Geenitekniikka BRCA1-mutatoituneen munasarjasyövän diagnostiikassa, mallintamisessa ja hoidossa

Munasarjasyöpä on yksi maailman eniten kuolemaan johtavista gynekologisista syövistä. Viivästynyt diagnostiikka, korkea uusiutumisriski sekä kasvainten heterogeenisyys haastavat sen hoitoa. Sairastumisriskiä lisäävät BRCA1-kasvunrajoitegeenin patogeeniset mutaatiot, jotka heikentävät DNA-vaurioiden korjausta ja solusyklin säätelyä. Ituradassa sijaitsevat mutaatiot voivat periytyä jälkeläisille. Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin, kuinka geenitekniikan menetelmiä voidaan soveltaa BRCA1-mutatoituneen munasarjasyövän diagnosointiin, mallintamiseen ja hoitoon. BRCA1-geenin suuri koko ja monimuotoiset mutaatiot haastavat diagnostiikkaa. Sanger-sekvensoinnin, MLPA-menetelmän ja NGS:n yhdistelmäkäyttö mahdollistaisi kattavimman mutaatioanalyysin, mutta edellyttää terveydenhuollolta monipuolista osaamista ja resursseja. Kliiniseltä merkitykseltään avoimet VUS-variantit haastavat sairastumisriskin ennustettavuutta ja sopivien hoitotoimenpiteiden määrittelyä. Emäsmuokkaukseen ja haploidisten solujen selviytymiskokeeseen perustuva menetelmä on osoittanut lupaavia tuloksia VUS-varianttien uudelleenluokittelussa, ja RAD51-pohjainen fHR-testi täydentää diagnostiikkaa arvioimalla kasvaimen HR-toiminnallisuutta kudosnäytteistä. Menetelmät edellyttävät kuitenkin laajempaa kliinistä validointia. CRISPR-Cas9-muokatut transplantaatiomallit soveltuvat mutaatioyhdistelmien ja lääkeherkkyyden mallintamiseen, ja mutaation sijainti voi vaikuttaa hoitovasteeseen. CRISPR-Cas9-pohjaiset organoidit soveltuvat kasvaimen alkuperäiskudoksen ja lääkevasteen välisen yhteyden tutkimiseen, ja iPSC-pohjaiset organoidit potilaskohtaisen lääkeherkkyyden arviointiin varhaisvaiheen karsinogeneesissä. Munasarjasyövän hoito geenitekniikan menetelmillä on toistaiseksi prekliinisellä tasolla. Geeninkorvaushoidon kliiniset kokeilut keskeytyivät immunogeenisyyden vuoksi, ja kliininen käyttö edellyttää vielä turvallisia kuljetuspartikkeleita sekä onnistuneita kliinisiä tutkimuksia. Geenitekniikan menetelmät diagnostiikassa, mallintamisessa ja hoidossa voivat kuitenkin yhdessä luoda perustan BRCA1-mutatoituneen munasarjasyövän yksilöllisemmälle hoidolle.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2026

Author dc:creator

• Koskinen, Aino

• diagnostiikka
• munasarjasyöpä
• geenitekniikka
• BRCA1-geeni
• CRISPR-Cas9
• mallintaminen
• kohdennettu hoito
• geeniterapia

Statement dc:rights

• In Copyright 1.0

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/633560

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/633560