{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/632018"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/632018","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Uhrista voimakkaaksi toimijaksi : Kriittinen diskurssianalyysi StandWithUs-järjestön viestinnästä","abstract":"Tutkielmassa tarkastellaan yhdysvaltalaisen StandWithUs-järjestön viestintää liittyen siihen, millä tavoin järjestö rakentaa mielikuvia Israelista. StandWithUs on Israelia lobbaava koulutuksellinen organisaatio. Sen toiminnan tarkoituksena on tukea Israelia ja vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen valtiosta. Järjestö tuottaa hasbaraa eli Israel-myönteistä selittävää viestintää. Samalla se ajaa sionistista ideologiaa. Nämä kaksi termiä ovat keskeisiä tutkielman kannalta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Joseph Nyen pehmeän vallan käsitettä sekä Jeffrey C. Alexanderin kulttuurisen trauman teoriaa. Teorioiden valinta perustuu Amy Kaplanin teokseen Our American Israel: The Story of an Entangled Alliance. Teoksessa Israelin roolin kuvataan jakautuvan uhriksi ja voimakkaaksi toimijaksi. Pehmeän vallan keskeinen piirre on vaikuttaminen houkuttelevuudella perinteisten pakkokeinojen sijaan. Kulttuurisen trauman teoria puolestaan perustuu käsitykseen siitä, että yhteisö rakentaa ymmärryksen traumasta sosiaalisena ja kulttuurisena prosessina. Näin ollen juutalaisten kokemus historiallisesta kärsimyksestä ei heijastu pelkästään traumaattisesta tapahtumasta. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa sovelletaan kriittistä diskurssianalyysia. Tutkimusaineisto koostuu StandWithUs-järjestön verkkosivuille julkaistusta materiaalista, esimerkiksi julisteista ja lehtisistä. Kerättyyn aineistoon on sovellettu induktiivista analyysia, eli aineistoa on työstetty yksittäisistä havainnoista kohti laajempia tulkintoja. Kriittistä diskurssianalyysia hyödyntämällä aineistosta on tunnistettu sen sisältämiä diskursseja ja niistä muodostuvaa Israel-kuvaa. Analyysin perusteella StandWithUs-järjestön viestintä rakentuu selkeästi kahden diskurssin varaan. Ensimmäinen on uhridiskurssi, joka on jaoteltu tutkielmassa Israelin kokemaksi eksistentiaaliseksi uhaksi, epäoikeudenmukaisuudeksi sekä antisemitismiksi ja vihamielisyydeksi. Toinen osa on voimadiskurssi, joka puolestaan jakautuu Israelin kansainväliseen asemaan ja vaikutusvaltaan, suorituskykyyn sekä juutalaisten historialliseen omistajuuteen ja moraaliseen oikeutukseen Palestiinassa. Tutkimustulokset osoittavat, että oletus StandWithUs-järjestön rakentamasta kaksijakoisesta Israel-kuvasta oli perusteltu lähtökohta tutkielmalle. Tutkielman keskeinen havainto on, että uhri- ja voimadiskurssit eivät näyttäydy vastakohtina, vaan luovat toisilleen oikeutusta. Uhridiskurssilla herätetään myötätuntoa ja luodaan oikeutusta Israelin toimille. Voimadiskurssilla synnytetään maalle uskottavuutta ja vetovoimaa. Yhdessä näillä vaikuttamisen keinoilla StandWithUs-järjestö vetoaa samanaikaisesti yleisön tunteisiin ja järkeen.","abstract_html":"Tutkielmassa tarkastellaan yhdysvaltalaisen StandWithUs-järjestön viestintää liittyen siihen, millä tavoin järjestö rakentaa mielikuvia Israelista. StandWithUs on Israelia lobbaava koulutuksellinen organisaatio. Sen toiminnan tarkoituksena on tukea Israelia ja vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen valtiosta. Järjestö tuottaa hasbaraa eli Israel-myönteistä selittävää viestintää. Samalla se ajaa sionistista ideologiaa. Nämä kaksi termiä ovat keskeisiä tutkielman kannalta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Joseph Nyen pehmeän vallan käsitettä sekä Jeffrey C. Alexanderin kulttuurisen trauman teoriaa. Teorioiden valinta perustuu Amy Kaplanin teokseen Our American Israel: The Story of an Entangled Alliance. Teoksessa Israelin roolin kuvataan jakautuvan uhriksi ja voimakkaaksi toimijaksi. Pehmeän vallan keskeinen piirre on vaikuttaminen houkuttelevuudella perinteisten pakkokeinojen sijaan. Kulttuurisen trauman teoria puolestaan perustuu käsitykseen siitä, että yhteisö rakentaa ymmärryksen traumasta sosiaalisena ja kulttuurisena prosessina. Näin ollen juutalaisten kokemus historiallisesta kärsimyksestä ei heijastu pelkästään traumaattisesta tapahtumasta. