{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/633569"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/633569","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Heksaplaarisen resension lisäykset Toisessa Samuelin kirjassa","abstract":"Tutkielmassa käsitellään heksaplaarisen resension lisäyksiä Toisen Samuelin kirjan Septuagintassa. Heksaplaarinen resensio on kirkkoisä Origeneen tekemään Heksaplaan perustuva Septuagintan tekstityyppi. Lisäykset ovat tekstisegmenttejä, joita todistavat heksaplaarista resensiota edustavat käsikirjoitukset A ja O. Tutkielman tavoitteena on määritellä, missä tekstihistorian vaiheessa lisäykset on tehty ja miten lisäykset vaikuttavat tekstiin. Tekstihistorian vaiheita ovat Heksaplan 5. palsta, heksaplaarisen resension taso ja käsikirjoitusten A ja O taso. Tutkielmassa analysoidaan 16 heksaplaarisen resension lisäystä. Analyysin keskeiset menetelmät ovat Septuagintan tekstikritiikki ja Heksapla-tutkimus. Analyyseissä vertaillaan Septuagintan eri käsikirjoituksia ja MT:tä. Jokaisen lisäyksen kohdalla esitetään yksi tai useampi vaihtoehto sille, miten lisäys on päätynyt tekstiin ja miltä tekstihistorian tasolta se on peräisin. Vaihtoehtoiset mahdollisuudet esitetään lokaaligenealogisten kaavioiden avulla. Tutkielmassa käsitellyistä 16 lisäyksestä 15 lisäyksen kohdalla tavoitetaan se tekstihistorian taso, jolla lisäys on tehty. Kahdeksan lisäystä on peräisin Heksaplan 5. palstalta. Näiden lisäysten keskeisiä piirteitä ovat MT:n ja Origeneen työtapojen mukaisuus. Yhdenkään lisäyksen kohdalla ei voida varmasti sanoa, että se olisi heksaplaarisen resension tasolta. Seitsemän lisäystä on peräisin käsikirjoitusten tasolta. Nämä lisäykset eivät ole MT:n mukaisia ja useimpia todistaa vain A tai O. Kaikki lisäykset ryhmitellään sen mukaan, mitä piirteitä niillä on ja miten ne vaikuttavat tekstiin. Seitsemän lisäystä vaikuttaa tekstiin täsmentävästi, kuusi lisäystä vaikuttaa tekstiin selventävästi ja kolme lisäystä vaikuttaa lausesyntaksiin.","abstract_html":"Tutkielmassa käsitellään heksaplaarisen resension lisäyksiä Toisen Samuelin kirjan Septuagintassa. Heksaplaarinen resensio on kirkkoisä Origeneen tekemään Heksaplaan perustuva Septuagintan tekstityyppi. Lisäykset ovat tekstisegmenttejä, joita todistavat heksaplaarista resensiota edustavat käsikirjoitukset A ja O. Tutkielman tavoitteena on määritellä, missä tekstihistorian vaiheessa lisäykset on tehty ja miten lisäykset vaikuttavat tekstiin. Tekstihistorian vaiheita ovat Heksaplan 5. palsta, heksaplaarisen resension taso ja käsikirjoitusten A ja O taso. Tutkielmassa analysoidaan 16 heksaplaarisen resension lisäystä. Analyysin keskeiset menetelmät ovat Septuagintan tekstikritiikki ja Heksapla-tutkimus. Analyyseissä vertaillaan Septuagintan eri käsikirjoituksia ja MT:tä. Jokaisen lisäyksen kohdalla esitetään yksi tai useampi vaihtoehto sille, miten lisäys on päätynyt tekstiin ja miltä tekstihistorian tasolta se on peräisin. Vaihtoehtoiset mahdollisuudet esitetään lokaaligenealogisten kaavioiden avulla. Tutkielmassa käsitellyistä 16 lisäyksestä 15 lisäyksen kohdalla tavoitetaan se tekstihistorian taso, jolla lisäys on tehty. Kahdeksan lisäystä on peräisin Heksaplan 5. palstalta. Näiden lisäysten keskeisiä piirteitä ovat MT:n ja Origeneen työtapojen mukaisuus. Yhdenkään lisäyksen kohdalla ei voida varmasti sanoa, että se olisi heksaplaarisen resension tasolta. Seitsemän lisäystä on peräisin käsikirjoitusten tasolta. Nämä lisäykset eivät ole MT:n mukaisia ja useimpia todistaa vain A tai O. Kaikki lisäykset ryhmitellään sen mukaan, mitä piirteitä niillä on ja miten ne vaikuttavat tekstiin. Seitsemän lisäystä vaikuttaa tekstiin täsmentävästi, kuusi lisäystä vaikuttaa tekstiin selventävästi ja kolme lisäystä vaikuttaa lausesyntaksiin.","abstract_has_math":false,"creators":["Avela, Jona"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2026,"date_issued":"2026-06-12","date_published":"2026-06-12","updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z","subjects":["tekstikritiikki","Septuaginta","Heksapla","Origenes","Toinen Samuelin kirja"],"languages":["fin"],"rights":["CC BY 4.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/633569","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Avela, Jona"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2026-06-12T13:28:09Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2026-06-12T13:27:58Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2026-06-12"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["tekstikritiikki","Septuaginta","Heksapla","Origenes","Toinen Samuelin kirja"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["CC BY 4.