{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/635985"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/635985","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Medialukutaitointerventioiden vaikutukset medialukutaitoon : Narratiivinen kirjallisuuskatsaus","abstract":"Median merkitys yhteiskunnassa, tiedonvälityksessä ja yksilöiden ajattelun muovaajana on kasvanut digitaalisen median, sosiaalisen median ja tekoälyn aikakaudella. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että medialukutaito auttaa tunnistamaan virheellistä informaatiota, arvioimaan mediasisältöjä kriittisesti ja vähentämään esimerkiksi valeuutisten jakamista. Medialukutaitointerventioiden on havaittu kehittävän osallistujien kriittistä suhtautumista mediasisältöihin ja lisäävän ymmärrystä median vaikutuksista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita erilaisten medialukutaito-ohjelmien vaikutuksia osallistujien medialukutaitoon sekä tarkastella tutkimuksissa havaittuja medialukutaitoon vaikuttaneita taustatekijöitä. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui viidestä vertaisarvioidusta, vuosina 2020–2024 julkaistusta tutkimusartikkelista, jotka käsittelivät medialukutaitointerventioiden vaikutuksia eri-ikäisten oppijoiden medialukutaitoon. Artikkelit haettiin pääasiassa EBSCO-tietokannasta ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Analyysissä tarkasteltiin interventioiden vaikutuksia medialukutaitoon, eri opetusmenetelmien merkitystä sekä medialukutaitoon yhteydessä olevia yksilöllisiä taustatekijöitä. Medialukutaito-ohjelmat vaikuttivat myönteisesti osallistujien medialukutaitoon. Interventiot paransivat erityisesti kykyä arvioida mediasisältöjen luotettavuutta, tunnistaa niiden tavoitteita ja suhtautua mediaan kriittisesti, vaikka vaikutusten voimakkuudessa esiintyi vaihtelua. Tehtäväkeskeiset ja aktiiviset opetusmenetelmät tuottivat usein parhaat oppimistulokset, mutta myös opettajajohtoisella opetuksella oli tärkeä täydentävä rooli. Opettajan tuki, aiempi kokemus digitaalisesta mediasta ja medialukutaito-opetuksesta sekä luetun ymmärtämisen taidot olivat yhteydessä parempaan medialukutaitoon. Tulosten perusteella medialukutaito kehittyy tehokkaimmin monipuolisessa opetuksessa, jossa yhdistyvät aktiivinen osallistuminen, ohjaus ja kriittisen ajattelun harjoittelu. Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti pitkäaikaisvaikutuksista, eri ikäryhmien oppimisesta sekä yksilöllisten taustatekijöiden merkityksestä.","abstract_html":"Median merkitys yhteiskunnassa, tiedonvälityksessä ja yksilöiden ajattelun muovaajana on kasvanut digitaalisen median, sosiaalisen median ja tekoälyn aikakaudella. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että medialukutaito auttaa tunnistamaan virheellistä informaatiota, arvioimaan mediasisältöjä kriittisesti ja vähentämään esimerkiksi valeuutisten jakamista. Medialukutaitointerventioiden on havaittu kehittävän osallistujien kriittistä suhtautumista mediasisältöihin ja lisäävän ymmärrystä median vaikutuksista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita erilaisten medialukutaito-ohjelmien vaikutuksia osallistujien medialukutaitoon sekä tarkastella tutkimuksissa havaittuja medialukutaitoon vaikuttaneita taustatekijöitä. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui viidestä vertaisarvioidusta, vuosina 2020–2024 julkaistusta tutkimusartikkelista, jotka käsittelivät medialukutaitointerventioiden vaikutuksia eri-ikäisten oppijoiden medialukutaitoon. Artikkelit haettiin pääasiassa EBSCO-tietokannasta ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Analyysissä tarkasteltiin interventioiden vaikutuksia medialukutaitoon, eri opetusmenetelmien merkitystä sekä medialukutaitoon yhteydessä olevia yksilöllisiä taustatekijöitä. Medialukutaito-ohjelmat vaikuttivat myönteisesti osallistujien medialukutaitoon. Interventiot paransivat erityisesti kykyä arvioida mediasisältöjen luotettavuutta, tunnistaa niiden tavoitteita ja suhtautua mediaan kriittisesti, vaikka vaikutusten voimakkuudessa esiintyi vaihtelua. Tehtäväkeskeiset ja aktiiviset opetusmenetelmät tuottivat usein parhaat oppimistulokset, mutta myös opettajajohtoisella opetuksella oli tärkeä täydentävä rooli. Opettajan tuki, aiempi kokemus digitaalisesta mediasta ja medialukutaito-opetuksesta sekä luetun ymmärtämisen taidot olivat yhteydessä parempaan medialukutaitoon. Tulosten perusteella medialukutaito kehittyy tehokkaimmin monipuolisessa opetuksessa, jossa yhdistyvät aktiivinen osallistuminen, ohjaus ja kriittisen ajattelun harjoittelu. Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti pitkäaikaisvaikutuksista, eri ikäryhmien oppimisesta sekä yksilöllisten taustatekijöiden merkityksestä.","abstract_has_math":false,"creators":["Kauppila, Olavi"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2026,"date_issued":"2026-07-27","date_published":"2026-07-27","updated_at":"2026-07-27T19:56:30Z","subjects":["medialukutaito","mediakasvatus","media","oppiminen"],"languages":["fin"],"rights":["In Copyright 1.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/635985","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Kauppila, Olavi"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2026-07-27T07:27:58Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2026-07-27T07:27:46Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2026-07-27"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["medialukutaito","mediakasvatus","media","oppiminen"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["In Copyright 1.