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa sovelletaan kriittistä diskurssianalyysia. Tutkimusaineisto koostuu StandWithUs-järjestön verkkosivuille julkaistusta materiaalista, esimerkiksi julisteista ja lehtisistä. Kerättyyn aineistoon on sovellettu induktiivista analyysia, eli aineistoa on työstetty yksittäisistä havainnoista kohti laajempia tulkintoja. Kriittistä diskurssianalyysia hyödyntämällä aineistosta on tunnistettu sen sisältämiä diskursseja ja niistä muodostuvaa Israel-kuvaa. Analyysin perusteella StandWithUs-järjestön viestintä rakentuu selkeästi kahden diskurssin varaan. Ensimmäinen on uhridiskurssi, joka on jaoteltu tutkielmassa Israelin kokemaksi eksistentiaaliseksi uhaksi, epäoikeudenmukaisuudeksi sekä antisemitismiksi ja vihamielisyydeksi. Toinen osa on voimadiskurssi, joka puolestaan jakautuu Israelin kansainväliseen asemaan ja vaikutusvaltaan, suorituskykyyn sekä juutalaisten historialliseen omistajuuteen ja moraaliseen oikeutukseen Palestiinassa. Tutkimustulokset osoittavat, että oletus StandWithUs-järjestön rakentamasta kaksijakoisesta Israel-kuvasta oli perusteltu lähtökohta tutkielmalle. Tutkielman keskeinen havainto on, että uhri- ja voimadiskurssit eivät näyttäydy vastakohtina, vaan luovat toisilleen oikeutusta. Uhridiskurssilla herätetään myötätuntoa ja luodaan oikeutusta Israelin toimille. Voimadiskurssilla synnytetään maalle uskottavuutta ja vetovoimaa. Yhdessä näillä vaikuttamisen keinoilla StandWithUs-järjestö vetoaa samanaikaisesti yleisön tunteisiin ja järkeen.","abstract_has_math":false,"creators":["Ajetunmobi, Wuraola"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2026,"date_issued":"2026-05-20","date_published":"2026-05-20","updated_at":"2026-07-27T19:55:58Z","subjects":["Israel","viestintä","juutalaiset","valta","antisemitismi","vaikuttaminen","sionismi","hasbara","Lähi-itä"],"languages":["fin"],"rights":["In Copyright 1.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/632018","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Ajetunmobi, Wuraola"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2026-05-20T15:01:38Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2026-05-20T15:01:13Z","2026-05-20T15:01:38Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2026-05-20"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Israel","viestintä","juutalaiset","valta","antisemitismi","vaikuttaminen","sionismi","hasbara","Lähi-itä"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["In Copyright 1.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/632018"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielmassa tarkastellaan yhdysvaltalaisen StandWithUs-järjestön viestintää liittyen siihen, millä tavoin järjestö rakentaa mielikuvia Israelista. StandWithUs on Israelia lobbaava koulutuksellinen organisaatio. Sen toiminnan tarkoituksena on tukea Israelia ja vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen valtiosta. Järjestö tuottaa hasbaraa eli Israel-myönteistä selittävää viestintää. Samalla se ajaa sionistista ideologiaa. Nämä kaksi termiä ovat keskeisiä tutkielman kannalta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Joseph Nyen pehmeän vallan käsitettä sekä Jeffrey C. Alexanderin kulttuurisen trauman teoriaa. Teorioiden valinta perustuu Amy Kaplanin teokseen Our American Israel: The Story of an Entangled Alliance. Teoksessa Israelin roolin kuvataan jakautuvan uhriksi ja voimakkaaksi toimijaksi. Pehmeän vallan keskeinen piirre on vaikuttaminen houkuttelevuudella perinteisten pakkokeinojen sijaan. Kulttuurisen trauman teoria puolestaan perustuu käsitykseen siitä, että yhteisö rakentaa ymmärryksen traumasta sosiaalisena ja kulttuurisena prosessina. Näin ollen juutalaisten kokemus historiallisesta kärsimyksestä ei heijastu pelkästään traumaattisesta tapahtumasta. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa sovelletaan kriittistä diskurssianalyysia. Tutkimusaineisto koostuu StandWithUs-järjestön verkkosivuille julkaistusta materiaalista, esimerkiksi julisteista ja lehtisistä. Kerättyyn aineistoon on sovellettu induktiivista analyysia, eli aineistoa on työstetty yksittäisistä havainnoista kohti laajempia tulkintoja. Kriittistä diskurssianalyysia hyödyntämällä aineistosta on tunnistettu sen sisältämiä diskursseja ja niistä muodostuvaa Israel-kuvaa. Analyysin perusteella StandWithUs-järjestön viestintä rakentuu selkeästi kahden diskurssin varaan. Ensimmäinen on uhridiskurssi, joka on jaoteltu tutkielmassa Israelin kokemaksi eksistentiaaliseksi