{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/631999"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/631999","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yhdenvertaisuuden edistäminen suomalaisessa peruskoulussa","abstract":"Suomi on monimuotoistunut viime vuosikymmeninä kielellisesti ja kulttuurisesti, ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on kasvanut myös peruskouluissa. Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, miten näiden oppilaiden yhdenvertaisuus toteutuu suomalaisessa koulujärjestelmässä. Aihe on noussut keskeiseksi ja ajankohtaiseksi kasvatustieteellisessä keskustelussa. Aiempi tutkimus on painottunut oppimistuloksiin, mutta yhdenvertaisuuden pedagogisista edistämiskeinoista on tehty vähemmän kokoavaa tarkastelua. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on koota yhteen kasvatustieteellistä tietoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yhdenvertaisuuden edistämisestä suomalaisessa peruskoulussa. Tutkielmassa etsitään vastausta kahteen kysymykseen: 1) Millaisia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yhdenvertaisuuteen vaikuttavia tekijöitä suomalainen kasvatustieteellinen kirjallisuus on tunnistanut, ja 2) millainen rooli koululla ja opettajalla on yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, tarkemmin sanottuna narratiivisena katsauksena. Aineistoa haettiin maahanmuuttajataustaisista oppilaista, yhdenvertaisuudesta ja peruskoulusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Aineisto sisälsi sekä vertaisarvioituja artikkeleita, väitöskirjoja että tutkimusraportteja. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen. Aineistosta hahmottui kolme keskeistä teemaa: oppilaan taustan tunnistaminen ja huomioiminen, koulun ja opettajan rooli yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä kulttuurisensitiivinen pedagogiikka käytännön työssä. Oppilaan taustan tunnistaminen näyttäytyi yhdenvertaisuutta tukevana tekijänä silloin, kun se johti tuen tarpeen havaitsemiseen ja kohdennettuun tukeen. Koulun ja opettajan rooli korostui sekä rakenteellisten valintojen, että henkilökunnan ammatillisen kehittymisen kautta. Kulttuurisensitiivinen pedagogiikka näyttäytyi konkreettisena tapana toteuttaa tosiasiallista yhdenvertaisuutta käytännön opetustyössä. Lainsäädäntö ja opetussuunnitelma luovat vahvan periaatteellisen pohjan yhdenvertaisuudelle , mutta sen toteutuminen riippuu lopulta kouluyhteisön ja opettajien arjen valinnoista.","abstract_html":"Suomi on monimuotoistunut viime vuosikymmeninä kielellisesti ja kulttuurisesti, ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on kasvanut myös peruskouluissa. Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, miten näiden oppilaiden yhdenvertaisuus toteutuu suomalaisessa koulujärjestelmässä. Aihe on noussut keskeiseksi ja ajankohtaiseksi kasvatustieteellisessä keskustelussa. Aiempi tutkimus on painottunut oppimistuloksiin, mutta yhdenvertaisuuden pedagogisista edistämiskeinoista on tehty vähemmän kokoavaa tarkastelua. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on koota yhteen kasvatustieteellistä tietoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yhdenvertaisuuden edistämisestä suomalaisessa peruskoulussa. Tutkielmassa etsitään vastausta kahteen kysymykseen: 1) Millaisia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yhdenvertaisuuteen vaikuttavia tekijöitä suomalainen kasvatustieteellinen kirjallisuus on tunnistanut, ja 2) millainen rooli koululla ja opettajalla on yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, tarkemmin sanottuna narratiivisena katsauksena. Aineistoa haettiin maahanmuuttajataustaisista oppilaista, yhdenvertaisuudesta ja peruskoulusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Aineisto sisälsi sekä vertaisarvioituja artikkeleita, väitöskirjoja että tutkimusraportteja. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen. Aineistosta hahmottui kolme keskeistä teemaa: oppilaan taustan tunnistaminen ja huomioiminen, koulun ja opettajan rooli yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä kulttuurisensitiivinen pedagogiikka käytännön työssä. Oppilaan taustan tunnistaminen näyttäytyi yhdenvertaisuutta tukevana tekijänä silloin, kun se johti tuen tarpeen havaitsemiseen ja kohdennettuun tukeen. Koulun ja opettajan rooli korostui sekä rakenteellisten valintojen, että henkilökunnan ammatillisen kehittymisen kautta. Kulttuurisensitiivinen pedagogiikka näyttäytyi konkreettisena tapana toteuttaa tosiasiallista yhdenvertaisuutta käytännön opetustyössä. Lainsäädäntö ja opetussuunnitelma luovat vahvan periaatteellisen pohjan yhdenvertaisuudelle , mutta sen toteutuminen riippuu lopulta kouluyhteisön ja opettajien arjen valinnoista.","abstract_has_math":false,"creators":["Haddouti, Chakira"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2026,"date_issued":"2026-05-20","date_published":"2026-05-20","updated_at":"2026-07-27T19:56:11Z","subjects":["yhdenvertaisuus","peruskoulu","maahanmuuttajataustaiset oppilaat","kulttuurisensitiivinen pedagogiikka"],"languages":["fin"],"rights":["In Copyright 1.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/631999","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Haddouti, Chakira"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2026-05-20T13:25:25Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2026-05-20T13:25:09Z","2026-05-20T13:25:25Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2026-05-20"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["yhdenvertaisuus","peruskoulu","maahanmuuttajataustaiset oppilaat","kulttuurisensitiivinen pedagogiikka"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["In Copyright 1.