{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/635175"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/635175","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Vieraan valtion ja sen omaisuuden lainkäytöllinen koskemattomuus","abstract":"Valtioiden ja niiden omaisuuden on katsottu perinteisesti nauttivan lainkäytöllistä koskemattomuutta eli immuniteettia muiden valtioiden lainkäytöltä ja täytäntöönpanotoimilta. Nykyisin kansainvälisen oikeuden valossa on kuitenkin selvää, että immuniteetti ei ole rajoittamatonta. Oikeustoimet, jotka valtio tekee toimiessaan julkisoikeudellisessa, ei-kaupallisessa roolissa, nauttivat immuniteettia, kun taas luonteeltaan kaupalliset toimet eivät nauti immuniteettia. Vastaavasti valtion ei-kaupallinen omaisuus nauttii immuniteettia täytäntöönpanotoimilta, kun taas kaupallinen omaisuus ei ole suojattua. Kansallisessa oikeuskäytännössä on sitouduttu valtioimmuniteettia koskeviin kansainvälisen tapaoikeuden sääntöihin. Viime vuosina on ollut nähtävissä, ottaen huomioon erityisesti myös Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntö, tendenssi, jossa valtioimmuniteetin painoarvo on jossain määrin heikentynyt. Kehityskulku on oikea, sillä se parantaa velkojien tehokkaan oikeussuojan toteuttamista.","abstract_html":"Valtioiden ja niiden omaisuuden on katsottu perinteisesti nauttivan lainkäytöllistä koskemattomuutta eli immuniteettia muiden valtioiden lainkäytöltä ja täytäntöönpanotoimilta. Nykyisin kansainvälisen oikeuden valossa on kuitenkin selvää, että immuniteetti ei ole rajoittamatonta. Oikeustoimet, jotka valtio tekee toimiessaan julkisoikeudellisessa, ei-kaupallisessa roolissa, nauttivat immuniteettia, kun taas luonteeltaan kaupalliset toimet eivät nauti immuniteettia. Vastaavasti valtion ei-kaupallinen omaisuus nauttii immuniteettia täytäntöönpanotoimilta, kun taas kaupallinen omaisuus ei ole suojattua. Kansallisessa oikeuskäytännössä on sitouduttu valtioimmuniteettia koskeviin kansainvälisen tapaoikeuden sääntöihin. Viime vuosina on ollut nähtävissä, ottaen huomioon erityisesti myös Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntö, tendenssi, jossa valtioimmuniteetin painoarvo on jossain määrin heikentynyt. Kehityskulku on oikea, sillä se parantaa velkojien tehokkaan oikeussuojan toteuttamista.","abstract_has_math":false,"creators":["Nissinen, Elia"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2026,"date_issued":"2026-06-29","date_published":"2026-06-29","updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z","subjects":["kansainvälinen oikeus","immuniteetti","kansainvälinen ulosotto","valtion lainkäytöllinen koskemattomuus","valtioimmuniteetti","rajat ylittävä täytäntöönpano"],"languages":["fin"],"rights":["CC BY-NC-ND 4.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/635175","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Nissinen, Elia"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2026-06-29T10:55:23Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2026-06-29T10:55:11Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2026-06-29"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["kansainvälinen oikeus","immuniteetti","kansainvälinen ulosotto","valtion lainkäytöllinen koskemattomuus","valtioimmuniteetti","rajat ylittävä täytäntöönpano"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["CC BY-NC-ND 4.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/635175"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Valtioiden ja niiden omaisuuden on katsottu perinteisesti nauttivan lainkäytöllistä koskemattomuutta eli immuniteettia muiden valtioiden lainkäytöltä ja täytäntöönpanotoimilta. Nykyisin kansainvälisen oikeuden valossa on kuitenkin selvää, että immuniteetti ei ole rajoittamatonta. Oikeustoimet, jotka valtio tekee toimiessaan julkisoikeudellisessa, ei-kaupallisessa roolissa, nauttivat immuniteettia, kun taas luonteeltaan kaupalliset toimet eivät nauti immuniteettia. Vastaavasti valtion ei-kaupallinen omaisuus nauttii immuniteettia täytäntöönpanotoimilta, kun taas kaupallinen omaisuus ei ole suojattua. Kansallisessa oikeuskäytännössä on sitouduttu valtioimmuniteettia koskeviin kansainvälisen tapaoikeuden sääntöihin. Viime vuosina on ollut nähtävissä, ottaen huomioon erityisesti myös Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntö, tendenssi, jossa valtioimmuniteetin painoarvo on jossain määrin heikentynyt. Kehityskulku on oikea, sillä se parantaa velkojien tehokkaan oikeussuojan toteuttamista."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Vieraan valtion ja sen omaisuuden lainkäytöllinen koskemattomuus"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Nissinen, Elia"],"dc:date.accessioned":["2026-06-29T10:55:23Z"],"dc:date.available":["2026-06-29T10:55:11Z"],"dc:date.issued":["2026-06-29"],"dc:description.abstract":["Valtioiden ja niiden omaisuuden on katsottu perinteisesti nauttivan lainkäytöllistä koskemattomuutta eli immuniteettia muiden valtioiden lainkäytöltä ja täytäntöönpanotoimilta. Nykyisin kansainvälisen oikeuden valossa on kuitenkin selvää, että immuniteetti ei ole rajoittamatonta. Oikeustoimet, jotka valtio tekee toimiessaan julkisoikeudellisessa, ei-kaupallisessa roolissa, nauttivat immuniteettia, kun taas luonteeltaan kaupalliset toimet eivät nauti immuniteettia. Vastaavasti valtion ei-kaupallinen omaisuus nauttii immuniteettia täytäntöönpanotoimilta, kun taas kaupallinen omaisuus ei ole suojattua. Kansallisessa oikeuskäytännössä on sitouduttu valtioimmuniteettia koskeviin kansainvälisen tapaoikeuden sääntöihin. Viime vuosina on ollut nähtävissä, ottaen huomioon erityisesti myös Ruotsin korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntö, tendenssi, jossa valtioimmuniteetin painoarvo on jossain määrin heikentynyt. Kehityskulku on oikea, sillä se parantaa velkojien tehokkaan oikeussuojan toteuttamista."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/635175"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["CC BY-NC-ND 4.0"],"dc:subject":["kansainvälinen oikeus","immuniteetti","kansainvälinen ulosotto","valtion lainkäytöllinen koskemattomuus","valtioimmuniteetti","rajat ylittävä täytäntöönpano"],"dc:title":["Vieraan valtion ja sen omaisuuden lainkäytöllinen koskemattomuus"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z"}