{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/629811"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/629811","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston verotukselliset ongelmakohdat : Kommandiittiyhtiön ja sen äänettömien yhtiömiesten verotuksen nykytilan systematisointi, kehityskohteiden paikantaminen ja ratkaisumallien tuottaminen","abstract":"Tutkielmassa systematisoidaan suomalaisen kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston sekä sen äänettömien yhtiömiesten tuloverotuksen nykytilaa, paikannetaan keskeiset kehityskohteet ja arvioidaan ratkaisumalleja rahastosääntelyn verotuksellisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tutkimuskysymykset kohdistuvat siihen, mitä ongelmia rahastomuotoisen pääomasijoitustoiminnan verotukseen nykyisessä suomalaisessa kehyksessä liittyy ja millaisin keinoin ongelmia voidaan ratkaista (sekä onko sääntelyn kehittäminen kannattavaa sääntelykilpailun näkökulmasta). Lähtökohtana on havainto, että pääomarahastot ovat Suomessa vakiintuneesti organisoitu kommandiittiyhtiöiksi joustavuuden ja läpivirtaavuuden vuoksi, vaikka yhtiömuoto ei ole historiallisesti syntynyt rahastotoiminnan tarpeisiin. Tämän seurauksena verotuksellinen lopputulos määräytyy pitkälti sijoittajatyypin, kuten yleishyödyllisen yhteisön mukaan, mikä voi johtaa ennakoitavuus- ja neutraalisuusongelmiin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sijoittajaryhmien kohtelu poikkeaa toisistaan, ja miten tämä vaikuttaa rahastojen kykyyn kerätä pääomia kotimaasta ja ulkomailta sekä laajemmin siihen, miten Suomi pärjää eurooppalaisessa rahastojen kotipaikkaa koskevassa sääntelykilpailussa. Ratkaisuvaihtoehtoina nykytilan ongelmiin esitetään sekä pitkän että lyhyen aikavälin keinoja. Pitkällä aikavälillä keskeisin linja on kehittää Suomeen kansainvälisiä toimintamalleja vastaava yhteisömuotoinen rahastorakenne. Samalla tuodaan esiin, että uuden rakenteen valmistelu kestää, joten nykyisen kommandiittiyhtiömallin “valuvikoja” tulisi korjata kiireellisesti. Tutkielma nojaa de lege lata -lähestymistavan lisäksi de lege ferenda -lähestymistapaan, eli sen tarkoituksena on tukea lainsäätäjän päätöksentekoa arvioimalla vaihtoehtoisia ratkaisuja ja esittämällä malleja, joihin tulevaa sääntelyä voitaisiin rakentaa. Täydentävänä apumetodina käytetään oikeusvertailua.","abstract_html":"Tutkielmassa systematisoidaan suomalaisen kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston sekä sen äänettömien yhtiömiesten tuloverotuksen nykytilaa, paikannetaan keskeiset kehityskohteet ja arvioidaan ratkaisumalleja rahastosääntelyn verotuksellisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tutkimuskysymykset kohdistuvat siihen, mitä ongelmia rahastomuotoisen pääomasijoitustoiminnan verotukseen nykyisessä suomalaisessa kehyksessä liittyy ja millaisin keinoin ongelmia voidaan ratkaista (sekä onko sääntelyn kehittäminen kannattavaa sääntelykilpailun näkökulmasta). Lähtökohtana on havainto, että pääomarahastot ovat Suomessa vakiintuneesti organisoitu kommandiittiyhtiöiksi joustavuuden ja läpivirtaavuuden vuoksi, vaikka yhtiömuoto ei ole historiallisesti syntynyt rahastotoiminnan tarpeisiin. Tämän seurauksena verotuksellinen lopputulos määräytyy pitkälti sijoittajatyypin, kuten yleishyödyllisen yhteisön mukaan, mikä voi johtaa ennakoitavuus- ja neutraalisuusongelmiin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sijoittajaryhmien kohtelu poikkeaa toisistaan, ja miten tämä vaikuttaa rahastojen kykyyn kerätä pääomia kotimaasta ja ulkomailta