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/633569"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielmassa käsitellään heksaplaarisen resension lisäyksiä Toisen Samuelin kirjan Septuagintassa. Heksaplaarinen resensio on kirkkoisä Origeneen tekemään Heksaplaan perustuva Septuagintan tekstityyppi. Lisäykset ovat tekstisegmenttejä, joita todistavat heksaplaarista resensiota edustavat käsikirjoitukset A ja O. Tutkielman tavoitteena on määritellä, missä tekstihistorian vaiheessa lisäykset on tehty ja miten lisäykset vaikuttavat tekstiin. Tekstihistorian vaiheita ovat Heksaplan 5. palsta, heksaplaarisen resension taso ja käsikirjoitusten A ja O taso. Tutkielmassa analysoidaan 16 heksaplaarisen resension lisäystä. Analyysin keskeiset menetelmät ovat Septuagintan tekstikritiikki ja Heksapla-tutkimus. Analyyseissä vertaillaan Septuagintan eri käsikirjoituksia ja MT:tä. Jokaisen lisäyksen kohdalla esitetään yksi tai useampi vaihtoehto sille, miten lisäys on päätynyt tekstiin ja miltä tekstihistorian tasolta se on peräisin. Vaihtoehtoiset mahdollisuudet esitetään lokaaligenealogisten kaavioiden avulla. Tutkielmassa käsitellyistä 16 lisäyksestä 15 lisäyksen kohdalla tavoitetaan se tekstihistorian taso, jolla lisäys on tehty. Kahdeksan lisäystä on peräisin Heksaplan 5. palstalta. Näiden lisäysten keskeisiä piirteitä ovat MT:n ja Origeneen työtapojen mukaisuus. Yhdenkään lisäyksen kohdalla ei voida varmasti sanoa, että se olisi heksaplaarisen resension tasolta. Seitsemän lisäystä on peräisin käsikirjoitusten tasolta. Nämä lisäykset eivät ole MT:n mukaisia ja useimpia todistaa vain A tai O. Kaikki lisäykset ryhmitellään sen mukaan, mitä piirteitä niillä on ja miten ne vaikuttavat tekstiin. Seitsemän lisäystä vaikuttaa tekstiin täsmentävästi, kuusi lisäystä vaikuttaa tekstiin selventävästi ja kolme lisäystä vaikuttaa lausesyntaksiin."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Heksaplaarisen resension lisäykset Toisessa Samuelin kirjassa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Avela, Jona"],"dc:date.accessioned":["2026-06-12T13:28:09Z"],"dc:date.available":["2026-06-12T13:27:58Z"],"dc:date.issued":["2026-06-12"],"dc:description.abstract":["Tutkielmassa käsitellään heksaplaarisen resension lisäyksiä Toisen Samuelin kirjan Septuagintassa. Heksaplaarinen resensio on kirkkoisä Origeneen tekemään Heksaplaan perustuva Septuagintan tekstityyppi. Lisäykset ovat tekstisegmenttejä, joita todistavat heksaplaarista resensiota edustavat käsikirjoitukset A ja O. Tutkielman tavoitteena on määritellä, missä tekstihistorian vaiheessa lisäykset on tehty ja miten lisäykset vaikuttavat tekstiin. Tekstihistorian vaiheita ovat Heksaplan 5. palsta, heksaplaarisen resension taso ja käsikirjoitusten A ja O taso. Tutkielmassa analysoidaan 16 heksaplaarisen resension lisäystä. Analyysin keskeiset menetelmät ovat Septuagintan tekstikritiikki ja Heksapla-tutkimus. Analyyseissä vertaillaan Septuagintan eri käsikirjoituksia ja MT:tä. Jokaisen lisäyksen kohdalla esitetään yksi tai useampi vaihtoehto sille, miten lisäys on päätynyt tekstiin ja miltä tekstihistorian tasolta se on peräisin. Vaihtoehtoiset mahdollisuudet esitetään lokaaligenealogisten kaavioiden avulla. Tutkielmassa käsitellyistä 16 lisäyksestä 15 lisäyksen kohdalla tavoitetaan se tekstihistorian taso, jolla lisäys on tehty. Kahdeksan lisäystä on peräisin Heksaplan 5. palstalta. Näiden lisäysten keskeisiä piirteitä ovat MT:n ja Origeneen työtapojen mukaisuus. Yhdenkään lisäyksen kohdalla ei voida varmasti sanoa, että se olisi heksaplaarisen resension tasolta. Seitsemän lisäystä on peräisin käsikirjoitusten tasolta. Nämä lisäykset eivät ole MT:n mukaisia ja useimpia todistaa vain A tai O. Kaikki lisäykset ryhmitellään sen mukaan, mitä piirteitä niillä on ja miten ne vaikuttavat tekstiin. Seitsemän lisäystä vaikuttaa tekstiin täsmentävästi, kuusi lisäystä vaikuttaa tekstiin selventävästi ja kolme lisäystä vaikuttaa lausesyntaksiin."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/633569"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["CC BY 4.0"],"dc:subject":["tekstikritiikki","Septuaginta","Heksapla","Origenes","Toinen Samuelin kirja"],"dc:title":["Heksaplaarisen resension lisäykset Toisessa Samuelin kirjassa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z"}