{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/630586"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/630586","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Kosketus 2020-luvun suomalaisessa lasten kuvakirjallisuudessa","abstract":"Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millä tavoin ja missä tilanteissa kosketus esitetään lasten kuvakirjallisuudessa. Lastenkirjallisuus on kirjallisuuden alalaji, jonka voidaan yksinkertaisesti sanoa kuvaavan lapsille suunnattua kirjallisuutta, jolla on sille tyypillinen muoto sekä kasvatuksellinen pyrkimys. Käytämme kosketuksen määrittelyyn Keräsen ja kumppanien (2017) sekä Wirzén ja Cekaiten (2025) kosketuksen muotoja. Määrittelemme kosketuksen kahden ihmisen tai hahmon väliseksi fyysiseksi koskettamiseksi. Tavoitteenamme on herättää keskustelua siitä, millaisen kuvan suomalainen lastenkirjallisuus antaa lapsille kosketuksesta. Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineistoksi valikoitui kolme suomalaista vuosina 2020–2025 julkaistuistuja lasten kuvakirjoja, jotka nousivat lainatuimpien tai myydyimpien lastenkirjojen listauksiin. Tutkimuksessa analysoimme valittujen lasten kuvakirjojen kuvia ja tekstejä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen sisällönanalyysin perusteella kosketus kuvattiin kirjoissa sensitiivisenä. Kategorisoimme kirjoissa löytyvät kosketuksen muodot hellyydenosoituksiin, kädellä koskettamiseen, siirtämiseen, leikilliseen kosketukseen, kosketukseen vieretysten sekä välilliseen kosketukseen. Näistä eniten kirjoissa näyttäytyi hellyydenosoituksina, joiden tulkitsimme usein olevan Keräsen ja kumppanien (2017) kosketuksen muodoista välittävää kosketusta. Vaikka tutkimuksemme ole yleistettävissä kuvaamaan kaikkea suomalaista lastenkirjallisuutta, voimme ajatella sen kuvaavan suomalaista kosketuskulttuuria.","abstract_html":"Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millä tavoin ja missä tilanteissa kosketus esitetään lasten kuvakirjallisuudessa. Lastenkirjallisuus on kirjallisuuden alalaji, jonka voidaan yksinkertaisesti sanoa kuvaavan lapsille suunnattua kirjallisuutta, jolla on sille tyypillinen muoto sekä kasvatuksellinen pyrkimys. Käytämme kosketuksen määrittelyyn Keräsen ja kumppanien (2017) sekä Wirzén ja Cekaiten (2025) kosketuksen muotoja. Määrittelemme kosketuksen kahden ihmisen tai hahmon väliseksi fyysiseksi koskettamiseksi. Tavoitteenamme on herättää keskustelua siitä, millaisen kuvan suomalainen lastenkirjallisuus antaa lapsille kosketuksesta. Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineistoksi valikoitui kolme suomalaista vuosina 2020–2025 julkaistuistuja lasten kuvakirjoja, jotka nousivat lainatuimpien tai myydyimpien lastenkirjojen listauksiin. Tutkimuksessa analysoimme valittujen lasten kuvakirjojen kuvia ja tekstejä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen sisällönanalyysin perusteella kosketus kuvattiin kirjoissa sensitiivisenä. Kategorisoimme kirjoissa löytyvät kosketuksen muodot hellyydenosoituksiin, kädellä koskettamiseen, siirtämiseen, leikilliseen kosketukseen, kosketukseen vieretysten sekä välilliseen kosketukseen. Näistä eniten kirjoissa näyttäytyi hellyydenosoituksina, joiden tulkitsimme usein olevan Keräsen ja kumppanien (2017) kosketuksen muodoista välittävää kosketusta. Vaikka tutkimuksemme ole yleistettävissä kuvaamaan kaikkea suomalaista lastenkirjallisuutta, voimme ajatella sen kuvaavan suomalaista kosketuskulttuuria.","abstract_has_math":false,"creators":["Mallat, Iitu","Rauhala, Helmi"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2026,"date_issued":"2026-04-24","date_published":"2026-04-24","updated_at":"2026-07-27T19:56:04Z","subjects":["lastenkirjallisuus","kosketus","varhaiskasvatus"],"languages":["fin"],"rights":["In Copyright 1.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/630586","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Mallat, Iitu","Rauhala, Helmi"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2026-04-24T13:49:24Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2026-04-24T13:49:07Z","2026-04-24T13:49:24Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2026-04-24"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["lastenkirjallisuus","kosketus","varhaiskasvatus"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["In Copyright 1.