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/635985"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Median merkitys yhteiskunnassa, tiedonvälityksessä ja yksilöiden ajattelun muovaajana on kasvanut digitaalisen median, sosiaalisen median ja tekoälyn aikakaudella. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että medialukutaito auttaa tunnistamaan virheellistä informaatiota, arvioimaan mediasisältöjä kriittisesti ja vähentämään esimerkiksi valeuutisten jakamista. Medialukutaitointerventioiden on havaittu kehittävän osallistujien kriittistä suhtautumista mediasisältöihin ja lisäävän ymmärrystä median vaikutuksista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita erilaisten medialukutaito-ohjelmien vaikutuksia osallistujien medialukutaitoon sekä tarkastella tutkimuksissa havaittuja medialukutaitoon vaikuttaneita taustatekijöitä. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui viidestä vertaisarvioidusta, vuosina 2020–2024 julkaistusta tutkimusartikkelista, jotka käsittelivät medialukutaitointerventioiden vaikutuksia eri-ikäisten oppijoiden medialukutaitoon. Artikkelit haettiin pääasiassa EBSCO-tietokannasta ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Analyysissä tarkasteltiin interventioiden vaikutuksia medialukutaitoon, eri opetusmenetelmien merkitystä sekä medialukutaitoon yhteydessä olevia yksilöllisiä taustatekijöitä. Medialukutaito-ohjelmat vaikuttivat myönteisesti osallistujien medialukutaitoon. Interventiot paransivat erityisesti kykyä arvioida mediasisältöjen luotettavuutta, tunnistaa niiden tavoitteita ja suhtautua mediaan kriittisesti, vaikka vaikutusten voimakkuudessa esiintyi vaihtelua. Tehtäväkeskeiset ja aktiiviset opetusmenetelmät tuottivat usein parhaat oppimistulokset, mutta myös opettajajohtoisella opetuksella oli tärkeä täydentävä rooli. Opettajan tuki, aiempi kokemus digitaalisesta mediasta ja medialukutaito-opetuksesta sekä luetun ymmärtämisen taidot olivat yhteydessä parempaan medialukutaitoon. Tulosten perusteella medialukutaito kehittyy tehokkaimmin monipuolisessa opetuksessa, jossa yhdistyvät aktiivinen osallistuminen, ohjaus ja kriittisen ajattelun harjoittelu. Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti pitkäaikaisvaikutuksista, eri ikäryhmien oppimisesta sekä yksilöllisten taustatekijöiden merkityksestä."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Medialukutaitointerventioiden vaikutukset medialukutaitoon : Narratiivinen kirjallisuuskatsaus"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Kauppila, Olavi"],"dc:date.accessioned":["2026-07-27T07:27:58Z"],"dc:date.available":["2026-07-27T07:27:46Z"],"dc:date.issued":["2026-07-27"],"dc:description.abstract":["Median merkitys yhteiskunnassa, tiedonvälityksessä ja yksilöiden ajattelun muovaajana on kasvanut digitaalisen median, sosiaalisen median ja tekoälyn aikakaudella. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että medialukutaito auttaa tunnistamaan virheellistä informaatiota, arvioimaan mediasisältöjä kriittisesti ja vähentämään esimerkiksi valeuutisten jakamista. Medialukutaitointerventioiden on havaittu kehittävän osallistujien kriittistä suhtautumista mediasisältöihin ja lisäävän ymmärrystä median vaikutuksista. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kuvata, analysoida ja tulkita erilaisten medialukutaito-ohjelmien vaikutuksia osallistujien medialukutaitoon sekä tarkastella tutkimuksissa havaittuja medialukutaitoon vaikuttaneita taustatekijöitä. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostui viidestä vertaisarvioidusta, vuosina 2020–2024 julkaistusta tutkimusartikkelista, jotka käsittelivät medialukutaitointerventioiden vaikutuksia eri-ikäisten oppijoiden medialukutaitoon. Artikkelit haettiin pääasiassa EBSCO-tietokannasta ennalta määriteltyjen sisäänotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Analyysissä tarkasteltiin interventioiden vaikutuksia medialukutaitoon, eri opetusmenetelmien merkitystä sekä medialukutaitoon yhteydessä olevia yksilöllisiä taustatekijöitä. Medialukutaito-ohjelmat vaikuttivat myönteisesti osallistujien medialukutaitoon. Interventiot paransivat erityisesti kykyä arvioida mediasisältöjen luotettavuutta, tunnistaa niiden tavoitteita ja suhtautua mediaan kriittisesti, vaikka vaikutusten voimakkuudessa esiintyi vaihtelua. Tehtäväkeskeiset ja aktiiviset opetusmenetelmät tuottivat usein parhaat oppimistulokset, mutta myös opettajajohtoisella opetuksella oli tärkeä täydentävä rooli. Opettajan tuki, aiempi kokemus digitaalisesta mediasta ja medialukutaito-opetuksesta sekä luetun ymmärtämisen taidot olivat yhteydessä parempaan medialukutaitoon. Tulosten perusteella medialukutaito kehittyy tehokkaimmin monipuolisessa opetuksessa, jossa yhdistyvät aktiivinen osallistuminen, ohjaus ja kriittisen ajattelun harjoittelu. Jatkotutkimusta tarvitaan erityisesti pitkäaikaisvaikutuksista, eri ikäryhmien oppimisesta sekä yksilöllisten taustatekijöiden merkityksestä."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/635985"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["In Copyright 1.0"],"dc:subject":["medialukutaito","mediakasvatus","media","oppiminen"],"dc:title":["Medialukutaitointerventioiden vaikutukset medialukutaitoon : Narratiivinen kirjallisuuskatsaus"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:30Z"}