{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/635142"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/635142","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"OECD:n Pilari II:n minimiveron sudenkuopat: verokilpailun jatko ja verosopimuksellinen verotusvallan allokaation horjuminen","abstract":"Tutkielmassa tarkastellaan OECD:n Pilari II -järjestelmän sudenkuoppia erityisesti verokilpailun jatkumisen ja verosopimuksellisen verotusvallan allokaation horjuttamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa arvioidaan, missä määrin globaali minimivero hillitsee valtioiden välistä haitallista verokilpailua ja miten se vaikuttaa lähdevaltion ja asuinvaltion väliseen perinteiseen verotusvallan jakoon. Metodi on ensisijaisesti veropoliittinen ja täydentävästi lainopillinen: lainopillisesti jäsennetään GloBE -sääntöjen ja EU:n vähimmäisverodirektiivin sisältöä, kun taas veropoliittisesti arvioidaan sääntelyn tavoitteita, vaikutuksia ja rakenteellisia jännitteitä. Järjestelmän tavoitteena on varmistaa suurille monikansallisille konserneille vähimmäisverotaso ja vahvistaa single tax -periaatteen toteutumista horjuttamatta verosopimuksiin perustuvaa verotusvallan jakoa. Tämä tavoite toteutuu kuitenkin vain osittain, koska järjestelmään sisältyvät maltillinen vähimmäisverotaso, soveltamisalarajaukset sekä poikkeus- ja kevennyssäännöt jättävät edelleen tilaa haitalliselle verokilpailulle. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti GloBE-sääntöjen vaikutusta verotusvallan jakautumiseen. Kyseiset säännöt voivat johtaa siihen, että lisäverotusoikeus siirtyy emoyhtiön asuinvaltiolle tai muiden konserniyksiköiden sijaintivaltioille. Tällöin lähdeval tion verotusoikeus säilyy muodollisesti, mutta sen käytännöllinen merkitys kaventuu. EU-oikeudessa tämä jännite korostuu, koska OECD:n GloBE -säännöt on muutettu jäsenvaltioita sitovaksi oikeudeksi neuvoston direktiivillä (EU) 2022/2523. Tämä herättää kysymyksiä toimivaltaperustasta, suhteellisuudesta, perusvapauksista, verosuvereniteetista sekä suhteesta kolmansien valtioiden kanssa tehtyihin verosopimuksiin. Irlantia käytetään tutkielmassa esimerkkinä siitä, miten verokilpailu voi jatkua myös globaalin minimiveron käyttöönoton jälkeen. Vaikka nimelliseen yhteisöverokantaan perustuva kilpailu kaventuu suurten konsernien osalta, verokilpailu voi muuntua sääntöje n myötä. Näin Pilari II ei poista verokilpailua, vaan muuttaa sen keinoja ja samalla horjuttaa kansainvälisen vero - oikeuden perinteistä verotusvallan allokaatiota.","abstract_html":"Tutkielmassa tarkastellaan OECD:n Pilari II -järjestelmän sudenkuoppia erityisesti verokilpailun jatkumisen ja verosopimuksellisen verotusvallan allokaation horjuttamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa arvioidaan, missä määrin globaali minimivero hillitsee valtioiden välistä haitallista verokilpailua ja miten se vaikuttaa lähdevaltion ja asuinvaltion väliseen perinteiseen verotusvallan jakoon. Metodi on ensisijaisesti veropoliittinen ja täydentävästi lainopillinen: lainopillisesti jäsennetään GloBE -sääntöjen ja EU:n vähimmäisverodirektiivin sisältöä, kun taas veropoliittisesti arvioidaan sääntelyn tavoitteita, vaikutuksia ja rakenteellisia jännitteitä. Järjestelmän tavoitteena on varmistaa suurille monikansallisille konserneille vähimmäisverotaso ja vahvistaa single tax -periaatteen toteutumista horjuttamatta verosopimuksiin perustuvaa verotusvallan jakoa. Tämä tavoite toteutuu kuitenkin vain osittain, koska järjestelmään sisältyvät maltillinen vähimmäisverotaso, soveltamisalarajaukset sekä poikkeus- ja kevennyssäännöt jättävät edelleen tilaa haitalliselle verokilpailulle. