{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/632333"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/632333","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Päiväkoti lapsen hyvinvoinnin mahdollistajana : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus","abstract":"Lapsen hyvinvointi on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti ensisijainen tavoite, jonka tukeminen alkaa varhaisista vuosista. Varhaiskasvatus ja tarkemmin päiväkoti on lapsen elämässä perheen lisäksi merkittävä kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttava ympäristö. Tässä tutkielmassa hyödynnetään hyvinvoinnin kokonaisvaltaista määritelmää sekä ekologista teoriaa, sillä se syventää merkitystä ympäristön ja yksilön välisestä suhteesta ja vaikutuksesta yksilön kehitykseen. Halusimme tutkielmassa selvittää, miten päiväkotiympäristö mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin rakentumisen ja miten hyvinvoinnin ulottuvuuksia voidaan edistää. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista tutkimusta lasten hyvinvoinnista on tehty sekä tunnistaa niitä edistäviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto haettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen neljästä eri tietokannasta. Lopulliseen aineistoon valikoitui 11 vertaisarvioitua artikkelia ennalta asetettujen sisään- ja poissulkukriteerien perusteella. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, minkä tuloksena muodostettiin neljä keskeistä teemaa. Tutkimustulosten perusteella tunnistimme useita lasten hyvinvointia edistäviä tekijöitä päiväkotiympäristössä. Aineiston analyysin pohjalta muodostimme neljä teemaa, joiden kautta lapsen hyvinvointia pystyimme tarkastelemaan. Tunnistamamme teemat olivat lapsen osallisuus ja toimijuus, pedagoginen toiminta ja rakenteet, sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus sekä fyysinen ja psyykkinen ympäristö. Johtopäätöksenä voimme todeta, että lapsen hyvinvointia päiväkodissa mahdollistavat muun muassa aikuisen merkitys, yhteenkuuluvuuden kokemus, lapsen osallisuus, päiväkodin vuorovaikutustilanteet ja rakenteet.","abstract_html":"Lapsen hyvinvointi on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti ensisijainen tavoite, jonka tukeminen alkaa varhaisista vuosista. Varhaiskasvatus ja tarkemmin päiväkoti on lapsen elämässä perheen lisäksi merkittävä kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttava ympäristö. Tässä tutkielmassa hyödynnetään hyvinvoinnin kokonaisvaltaista määritelmää sekä ekologista teoriaa, sillä se syventää merkitystä ympäristön ja yksilön välisestä suhteesta ja vaikutuksesta yksilön kehitykseen. Halusimme tutkielmassa selvittää, miten päiväkotiympäristö mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin rakentumisen ja miten hyvinvoinnin ulottuvuuksia voidaan edistää. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista tutkimusta lasten hyvinvoinnista on tehty sekä tunnistaa niitä edistäviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto haettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen neljästä eri tietokannasta. Lopulliseen aineistoon valikoitui 11 vertaisarvioitua artikkelia ennalta asetettujen sisään- ja poissulkukriteerien perusteella. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, minkä tuloksena muodostettiin neljä keskeistä teemaa. Tutkimustulosten perusteella tunnistimme useita lasten hyvinvointia edistäviä tekijöitä päiväkotiympäristössä. Aineiston analyysin pohjalta muodostimme neljä teemaa, joiden kautta lapsen hyvinvointia pystyimme tarkastelemaan. Tunnistamamme teemat olivat lapsen osallisuus ja toimijuus, pedagoginen toiminta ja rakenteet, sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus sekä fyysinen ja psyykkinen ympäristö. Johtopäätöksenä voimme todeta, että lapsen hyvinvointia päiväkodissa mahdollistavat muun muassa aikuisen merkitys, yhteenkuuluvuuden kokemus, lapsen osallisuus, päiväkodin vuorovaikutustilanteet ja rakenteet.","abstract_has_math":false,"creators":["Oesch, Ruth","Saviluoto, Emilia"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2026,"date_issued":"2026-05-26","date_published":"2026-05-26","updated_at":"2026-07-27T19:56:04Z","subjects":["hyvinvointi","varhaiskasvatus"],"languages":["fin"],"rights":["In Copyright 1.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/632333","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Oesch, Ruth","Saviluoto, Emilia"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2026-05-26T17:59:57Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2026-05-26T17:59:43Z","2026-05-26T17:59:57Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2026-05-26"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["hyvinvointi","varhaiskasvatus"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["In Copyright 1.