Ruokailukäytännöt institutionaalisessa varhaiskasvatuksessa : Kirjallisuuskatsaus

Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin, millaisia ruokailukäytäntöjä institutionaalisessa varhaiskasvatuksessa tutkimusten mukaan ilmenee. Lisäksi tutkimustehtävänä oli selvittää ruokailukäytäntöjen edistäviä ja estäviä vaikutuksia lapsen kehittyvään ruokasuhteeseen. Kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin aikuisen toimintaan ruokailutilanteissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ympäristöllä on vaikutusta siihen, millaiseksi ruokasuhde muotoutuu. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatuksen henkilön asenteilla ja uskomuksilla on vaikutusta ruokailukäytäntöihin. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin lisätietoa siitä, millaiset ruokailukäytännöt ovat yleisiä varhaiskasvatuksen ruokailutilanteissa. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on etsiä aineistosta vastauksia siihen, mitä tutkittavasta ilmiöstä tiedetään sekä tunnistaa keskeisiä käsitteitä. Aineisto kerättiin tekemällä hakuja eri tietokannoissa (Google Scholar, Helka ja Helda). Lopulta aineistoiksi valikoitui sisäänottokriteerien perusteella seitsemän kansainvälistä vertaisarvioitua artikkelia 2000-luvulta, joissa kaikissa on kontekstina varhaiskasvatus ja ruokailukäytännöt. Aineisto analysoitiin kartoittavan sisältöanalyysin keinoin. Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että varhaiskasvatuksen henkilöstö käytti sekä responsiivisia että kontrolloivia ruokailukäytäntöjä. Kontrolloivat käytännöt olivat yleisiä, vaikka ne saatettiin tiedostaa haitallisiksi. Responsiivisten ruokailukäytäntöjen avulla voitiin tukea lapsen ruokasuhteen myönteistä kehittymistä, sillä ne tukivat lapsen sisäisiä nälkä- ja kylläisyysviestejä. Kontrolloivat ruokailukäytännöt puolestaan estivät ruokasuhteen myönteistä kehittymistä, koska ne jättivät lapsen nälkä- ja kylläisyysviestit huomioimatta. Usein varhaiskasvatuksen ammattilaiset eivät tunnistaneet, että oma toiminta ruokailussa oli kontrolloivaa. Ruokakasvatuksen sisältöjen lisääminen koulutukseen sekä opettajan oman henkilökohtaisen ruokasuhteen työstäminen voisivat mahdollistaa laajemman responsiivisten ruokailukäytäntöjen käytön. Myös varhaiskasvatuksen ohjaavissa asiakirjoissa olisi hyvä ohjata responsiivisiin ruokailukäytöihin, sillä niiden avulla voidaan tukea ruokakasvatuksen tavoitteita.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2026

Author dc:creator

• Pylvainen, Venla

• varhaiskasvatus
• ruokakasvatus
• ruokailukäytännöt
• ruokasuhde

Statement dc:rights

• In Copyright 1.0

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/631016

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/631016