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti GloBE-sääntöjen vaikutusta verotusvallan jakautumiseen. Kyseiset säännöt voivat johtaa siihen, että lisäverotusoikeus siirtyy emoyhtiön asuinvaltiolle tai muiden konserniyksiköiden sijaintivaltioille. Tällöin lähdeval tion verotusoikeus säilyy muodollisesti, mutta sen käytännöllinen merkitys kaventuu. EU-oikeudessa tämä jännite korostuu, koska OECD:n GloBE -säännöt on muutettu jäsenvaltioita sitovaksi oikeudeksi neuvoston direktiivillä (EU) 2022/2523. Tämä herättää kysymyksiä toimivaltaperustasta, suhteellisuudesta, perusvapauksista, verosuvereniteetista sekä suhteesta kolmansien valtioiden kanssa tehtyihin verosopimuksiin. Irlantia käytetään tutkielmassa esimerkkinä siitä, miten verokilpailu voi jatkua myös globaalin minimiveron käyttöönoton jälkeen. Vaikka nimelliseen yhteisöverokantaan perustuva kilpailu kaventuu suurten konsernien osalta, verokilpailu voi muuntua sääntöje n myötä. Näin Pilari II ei poista verokilpailua, vaan muuttaa sen keinoja ja samalla horjuttaa kansainvälisen vero - oikeuden perinteistä verotusvallan allokaatiota.","abstract_has_math":false,"creators":["Bekhet, Petros"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2026,"date_issued":"2026-06-29","date_published":"2026-06-29","updated_at":"2026-07-27T19:56:11Z","subjects":["verokilpailu","kansainvälinen vero-oikeus","globaali minimivero","Pilari II","single tax -periaate","GloBE-säännöt,","verotusvallan allokaatio,","verosuvereniteetti","EU:n vähimmäisverodirektiivi"],"languages":["fin"],"rights":["In Copyright 1.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/635142","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Bekhet, Petros"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2026-06-29T10:42:28Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2026-06-29T10:42:10Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2026-06-29"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["verokilpailu","kansainvälinen vero-oikeus","globaali minimivero","Pilari II","single tax -periaate","GloBE-säännöt,","verotusvallan allokaatio,","verosuvereniteetti","EU:n vähimmäisverodirektiivi"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["In Copyright 1.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/635142"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielmassa tarkastellaan OECD:n Pilari II -järjestelmän sudenkuoppia erityisesti verokilpailun jatkumisen ja verosopimuksellisen verotusvallan allokaation horjuttamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa arvioidaan, missä määrin globaali minimivero hillitsee valtioiden välistä haitallista verokilpailua ja miten se vaikuttaa lähdevaltion ja asuinvaltion väliseen perinteiseen verotusvallan jakoon. Metodi on ensisijaisesti veropoliittinen ja täydentävästi lainopillinen: lainopillisesti jäsennetään GloBE -sääntöjen ja EU:n vähimmäisverodirektiivin sisältöä, kun taas veropoliittisesti arvioidaan sääntelyn tavoitteita, vaikutuksia ja rakenteellisia jännitteitä. Järjestelmän tavoitteena on varmistaa suurille monikansallisille konserneille vähimmäisverotaso ja vahvistaa single tax -periaatteen toteutumista horjuttamatta verosopimuksiin perustuvaa verotusvallan jakoa. Tämä tavoite toteutuu kuitenkin vain osittain, koska järjestelmään sisältyvät maltillinen vähimmäisverotaso, soveltamisalarajaukset sekä poikkeus- ja kevennyssäännöt jättävät edelleen tilaa haitalliselle verokilpailulle. