Länsi-integraatio keskeisenä tavoitteena: Ranska Suomen ulkopolitiikassa vuosina 1982–1989

Tutkielma täydentää verrattain vähäistä Suomi–Ranska-suhteiden tutkimusta analysoimalla Ranskan merkitystä Suomen ulkopolitiikassa ja erityisesti länsi-integraatiossa 1980-luvulla. Tutkielmassa selvitetään, miksi Suomi muodosti läheiset diplomaattiset suhteet Ranskaan kylmän sodan loppupuolella ja miten se edisti länsi-integraatiotaan Ranskan kautta vuosina 1982–1989. Lisäksi työssä tarkastellaan maailmanpoliittisten murrosten vaikutuksia tähän kehitykseen. Luonteeltaan kvalitatiivisessa tutkimuksessa sovelletaan hermeneuttista otetta historiallisten toimijoiden motiivien ja aikakauden kontekstin analysoimiseen. Tutkimuskysymyksiin vastataan ulkoministeriön arkistosta ja Kansallisarkistossa sijaitsevasta Mauno Koiviston arkistosta valikoiduilla alkuperäisaineistoilla, jotka koostuvat pääsääntöisesti Suomen ja Ranskan poliittisen johdon tapaamisia käsittelevistä asiakirjoista sekä Pariisin-suurlähetystön raporteista. Länsi-integraatio oli kylmän sodan lopussa Suomen yleisten ulkopoliittisten tavoitteiden lisäksi myös Suomen Ranska-suhteiden keskeisimpiä tavoitteita. Tiiviitä Ranska-suhteita selitti se, että Ranskasta oli historiallisen kehityksen valossa muodostunut Suomelle luotettava ja tärkeä läntinen kumppani, minkä lisäksi sen merkittävä maailmanpoliittinen asema ja rooli Euroopan integraation vetävänä voimana houkutteli Suomea. Ranska-suhteissa länsi-integraatiota pyrittiin edistämään laajalla rintamalla aina teknologiasta talouteen ja politiikkaan. Ranskalla oli muun muassa ratkaiseva rooli Suomen liittyessä läntistä huipputeknologiaa edistäviin ESA- ja Eureka-järjestöihin. Lisäksi Suomi pystyi vaikuttamaan suotuisasti sille merkittävään taloudelliseen integraatioon edistämällä EY:n ja EFTA:n välistä yhteistyötä Ranskan kautta. Maailmanpoliittisen tilanteen muutos näkyi selkeästi Suomen integraatiopolitiikassa: vuosikymmenen ensimmäisissä tapaamisissa integraatiota ei juurikaan käsitelty, mutta 1980-luvun puolivälissä Suomi alkoi vaikuttamaan Ranskaan suoraviivaisesti. Vuosikymmenen loppupuolella integraatiopyrkimykset saivat puolestaan avoimen poliittisen luonteen, mikä huipentui Suomen jäsenyyteen Euroopan neuvostossa.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2026

Author dc:creator

• Narinen, Olli

• ulkopolitiikka
• kansainväliset suhteet
• poliittinen historia
• kylmä sota
• Suomi–Ranska-suhteet
• länsi-integraatio
• ESA
• Eureka
• EY
• EFTA
• Euroopan neuvosto
• 1980-luku

Statement dc:rights

• CC BY-NC-ND 4.0

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/633318

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/633318