sekä laajemmin siihen, miten Suomi pärjää eurooppalaisessa rahastojen kotipaikkaa koskevassa sääntelykilpailussa. Ratkaisuvaihtoehtoina nykytilan ongelmiin esitetään sekä pitkän että lyhyen aikavälin keinoja. Pitkällä aikavälillä keskeisin linja on kehittää Suomeen kansainvälisiä toimintamalleja vastaava yhteisömuotoinen rahastorakenne. Samalla tuodaan esiin, että uuden rakenteen valmistelu kestää, joten nykyisen kommandiittiyhtiömallin “valuvikoja” tulisi korjata kiireellisesti. Tutkielma nojaa de lege lata -lähestymistavan lisäksi de lege ferenda -lähestymistapaan, eli sen tarkoituksena on tukea lainsäätäjän päätöksentekoa arvioimalla vaihtoehtoisia ratkaisuja ja esittämällä malleja, joihin tulevaa sääntelyä voitaisiin rakentaa. Täydentävänä apumetodina käytetään oikeusvertailua.","abstract_has_math":false,"creators":["Lahtinen, Eero"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2026,"date_issued":"2026-03-31","date_published":"2026-03-31","updated_at":"2026-07-27T19:55:58Z","subjects":["yleishyödylliset yhteisöt","elinkeinoyhtymä","kommandiittiyhtiö","pääomarahasto","sääntelykilpailu","tuloverotus","vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö","vero-oikeus"],"languages":["fin"],"rights":["CC BY 4.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/629811","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Lahtinen, Eero"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2026-03-31T10:48:33Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2026-03-31T10:48:18Z","2026-03-31T10:48:33Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2026-03-31"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["yleishyödylliset yhteisöt","elinkeinoyhtymä","kommandiittiyhtiö","pääomarahasto","sääntelykilpailu","tuloverotus","vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö","vero-oikeus"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["CC BY 4.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/629811"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielmassa systematisoidaan suomalaisen kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston sekä sen äänettömien yhtiömiesten tuloverotuksen nykytilaa, paikannetaan keskeiset kehityskohteet ja arvioidaan ratkaisumalleja rahastosääntelyn verotuksellisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tutkimuskysymykset kohdistuvat siihen, mitä ongelmia rahastomuotoisen pääomasijoitustoiminnan verotukseen nykyisessä suomalaisessa kehyksessä liittyy ja millaisin keinoin ongelmia voidaan ratkaista (sekä onko sääntelyn kehittäminen kannattavaa sääntelykilpailun näkökulmasta). Lähtökohtana on havainto, että pääomarahastot ovat Suomessa vakiintuneesti organisoitu kommandiittiyhtiöiksi joustavuuden ja läpivirtaavuuden vuoksi, vaikka yhtiömuoto ei ole historiallisesti syntynyt rahastotoiminnan tarpeisiin. Tämän seurauksena verotuksellinen lopputulos määräytyy pitkälti sijoittajatyypin, kuten yleishyödyllisen yhteisön mukaan, mikä voi johtaa ennakoitavuus- ja neutraalisuusongelmiin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sijoittajaryhmien kohtelu poikkeaa toisistaan, ja miten tämä vaikuttaa rahastojen kykyyn kerätä pääomia kotimaasta ja ulkomailta sekä laajemmin siihen, miten Suomi pärjää eurooppalaisessa rahastojen kotipaikkaa koskevassa sääntelykilpailussa. Ratkaisuvaihtoehtoina nykytilan ongelmiin esitetään sekä pitkän että lyhyen aikavälin keinoja. Pitkällä aikavälillä keskeisin linja on kehittää Suomeen kansainvälisiä toimintamalleja vastaava yhteisömuotoinen rahastorakenne. Samalla tuodaan esiin, että uuden rakenteen valmistelu kestää, joten nykyisen kommandiittiyhtiömallin “valuvikoja” tulisi korjata kiireellisesti. Tutkielma nojaa de lege lata -lähestymistavan lisäksi de lege ferenda -lähestymistapaan, eli sen tarkoituksena on tukea lainsäätäjän päätöksentekoa arvioimalla vaihtoehtoisia ratkaisuja ja esittämällä malleja, joihin tulevaa sääntelyä voitaisiin rakentaa. Täydentävänä apumetodina käytetään oikeusvertailua."