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti GloBE-sääntöjen vaikutusta verotusvallan jakautumiseen. Kyseiset säännöt voivat johtaa siihen, että lisäverotusoikeus siirtyy emoyhtiön asuinvaltiolle tai muiden konserniyksiköiden sijaintivaltioille. Tällöin lähdeval tion verotusoikeus säilyy muodollisesti, mutta sen käytännöllinen merkitys kaventuu. EU-oikeudessa tämä jännite korostuu, koska OECD:n GloBE -säännöt on muutettu jäsenvaltioita sitovaksi oikeudeksi neuvoston direktiivillä (EU) 2022/2523. Tämä herättää kysymyksiä toimivaltaperustasta, suhteellisuudesta, perusvapauksista, verosuvereniteetista sekä suhteesta kolmansien valtioiden kanssa tehtyihin verosopimuksiin. Irlantia käytetään tutkielmassa esimerkkinä siitä, miten verokilpailu voi jatkua myös globaalin minimiveron käyttöönoton jälkeen. Vaikka nimelliseen yhteisöverokantaan perustuva kilpailu kaventuu suurten konsernien osalta, verokilpailu voi muuntua sääntöje n myötä. Näin Pilari II ei poista verokilpailua, vaan muuttaa sen keinoja ja samalla horjuttaa kansainvälisen vero - oikeuden perinteistä verotusvallan allokaatiota."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["OECD:n Pilari II:n minimiveron sudenkuopat: verokilpailun jatko ja verosopimuksellinen verotusvallan allokaation horjuminen"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Bekhet, Petros"],"dc:date.accessioned":["2026-06-29T10:42:28Z"],"dc:date.available":["2026-06-29T10:42:10Z"],"dc:date.issued":["2026-06-29"],"dc:description.abstract":["Tutkielmassa tarkastellaan OECD:n Pilari II -järjestelmän sudenkuoppia erityisesti verokilpailun jatkumisen ja verosopimuksellisen verotusvallan allokaation horjuttamisen näkökulmasta. Tutkimuksessa arvioidaan, missä määrin globaali minimivero hillitsee valtioiden välistä haitallista verokilpailua ja miten se vaikuttaa lähdevaltion ja asuinvaltion väliseen perinteiseen verotusvallan jakoon. Metodi on ensisijaisesti veropoliittinen ja täydentävästi lainopillinen: lainopillisesti jäsennetään GloBE -sääntöjen ja EU:n vähimmäisverodirektiivin sisältöä, kun taas veropoliittisesti arvioidaan sääntelyn tavoitteita, vaikutuksia ja rakenteellisia jännitteitä. Järjestelmän tavoitteena on varmistaa suurille monikansallisille konserneille vähimmäisverotaso ja vahvistaa single tax -periaatteen toteutumista horjuttamatta verosopimuksiin perustuvaa verotusvallan jakoa. Tämä tavoite toteutuu kuitenkin vain osittain, koska järjestelmään sisältyvät maltillinen vähimmäisverotaso, soveltamisalarajaukset sekä poikkeus- ja kevennyssäännöt jättävät edelleen tilaa haitalliselle verokilpailulle. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti GloBE-sääntöjen vaikutusta verotusvallan jakautumiseen. Kyseiset säännöt voivat johtaa siihen, että lisäverotusoikeus siirtyy emoyhtiön asuinvaltiolle tai muiden konserniyksiköiden sijaintivaltioille. Tällöin lähdeval tion verotusoikeus säilyy muodollisesti, mutta sen käytännöllinen merkitys kaventuu. EU-oikeudessa tämä jännite korostuu, koska OECD:n GloBE -säännöt on muutettu jäsenvaltioita sitovaksi oikeudeksi neuvoston direktiivillä (EU) 2022/2523. Tämä herättää kysymyksiä toimivaltaperustasta, suhteellisuudesta, perusvapauksista, verosuvereniteetista sekä suhteesta kolmansien valtioiden kanssa tehtyihin verosopimuksiin. Irlantia käytetään tutkielmassa esimerkkinä siitä, miten verokilpailu voi jatkua myös globaalin minimiveron käyttöönoton jälkeen. Vaikka nimelliseen yhteisöverokantaan perustuva kilpailu kaventuu suurten konsernien osalta, verokilpailu voi muuntua sääntöje n myötä. Näin Pilari II ei poista verokilpailua, vaan muuttaa sen keinoja ja samalla horjuttaa kansainvälisen vero - oikeuden perinteistä verotusvallan allokaatiota."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/635142"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["In Copyright 1.0"],"dc:subject":["verokilpailu","kansainvälinen vero-oikeus","globaali minimivero","Pilari II","single tax -periaate","GloBE-säännöt,","verotusvallan allokaatio,","verosuvereniteetti","EU:n vähimmäisverodirektiivi"],"dc:title":["OECD:n Pilari II:n minimiveron sudenkuopat: verokilpailun jatko ja verosopimuksellinen verotusvallan allokaation horjuminen"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:11Z"}