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/632333"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Lapsen hyvinvointi on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti ensisijainen tavoite, jonka tukeminen alkaa varhaisista vuosista. Varhaiskasvatus ja tarkemmin päiväkoti on lapsen elämässä perheen lisäksi merkittävä kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttava ympäristö. Tässä tutkielmassa hyödynnetään hyvinvoinnin kokonaisvaltaista määritelmää sekä ekologista teoriaa, sillä se syventää merkitystä ympäristön ja yksilön välisestä suhteesta ja vaikutuksesta yksilön kehitykseen. Halusimme tutkielmassa selvittää, miten päiväkotiympäristö mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin rakentumisen ja miten hyvinvoinnin ulottuvuuksia voidaan edistää. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista tutkimusta lasten hyvinvoinnista on tehty sekä tunnistaa niitä edistäviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto haettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen neljästä eri tietokannasta. Lopulliseen aineistoon valikoitui 11 vertaisarvioitua artikkelia ennalta asetettujen sisään- ja poissulkukriteerien perusteella. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, minkä tuloksena muodostettiin neljä keskeistä teemaa. Tutkimustulosten perusteella tunnistimme useita lasten hyvinvointia edistäviä tekijöitä päiväkotiympäristössä. Aineiston analyysin pohjalta muodostimme neljä teemaa, joiden kautta lapsen hyvinvointia pystyimme tarkastelemaan. Tunnistamamme teemat olivat lapsen osallisuus ja toimijuus, pedagoginen toiminta ja rakenteet, sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus sekä fyysinen ja psyykkinen ympäristö. Johtopäätöksenä voimme todeta, että lapsen hyvinvointia päiväkodissa mahdollistavat muun muassa aikuisen merkitys, yhteenkuuluvuuden kokemus, lapsen osallisuus, päiväkodin vuorovaikutustilanteet ja rakenteet."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Päiväkoti lapsen hyvinvoinnin mahdollistajana : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Oesch, Ruth","Saviluoto, Emilia"],"dc:date.accessioned":["2026-05-26T17:59:57Z"],"dc:date.available":["2026-05-26T17:59:43Z","2026-05-26T17:59:57Z"],"dc:date.issued":["2026-05-26"],"dc:description.abstract":["Lapsen hyvinvointi on inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti ensisijainen tavoite, jonka tukeminen alkaa varhaisista vuosista. Varhaiskasvatus ja tarkemmin päiväkoti on lapsen elämässä perheen lisäksi merkittävä kehitykseen ja hyvinvointiin vaikuttava ympäristö. Tässä tutkielmassa hyödynnetään hyvinvoinnin kokonaisvaltaista määritelmää sekä ekologista teoriaa, sillä se syventää merkitystä ympäristön ja yksilön välisestä suhteesta ja vaikutuksesta yksilön kehitykseen. Halusimme tutkielmassa selvittää, miten päiväkotiympäristö mahdollistaa lapsen hyvinvoinnin rakentumisen ja miten hyvinvoinnin ulottuvuuksia voidaan edistää. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaista tutkimusta lasten hyvinvoinnista on tehty sekä tunnistaa niitä edistäviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto haettiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen neljästä eri tietokannasta. Lopulliseen aineistoon valikoitui 11 vertaisarvioitua artikkelia ennalta asetettujen sisään- ja poissulkukriteerien perusteella. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla, minkä tuloksena muodostettiin neljä keskeistä teemaa. Tutkimustulosten perusteella tunnistimme useita lasten hyvinvointia edistäviä tekijöitä päiväkotiympäristössä. Aineiston analyysin pohjalta muodostimme neljä teemaa, joiden kautta lapsen hyvinvointia pystyimme tarkastelemaan. Tunnistamamme teemat olivat lapsen osallisuus ja toimijuus, pedagoginen toiminta ja rakenteet, sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus sekä fyysinen ja psyykkinen ympäristö. Johtopäätöksenä voimme todeta, että lapsen hyvinvointia päiväkodissa mahdollistavat muun muassa aikuisen merkitys, yhteenkuuluvuuden kokemus, lapsen osallisuus, päiväkodin vuorovaikutustilanteet ja rakenteet."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/632333"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["In Copyright 1.0"],"dc:subject":["hyvinvointi","varhaiskasvatus"],"dc:title":["Päiväkoti lapsen hyvinvoinnin mahdollistajana : Systemaattinen kirjallisuuskatsaus"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:04Z"}