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston verotukselliset ongelmakohdat : Kommandiittiyhtiön ja sen äänettömien yhtiömiesten verotuksen nykytilan systematisointi, kehityskohteiden paikantaminen ja ratkaisumallien tuottaminen"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Lahtinen, Eero"],"dc:date.accessioned":["2026-03-31T10:48:33Z"],"dc:date.available":["2026-03-31T10:48:18Z","2026-03-31T10:48:33Z"],"dc:date.issued":["2026-03-31"],"dc:description.abstract":["Tutkielmassa systematisoidaan suomalaisen kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston sekä sen äänettömien yhtiömiesten tuloverotuksen nykytilaa, paikannetaan keskeiset kehityskohteet ja arvioidaan ratkaisumalleja rahastosääntelyn verotuksellisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tutkimuskysymykset kohdistuvat siihen, mitä ongelmia rahastomuotoisen pääomasijoitustoiminnan verotukseen nykyisessä suomalaisessa kehyksessä liittyy ja millaisin keinoin ongelmia voidaan ratkaista (sekä onko sääntelyn kehittäminen kannattavaa sääntelykilpailun näkökulmasta). Lähtökohtana on havainto, että pääomarahastot ovat Suomessa vakiintuneesti organisoitu kommandiittiyhtiöiksi joustavuuden ja läpivirtaavuuden vuoksi, vaikka yhtiömuoto ei ole historiallisesti syntynyt rahastotoiminnan tarpeisiin. Tämän seurauksena verotuksellinen lopputulos määräytyy pitkälti sijoittajatyypin, kuten yleishyödyllisen yhteisön mukaan, mikä voi johtaa ennakoitavuus- ja neutraalisuusongelmiin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, miten eri sijoittajaryhmien kohtelu poikkeaa toisistaan, ja miten tämä vaikuttaa rahastojen kykyyn kerätä pääomia kotimaasta ja ulkomailta sekä laajemmin siihen, miten Suomi pärjää eurooppalaisessa rahastojen kotipaikkaa koskevassa sääntelykilpailussa. Ratkaisuvaihtoehtoina nykytilan ongelmiin esitetään sekä pitkän että lyhyen aikavälin keinoja. Pitkällä aikavälillä keskeisin linja on kehittää Suomeen kansainvälisiä toimintamalleja vastaava yhteisömuotoinen rahastorakenne. Samalla tuodaan esiin, että uuden rakenteen valmistelu kestää, joten nykyisen kommandiittiyhtiömallin “valuvikoja” tulisi korjata kiireellisesti. Tutkielma nojaa de lege lata -lähestymistavan lisäksi de lege ferenda -lähestymistapaan, eli sen tarkoituksena on tukea lainsäätäjän päätöksentekoa arvioimalla vaihtoehtoisia ratkaisuja ja esittämällä malleja, joihin tulevaa sääntelyä voitaisiin rakentaa. Täydentävänä apumetodina käytetään oikeusvertailua."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/629811"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["CC BY 4.0"],"dc:subject":["yleishyödylliset yhteisöt","elinkeinoyhtymä","kommandiittiyhtiö","pääomarahasto","sääntelykilpailu","tuloverotus","vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö","vero-oikeus"],"dc:title":["Kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston verotukselliset ongelmakohdat : Kommandiittiyhtiön ja sen äänettömien yhtiömiesten verotuksen nykytilan systematisointi, kehityskohteiden paikantaminen ja ratkaisumallien tuottaminen"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:58Z"}