uhaksi, epäoikeudenmukaisuudeksi sekä antisemitismiksi ja vihamielisyydeksi. Toinen osa on voimadiskurssi, joka puolestaan jakautuu Israelin kansainväliseen asemaan ja vaikutusvaltaan, suorituskykyyn sekä juutalaisten historialliseen omistajuuteen ja moraaliseen oikeutukseen Palestiinassa. Tutkimustulokset osoittavat, että oletus StandWithUs-järjestön rakentamasta kaksijakoisesta Israel-kuvasta oli perusteltu lähtökohta tutkielmalle. Tutkielman keskeinen havainto on, että uhri- ja voimadiskurssit eivät näyttäydy vastakohtina, vaan luovat toisilleen oikeutusta. Uhridiskurssilla herätetään myötätuntoa ja luodaan oikeutusta Israelin toimille. Voimadiskurssilla synnytetään maalle uskottavuutta ja vetovoimaa. Yhdessä näillä vaikuttamisen keinoilla StandWithUs-järjestö vetoaa samanaikaisesti yleisön tunteisiin ja järkeen."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Uhrista voimakkaaksi toimijaksi : Kriittinen diskurssianalyysi StandWithUs-järjestön viestinnästä"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Ajetunmobi, Wuraola"],"dc:date.accessioned":["2026-05-20T15:01:38Z"],"dc:date.available":["2026-05-20T15:01:13Z","2026-05-20T15:01:38Z"],"dc:date.issued":["2026-05-20"],"dc:description.abstract":["Tutkielmassa tarkastellaan yhdysvaltalaisen StandWithUs-järjestön viestintää liittyen siihen, millä tavoin järjestö rakentaa mielikuvia Israelista. StandWithUs on Israelia lobbaava koulutuksellinen organisaatio. Sen toiminnan tarkoituksena on tukea Israelia ja vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen valtiosta. Järjestö tuottaa hasbaraa eli Israel-myönteistä selittävää viestintää. Samalla se ajaa sionistista ideologiaa. Nämä kaksi termiä ovat keskeisiä tutkielman kannalta. Teoreettisena viitekehyksenä tutkielmassa sovelletaan Joseph Nyen pehmeän vallan käsitettä sekä Jeffrey C. Alexanderin kulttuurisen trauman teoriaa. Teorioiden valinta perustuu Amy Kaplanin teokseen Our American Israel: The Story of an Entangled Alliance. Teoksessa Israelin roolin kuvataan jakautuvan uhriksi ja voimakkaaksi toimijaksi. Pehmeän vallan keskeinen piirre on vaikuttaminen houkuttelevuudella perinteisten pakkokeinojen sijaan. Kulttuurisen trauman teoria puolestaan perustuu käsitykseen siitä, että yhteisö rakentaa ymmärryksen traumasta sosiaalisena ja kulttuurisena prosessina. Näin ollen juutalaisten kokemus historiallisesta kärsimyksestä ei heijastu pelkästään traumaattisesta tapahtumasta. Tutkimusmenetelmänä tässä tutkielmassa sovelletaan kriittistä diskurssianalyysia. Tutkimusaineisto koostuu StandWithUs-järjestön verkkosivuille julkaistusta materiaalista, esimerkiksi julisteista ja lehtisistä. Kerättyyn aineistoon on sovellettu induktiivista analyysia, eli aineistoa on työstetty yksittäisistä havainnoista kohti laajempia tulkintoja. Kriittistä diskurssianalyysia hyödyntämällä aineistosta on tunnistettu sen sisältämiä diskursseja ja niistä muodostuvaa Israel-kuvaa. Analyysin perusteella StandWithUs-järjestön viestintä rakentuu selkeästi kahden diskurssin varaan. Ensimmäinen on uhridiskurssi, joka on jaoteltu tutkielmassa Israelin kokemaksi eksistentiaaliseksi uhaksi, epäoikeudenmukaisuudeksi sekä antisemitismiksi ja vihamielisyydeksi. Toinen osa on voimadiskurssi, joka puolestaan jakautuu Israelin kansainväliseen asemaan ja vaikutusvaltaan, suorituskykyyn sekä juutalaisten historialliseen omistajuuteen ja moraaliseen oikeutukseen Palestiinassa. Tutkimustulokset osoittavat, että oletus StandWithUs-järjestön rakentamasta kaksijakoisesta Israel-kuvasta oli perusteltu lähtökohta tutkielmalle. Tutkielman keskeinen havainto on, että uhri- ja voimadiskurssit eivät näyttäydy vastakohtina, vaan luovat toisilleen oikeutusta. Uhridiskurssilla herätetään myötätuntoa ja luodaan oikeutusta Israelin toimille. Voimadiskurssilla synnytetään maalle uskottavuutta ja vetovoimaa. Yhdessä näillä vaikuttamisen keinoilla StandWithUs-järjestö vetoaa samanaikaisesti yleisön tunteisiin ja järkeen."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/632018"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["In Copyright 1.0"],"dc:subject":["Israel","viestintä","juutalaiset","valta","antisemitismi","vaikuttaminen","sionismi","hasbara","Lähi-itä"],"dc:title":["Uhrista voimakkaaksi toimijaksi : Kriittinen diskurssianalyysi StandWithUs-järjestön viestinnästä"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:58Z"}