{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/173582"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/173582","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Sisäpiiritiedon täsmällisyys : Tutkimus sisäpiiritiedon käyttökiellon ja julkistamisvelvollisuuden syntymisestä","abstract":"Kesällä 2016 sovellettavaksi tullut EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetus (MAR) korvasi suurelta osin arvopaperimarkkinalain markkinoiden väärinkäyttöä ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koskevan sääntelyn. MAR:ssa sisäpiiritiedon käsitettä käytetään kahdessa yhteydessä: sisäpiiritiedon kriteerien täyttyminen synnyttää tiedon haltijalle kiellon käyttää tietoa kaupankäynnissä rahoitusvälineillä, ja rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijalle tiedon julkistamisvelvollisuuden. Sisäpiiritiedon yksiosaiseen täyttymismalliin siirtyminen lähtökohtaisesti laajentaa liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuutta. Sisäpiiritiedon täsmällisyyskriteerin tarkoituksena on määrittää, millä hetkellä rahoitusvälineiden hinnanmuodostuksen kan-nalta olennainen tieto muodostuu niin tarkaksi ja todennäköiseksi, että se tulisi julkistaa markkinoille. Täsmällisyyskriteeriä sisäpiiritiedon kontekstissa voidaan kuitenkin pitää vaikeana ja lähes harhaanjohtavana käsitteenä, sillä käsitteen läheinen tarkastelu osoittaa, ettei tiedolta käytännössä edellytetä sanamuotonsa mukaista tarkkuutta ja yksiselitteisyyttä. Tutkielmassa keskitytään seuraaviin kysymyksiin: 1) miten sisäpiiritiedon kaksitahoinen määritelmä on implementoitu EU:n eri jäsenvaltioissa, ja kuinka MAR edistää sääntelyn harmonisointitavoitetta, 2) mitä täsmällisyys tarkoittaa sisäpiiritiedon kontekstissa ja minkä lisäedellytyksen täsmällisyyskriteeri asettaa sisäpiiritiedolle, ja 3) kuinka sisäpiiritiedon täsmällisyyskriteerin ja olennaisuuskriteerin keskinäistä suhdetta tulisi arvioida sisäpiiritiedon syntymisen tulkinnassa? Tutkielmassa käytetään pluralistista metodia, joka sisältää aineksia lainopista, oikeustaloustieteestä ja oikeusvertailusta. Tutkimuksessa hyödynnetään ensisijaisesti lainopillista tutkimusmetodia, sillä tutkimuksen tarkoituksena on tulkita, analysoida ja systematisoida sisäpiiritiedon syntymisen kriteerejä. Lainopin rinnalla tutkimuksessa hyödynnetään oikeustaloustiedettä, oikeusvertailua ja EU:n oikeudelle tyypillistä teleologista tulkintametodia tulkintaa täydentävinä näkökohtina.","abstract_html":"Kesällä 2016 sovellettavaksi tullut EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetus (MAR) korvasi suurelta osin arvopaperimarkkinalain markkinoiden väärinkäyttöä ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koskevan sääntelyn. MAR:ssa sisäpiiritiedon käsitettä käytetään kahdessa yhteydessä: sisäpiiritiedon kriteerien täyttyminen synnyttää tiedon haltijalle kiellon käyttää tietoa kaupankäynnissä rahoitusvälineillä, ja rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijalle tiedon julkistamisvelvollisuuden. Sisäpiiritiedon yksiosaiseen täyttymismalliin siirtyminen lähtökohtaisesti laajentaa liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuutta. Sisäpiiritiedon täsmällisyyskriteerin tarkoituksena on määrittää, millä hetkellä rahoitusvälineiden hinnanmuodostuksen kan-nalta olennainen tieto muodostuu niin tarkaksi ja todennäköiseksi, että se tulisi julkistaa markkinoille. Täsmällisyyskriteeriä sisäpiiritiedon kontekstissa voidaan kuitenkin pitää vaikeana ja lähes harhaanjohtavana