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/631999"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Suomi on monimuotoistunut viime vuosikymmeninä kielellisesti ja kulttuurisesti, ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on kasvanut myös peruskouluissa. Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, miten näiden oppilaiden yhdenvertaisuus toteutuu suomalaisessa koulujärjestelmässä. Aihe on noussut keskeiseksi ja ajankohtaiseksi kasvatustieteellisessä keskustelussa. Aiempi tutkimus on painottunut oppimistuloksiin, mutta yhdenvertaisuuden pedagogisista edistämiskeinoista on tehty vähemmän kokoavaa tarkastelua. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on koota yhteen kasvatustieteellistä tietoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yhdenvertaisuuden edistämisestä suomalaisessa peruskoulussa. Tutkielmassa etsitään vastausta kahteen kysymykseen: 1) Millaisia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yhdenvertaisuuteen vaikuttavia tekijöitä suomalainen kasvatustieteellinen kirjallisuus on tunnistanut, ja 2) millainen rooli koululla ja opettajalla on yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, tarkemmin sanottuna narratiivisena katsauksena. Aineistoa haettiin maahanmuuttajataustaisista oppilaista, yhdenvertaisuudesta ja peruskoulusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Aineisto sisälsi sekä vertaisarvioituja artikkeleita, väitöskirjoja että tutkimusraportteja. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen. Aineistosta hahmottui kolme keskeistä teemaa: oppilaan taustan tunnistaminen ja huomioiminen, koulun ja opettajan rooli yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä kulttuurisensitiivinen pedagogiikka käytännön työssä. Oppilaan taustan tunnistaminen näyttäytyi yhdenvertaisuutta tukevana tekijänä silloin, kun se johti tuen tarpeen havaitsemiseen ja kohdennettuun tukeen. Koulun ja opettajan rooli korostui sekä rakenteellisten valintojen, että henkilökunnan ammatillisen kehittymisen kautta. Kulttuurisensitiivinen pedagogiikka näyttäytyi konkreettisena tapana toteuttaa tosiasiallista yhdenvertaisuutta käytännön opetustyössä. Lainsäädäntö ja opetussuunnitelma luovat vahvan periaatteellisen pohjan yhdenvertaisuudelle , mutta sen toteutuminen riippuu lopulta kouluyhteisön ja opettajien arjen valinnoista."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yhdenvertaisuuden edistäminen suomalaisessa peruskoulussa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Haddouti, Chakira"],"dc:date.accessioned":["2026-05-20T13:25:25Z"],"dc:date.available":["2026-05-20T13:25:09Z","2026-05-20T13:25:25Z"],"dc:date.issued":["2026-05-20"],"dc:description.abstract":["Suomi on monimuotoistunut viime vuosikymmeninä kielellisesti ja kulttuurisesti, ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä on kasvanut myös peruskouluissa. Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, miten näiden oppilaiden yhdenvertaisuus toteutuu suomalaisessa koulujärjestelmässä. Aihe on noussut keskeiseksi ja ajankohtaiseksi kasvatustieteellisessä keskustelussa. Aiempi tutkimus on painottunut oppimistuloksiin, mutta yhdenvertaisuuden pedagogisista edistämiskeinoista on tehty vähemmän kokoavaa tarkastelua. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on koota yhteen kasvatustieteellistä tietoa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yhdenvertaisuuden edistämisestä suomalaisessa peruskoulussa. Tutkielmassa etsitään vastausta kahteen kysymykseen: 1) Millaisia maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yhdenvertaisuuteen vaikuttavia tekijöitä suomalainen kasvatustieteellinen kirjallisuus on tunnistanut, ja 2) millainen rooli koululla ja opettajalla on yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, tarkemmin sanottuna narratiivisena katsauksena. Aineistoa haettiin maahanmuuttajataustaisista oppilaista, yhdenvertaisuudesta ja peruskoulusta käsittelevästä kirjallisuudesta. Aineisto sisälsi sekä vertaisarvioituja artikkeleita, väitöskirjoja että tutkimusraportteja. Aineistoa analysoitiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen. Aineistosta hahmottui kolme keskeistä teemaa: oppilaan taustan tunnistaminen ja huomioiminen, koulun ja opettajan rooli yhdenvertaisuuden edistämisessä sekä kulttuurisensitiivinen pedagogiikka käytännön työssä. Oppilaan taustan tunnistaminen näyttäytyi yhdenvertaisuutta tukevana tekijänä silloin, kun se johti tuen tarpeen havaitsemiseen ja kohdennettuun tukeen. Koulun ja opettajan rooli korostui sekä rakenteellisten valintojen, että henkilökunnan ammatillisen kehittymisen kautta. Kulttuurisensitiivinen pedagogiikka näyttäytyi konkreettisena tapana toteuttaa tosiasiallista yhdenvertaisuutta käytännön opetustyössä. Lainsäädäntö ja opetussuunnitelma luovat vahvan periaatteellisen pohjan yhdenvertaisuudelle , mutta sen toteutuminen riippuu lopulta kouluyhteisön ja opettajien arjen valinnoista."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/631999"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["In Copyright 1.0"],"dc:subject":["yhdenvertaisuus","peruskoulu","maahanmuuttajataustaiset oppilaat","kulttuurisensitiivinen pedagogiikka"],"dc:title":["Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden yhdenvertaisuuden edistäminen suomalaisessa peruskoulussa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:11Z"}