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/630586"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millä tavoin ja missä tilanteissa kosketus esitetään lasten kuvakirjallisuudessa. Lastenkirjallisuus on kirjallisuuden alalaji, jonka voidaan yksinkertaisesti sanoa kuvaavan lapsille suunnattua kirjallisuutta, jolla on sille tyypillinen muoto sekä kasvatuksellinen pyrkimys. Käytämme kosketuksen määrittelyyn Keräsen ja kumppanien (2017) sekä Wirzén ja Cekaiten (2025) kosketuksen muotoja. Määrittelemme kosketuksen kahden ihmisen tai hahmon väliseksi fyysiseksi koskettamiseksi. Tavoitteenamme on herättää keskustelua siitä, millaisen kuvan suomalainen lastenkirjallisuus antaa lapsille kosketuksesta. Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineistoksi valikoitui kolme suomalaista vuosina 2020–2025 julkaistuistuja lasten kuvakirjoja, jotka nousivat lainatuimpien tai myydyimpien lastenkirjojen listauksiin. Tutkimuksessa analysoimme valittujen lasten kuvakirjojen kuvia ja tekstejä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen sisällönanalyysin perusteella kosketus kuvattiin kirjoissa sensitiivisenä. Kategorisoimme kirjoissa löytyvät kosketuksen muodot hellyydenosoituksiin, kädellä koskettamiseen, siirtämiseen, leikilliseen kosketukseen, kosketukseen vieretysten sekä välilliseen kosketukseen. Näistä eniten kirjoissa näyttäytyi hellyydenosoituksina, joiden tulkitsimme usein olevan Keräsen ja kumppanien (2017) kosketuksen muodoista välittävää kosketusta. Vaikka tutkimuksemme ole yleistettävissä kuvaamaan kaikkea suomalaista lastenkirjallisuutta, voimme ajatella sen kuvaavan suomalaista kosketuskulttuuria."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Kosketus 2020-luvun suomalaisessa lasten kuvakirjallisuudessa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Mallat, Iitu","Rauhala, Helmi"],"dc:date.accessioned":["2026-04-24T13:49:24Z"],"dc:date.available":["2026-04-24T13:49:07Z","2026-04-24T13:49:24Z"],"dc:date.issued":["2026-04-24"],"dc:description.abstract":["Tavoitteet. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millä tavoin ja missä tilanteissa kosketus esitetään lasten kuvakirjallisuudessa. Lastenkirjallisuus on kirjallisuuden alalaji, jonka voidaan yksinkertaisesti sanoa kuvaavan lapsille suunnattua kirjallisuutta, jolla on sille tyypillinen muoto sekä kasvatuksellinen pyrkimys. Käytämme kosketuksen määrittelyyn Keräsen ja kumppanien (2017) sekä Wirzén ja Cekaiten (2025) kosketuksen muotoja. Määrittelemme kosketuksen kahden ihmisen tai hahmon väliseksi fyysiseksi koskettamiseksi. Tavoitteenamme on herättää keskustelua siitä, millaisen kuvan suomalainen lastenkirjallisuus antaa lapsille kosketuksesta. Menetelmät. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen sisällönanalyysi. Tutkimusaineistoksi valikoitui kolme suomalaista vuosina 2020–2025 julkaistuistuja lasten kuvakirjoja, jotka nousivat lainatuimpien tai myydyimpien lastenkirjojen listauksiin. Tutkimuksessa analysoimme valittujen lasten kuvakirjojen kuvia ja tekstejä. Tulokset ja johtopäätökset. Tutkimuksen sisällönanalyysin perusteella kosketus kuvattiin kirjoissa sensitiivisenä. Kategorisoimme kirjoissa löytyvät kosketuksen muodot hellyydenosoituksiin, kädellä koskettamiseen, siirtämiseen, leikilliseen kosketukseen, kosketukseen vieretysten sekä välilliseen kosketukseen. Näistä eniten kirjoissa näyttäytyi hellyydenosoituksina, joiden tulkitsimme usein olevan Keräsen ja kumppanien (2017) kosketuksen muodoista välittävää kosketusta. Vaikka tutkimuksemme ole yleistettävissä kuvaamaan kaikkea suomalaista lastenkirjallisuutta, voimme ajatella sen kuvaavan suomalaista kosketuskulttuuria."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/630586"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["In Copyright 1.0"],"dc:subject":["lastenkirjallisuus","kosketus","varhaiskasvatus"],"dc:title":["Kosketus 2020-luvun suomalaisessa lasten kuvakirjallisuudessa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:04Z"}