käsitteenä, sillä käsitteen läheinen tarkastelu osoittaa, ettei tiedolta käytännössä edellytetä sanamuotonsa mukaista tarkkuutta ja yksiselitteisyyttä. Tutkielmassa keskitytään seuraaviin kysymyksiin: 1) miten sisäpiiritiedon kaksitahoinen määritelmä on implementoitu EU:n eri jäsenvaltioissa, ja kuinka MAR edistää sääntelyn harmonisointitavoitetta, 2) mitä täsmällisyys tarkoittaa sisäpiiritiedon kontekstissa ja minkä lisäedellytyksen täsmällisyyskriteeri asettaa sisäpiiritiedolle, ja 3) kuinka sisäpiiritiedon täsmällisyyskriteerin ja olennaisuuskriteerin keskinäistä suhdetta tulisi arvioida sisäpiiritiedon syntymisen tulkinnassa? Tutkielmassa käytetään pluralistista metodia, joka sisältää aineksia lainopista, oikeustaloustieteestä ja oikeusvertailusta. Tutkimuksessa hyödynnetään ensisijaisesti lainopillista tutkimusmetodia, sillä tutkimuksen tarkoituksena on tulkita, analysoida ja systematisoida sisäpiiritiedon syntymisen kriteerejä. Lainopin rinnalla tutkimuksessa hyödynnetään oikeustaloustiedettä, oikeusvertailua ja EU:n oikeudelle tyypillistä teleologista tulkintametodia tulkintaa täydentävinä näkökohtina.","abstract_has_math":false,"creators":["Valtanen, Viola"],"institution":"Helsingfors universitet","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2016,"date_issued":"2016","date_published":"2016","updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z","subjects":[],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201612123184"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201612123184","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/173582","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Valtanen, Viola"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2016"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingfors universitet","University of Helsinki","Helsingin yliopisto"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201612123184","http://hdl.handle.net/10138/173582"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Kesällä 2016 sovellettavaksi tullut EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetus (MAR) korvasi suurelta osin arvopaperimarkkinalain markkinoiden väärinkäyttöä ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koskevan sääntelyn. MAR:ssa sisäpiiritiedon käsitettä käytetään kahdessa yhteydessä: sisäpiiritiedon kriteerien täyttyminen synnyttää tiedon haltijalle kiellon käyttää tietoa kaupankäynnissä rahoitusvälineillä, ja rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijalle tiedon julkistamisvelvollisuuden. Sisäpiiritiedon yksiosaiseen täyttymismalliin siirtyminen lähtökohtaisesti laajentaa liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuutta. Sisäpiiritiedon täsmällisyyskriteerin tarkoituksena on määrittää, millä hetkellä rahoitusvälineiden hinnanmuodostuksen kan-nalta olennainen tieto muodostuu niin tarkaksi ja todennäköiseksi, että se tulisi julkistaa markkinoille. Täsmällisyyskriteeriä sisäpiiritiedon kontekstissa voidaan kuitenkin pitää vaikeana ja lähes harhaanjohtavana käsitteenä, sillä käsitteen läheinen tarkastelu osoittaa, ettei tiedolta käytännössä edellytetä sanamuotonsa mukaista tarkkuutta ja yksiselitteisyyttä. Tutkielmassa keskitytään seuraaviin kysymyksiin: 1) miten sisäpiiritiedon kaksitahoinen määritelmä on implementoitu EU:n eri jäsenvaltioissa, ja kuinka MAR edistää sääntelyn harmonisointitavoitetta, 2) mitä täsmällisyys tarkoittaa sisäpiiritiedon kontekstissa ja minkä lisäedellytyksen täsmällisyyskriteeri asettaa