Sisäpiiritiedon täsmällisyys : Tutkimus sisäpiiritiedon käyttökiellon ja julkistamisvelvollisuuden syntymisestä

Kesällä 2016 sovellettavaksi tullut EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetus (MAR) korvasi suurelta osin arvopaperimarkkinalain markkinoiden väärinkäyttöä ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koskevan sääntelyn. MAR:ssa sisäpiiritiedon käsitettä käytetään kahdessa yhteydessä: sisäpiiritiedon kriteerien täyttyminen synnyttää tiedon haltijalle kiellon käyttää tietoa kaupankäynnissä rahoitusvälineillä, ja rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijalle tiedon julkistamisvelvollisuuden. Sisäpiiritiedon yksiosaiseen täyttymismalliin siirtyminen lähtökohtaisesti laajentaa liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuutta. Sisäpiiritiedon täsmällisyyskriteerin tarkoituksena on määrittää, millä hetkellä rahoitusvälineiden hinnanmuodostuksen kan-nalta olennainen tieto muodostuu niin tarkaksi ja todennäköiseksi, että se tulisi julkistaa markkinoille. Täsmällisyyskriteeriä sisäpiiritiedon kontekstissa voidaan kuitenkin pitää vaikeana ja lähes harhaanjohtavana käsitteenä, sillä käsitteen läheinen tarkastelu osoittaa, ettei tiedolta käytännössä edellytetä sanamuotonsa mukaista tarkkuutta ja yksiselitteisyyttä. Tutkielmassa keskitytään seuraaviin kysymyksiin: 1) miten sisäpiiritiedon kaksitahoinen määritelmä on implementoitu EU:n eri jäsenvaltioissa, ja kuinka MAR edistää sääntelyn harmonisointitavoitetta, 2) mitä täsmällisyys tarkoittaa sisäpiiritiedon kontekstissa ja minkä lisäedellytyksen täsmällisyyskriteeri asettaa sisäpiiritiedolle, ja 3) kuinka sisäpiiritiedon täsmällisyyskriteerin ja olennaisuuskriteerin keskinäistä suhdetta tulisi arvioida sisäpiiritiedon syntymisen tulkinnassa? Tutkielmassa käytetään pluralistista metodia, joka sisältää aineksia lainopista, oikeustaloustieteestä ja oikeusvertailusta. Tutkimuksessa hyödynnetään ensisijaisesti lainopillista tutkimusmetodia, sillä tutkimuksen tarkoituksena on tulkita, analysoida ja systematisoida sisäpiiritiedon syntymisen kriteerejä. Lainopin rinnalla tutkimuksessa hyödynnetään oikeustaloustiedettä, oikeusvertailua ja EU:n oikeudelle tyypillistä teleologista tulkintametodia tulkintaa täydentävinä näkökohtina.

Grantor dc:publisher

Helsingfors universitet

Year dc:date.issued

2016

Author dc:creator

• Valtanen, Viola

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Law
• Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201612123184

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/173582