuses on three CLiP benchmarks: the Finnish national average for milk recording farms (14,6), the Kotipelto Farm’s current level (18,6), and its target level (20). These benchmarks were particularly relevant for analyzing feed costs and carbon footprints. Data from cows culled during their first lactation were excluded from certain analyses due to the absence of first ECM production and dry period data. Additionally, the dataset from cows achieving Kotipelto’s target CLiP level was evaluated to identify minimum and optimal values for key performance indicators. The findings indicate that increasing CLiP significantly reduces the carbon footprint of milk, while decreases the need for replacement heifers, and lowers the feeding costs per unit of lifetime milk yield (ECM). All examined indicators exhibited statistically significant correlations with CLiP, underscoring their utility in enhancing herd management practices. Further research is needed to investigate the impact of varying feedings on the relationships between CLiP and carbon footprint of milk, as well as the combined effects of multiple emission reduction measures within the barn."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/591701"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["CC BY 4.0"],"dc:subject":["hiilijalanjälki","lypsykarja","ympäristövaikutukset","KEP","energiakorjattu elinpäivätuotos","EKM/elinpäivä","maidontuotanto","ruokintakustannus"],"dc:title":["KEPistä uusi porkkana? : Energiakorjattu elinpäivätuotos (KEP) maidontuotannon ja maidon hiilijalanjälkilaskennan tunnuslukuna"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:22Z"}