sisäpiiritiedolle, ja 3) kuinka sisäpiiritiedon täsmällisyyskriteerin ja olennaisuuskriteerin keskinäistä suhdetta tulisi arvioida sisäpiiritiedon syntymisen tulkinnassa? Tutkielmassa käytetään pluralistista metodia, joka sisältää aineksia lainopista, oikeustaloustieteestä ja oikeusvertailusta. Tutkimuksessa hyödynnetään ensisijaisesti lainopillista tutkimusmetodia, sillä tutkimuksen tarkoituksena on tulkita, analysoida ja systematisoida sisäpiiritiedon syntymisen kriteerejä. Lainopin rinnalla tutkimuksessa hyödynnetään oikeustaloustiedettä, oikeusvertailua ja EU:n oikeudelle tyypillistä teleologista tulkintametodia tulkintaa täydentävinä näkökohtina."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Sisäpiiritiedon täsmällisyys : Tutkimus sisäpiiritiedon käyttökiellon ja julkistamisvelvollisuuden syntymisestä"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"],"dc:creator":["Valtanen, Viola"],"dc:date.issued":["2016"],"dc:description.abstract":["Kesällä 2016 sovellettavaksi tullut EU:n markkinoiden väärinkäyttöasetus (MAR) korvasi suurelta osin arvopaperimarkkinalain markkinoiden väärinkäyttöä ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta koskevan sääntelyn. MAR:ssa sisäpiiritiedon käsitettä käytetään kahdessa yhteydessä: sisäpiiritiedon kriteerien täyttyminen synnyttää tiedon haltijalle kiellon käyttää tietoa kaupankäynnissä rahoitusvälineillä, ja rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskijalle tiedon julkistamisvelvollisuuden. Sisäpiiritiedon yksiosaiseen täyttymismalliin siirtyminen lähtökohtaisesti laajentaa liikkeeseenlaskijan tiedonantovelvollisuutta. Sisäpiiritiedon täsmällisyyskriteerin tarkoituksena on määrittää, millä hetkellä rahoitusvälineiden hinnanmuodostuksen kan-nalta olennainen tieto muodostuu niin tarkaksi ja todennäköiseksi, että se tulisi julkistaa markkinoille. Täsmällisyyskriteeriä sisäpiiritiedon kontekstissa voidaan kuitenkin pitää vaikeana ja lähes harhaanjohtavana käsitteenä, sillä käsitteen läheinen tarkastelu osoittaa, ettei tiedolta käytännössä edellytetä sanamuotonsa mukaista tarkkuutta ja yksiselitteisyyttä. Tutkielmassa keskitytään seuraaviin kysymyksiin: 1) miten sisäpiiritiedon kaksitahoinen määritelmä on implementoitu EU:n eri jäsenvaltioissa, ja kuinka MAR edistää sääntelyn harmonisointitavoitetta, 2) mitä täsmällisyys tarkoittaa sisäpiiritiedon kontekstissa ja minkä lisäedellytyksen täsmällisyyskriteeri asettaa sisäpiiritiedolle, ja 3) kuinka sisäpiiritiedon täsmällisyyskriteerin ja olennaisuuskriteerin keskinäistä suhdetta tulisi arvioida sisäpiiritiedon syntymisen tulkinnassa? Tutkielmassa käytetään pluralistista metodia, joka sisältää aineksia lainopista, oikeustaloustieteestä ja oikeusvertailusta. Tutkimuksessa hyödynnetään ensisijaisesti lainopillista tutkimusmetodia, sillä tutkimuksen tarkoituksena on tulkita, analysoida ja systematisoida sisäpiiritiedon syntymisen kriteerejä. Lainopin rinnalla tutkimuksessa hyödynnetään oikeustaloustiedettä, oikeusvertailua ja EU:n oikeudelle tyypillistä teleologista tulkintametodia tulkintaa täydentävinä näkökohtina."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201612123184","http://hdl.handle.net/10138/173582"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingfors universitet","University of Helsinki","Helsingin yliopisto"],"dc:title":["Sisäpiiritiedon täsmällisyys : Tutkimus sisäpiiritiedon käyttökiellon ja julkistamisvelvollisuuden syntymisestä"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z"}