{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/626753"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/626753","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Elinikäinen oppiminen ja työllisyysturva tekoälyn murroksessa : Tutkimus elinikäisen oppimisen työoikeudellisesta merkityksestä","abstract":"Tekoäly muokkaa työmarkkinoita ennennäkemättömällä vauhdilla. Se muuttaa osaamistarpeita ja työtehtäviä sekä hävittää työpaikkoja. Työmarkkinoilla ilmenee myös kohtaanto-ongelma, jossa työnantajien osaamistarpeet ja työntekijöiden osaaminen eivät kohtaa. Arvioidaan, että digitalisaation myötä työstä tulee yhä enemmän uuden opettelemista, urasiirtymät lisääntyvät ja osaavan työvoiman merkitys korostuu. Tutkielmassa tutkitaan elinikäistä oppimista työoikeudellisen sääntelyn näkökulmasta. Elinikäinen oppiminen on oikeustieteessä verrattain vähän tutkittu ilmiö, minkä vuoksi sen oikeudellinen asema on epäselvä. Ilmiötä koskevaa sääntelyä löytyy kuitenkin kansainväliseltä ja EU-tasolta, pääosin soft law -instrumenteista. Tutkielman tavoitteena on lainopillisin menetelmin selkeyttää elinikäisen oppimisen asemaa työoikeudessa. Työoikeudellisen sääntelyn on katsottu osin vanhentuneen ja toimivan tehottomasti nykyajan työmarkkinoilla. Digitalisaation myötä työmarkkinoilla korostuvat työntekijöiden kyky löytää uutta työtä ja tehdä tarvittavia urasiirtymiä. Tutkielmassa arvioidaan, missä määrin elinikäinen oppiminen ja työllisyysturva, joka korostaa työntekijän työllistettävyyttä ja mahdollisuuksia työllistyä elämän kaikissa vaiheissa, voisi turvata työntekijöiden asemaa siirtymävaiheiden työmarkkinoilla, sillä siirtymät työmarkkinoilla tulevat lisääntymään digitalisaation seurauksena. Tutkielmassa tutkitaan myös elinikäisen oppimisen ja työllisyysturvan täytäntöönpanokeinoja. Tutkielman johtopäätökset puoltavat näkemystä, että digitalisaation myötä muuttuneet osaamisvaatimukset ja erityisesti ILO:n ja EU:n sääntely, perustavat elinikäisen oppimisen asemaa työoikeuteen kuuluvana ilmiönä, joka kytkeytyy työllistettävyyden turvaamiseen. Johtopäätöksissä todetaan myös, että elinikäisen oppimisen vahvistaminen työllisyysturvan elementtinä tukee työmarkkinasiirtymiä ja mahdollistaa rakenteellisten osaamisvajeiden korjaamisen.","abstract_html":"Tekoäly muokkaa työmarkkinoita ennennäkemättömällä vauhdilla. Se muuttaa osaamistarpeita ja työtehtäviä sekä hävittää työpaikkoja. Työmarkkinoilla ilmenee myös kohtaanto-ongelma, jossa työnantajien osaamistarpeet ja työntekijöiden osaaminen eivät kohtaa. Arvioidaan, että digitalisaation myötä työstä tulee yhä enemmän uuden opettelemista, urasiirtymät lisääntyvät ja osaavan työvoiman merkitys korostuu. Tutkielmassa tutkitaan elinikäistä oppimista työoikeudellisen sääntelyn näkökulmasta. Elinikäinen oppiminen on oikeustieteessä verrattain vähän tutkittu ilmiö, minkä vuoksi sen oikeudellinen asema on epäselvä. Ilmiötä koskevaa sääntelyä löytyy kuitenkin kansainväliseltä ja EU-tasolta, pääosin soft law -instrumenteista. Tutkielman tavoitteena on lainopillisin menetelmin selkeyttää elinikäisen oppimisen asemaa työoikeudessa. Työoikeudellisen sääntelyn on katsottu osin vanhentuneen ja toimivan tehottomasti nykyajan työmarkkinoilla. Digitalisaation myötä työmarkkinoilla korostuvat työntekijöiden kyky löytää uutta työtä ja tehdä tarvittavia urasiirtymiä. Tutkielmassa arvioidaan, missä määrin elinikäinen oppiminen ja työllisyysturva, joka korostaa työntekijän työllistettävyyttä ja mahdollisuuksia työllistyä elämän kaikissa vaiheissa, voisi turvata työntekijöiden asemaa siirtymävaiheiden työmarkkinoilla, sillä siirtymät työmarkkinoilla tulevat lisääntymään digitalisaation seurauksena. Tutkielmassa tutkitaan myös elinikäisen oppimisen ja työllisyysturvan täytäntöönpanokeinoja. Tutkielman johtopäätökset puoltavat näkemystä, että digitalisaation myötä muuttuneet osaamisvaatimukset ja erityisesti ILO:n ja EU:n sääntely, perustavat elinikäisen oppimisen asemaa työoikeuteen kuuluvana ilmiönä, joka kytkeytyy työllistettävyyden turvaamiseen. Johtopäätöksissä todetaan myös, että elinikäisen oppimisen vahvistaminen työllisyysturvan elementtinä tukee työmarkkinasiirtymiä ja mahdollistaa rakenteellisten osaamisvajeiden korjaamisen.","abstract_has_math":false,"creators":["Kujala, Anni-Tuulikki"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2026,"date_issued":"2026-01-27","date_published":"2026-01-27","updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z","subjects":["Elinikäinen oppiminen","Jatkuva oppiminen","Työllisyysturva","Työllistettävyys","Siirtymävaiheiden työmarkkinat","Työoikeus","Digitalisaatio","Tekoäly"],"languages":["fin"],"rights":["In Copyright 1.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/626753","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Kujala, Anni-Tuulikki"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2026-01-27T08:22:45Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2026-01-27T08:22:45Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2026-01-27"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Elinikäinen oppiminen","Jatkuva oppiminen","Työllisyysturva","Työllistettävyys","Siirtymävaiheiden työmarkkinat","Työoikeus","Digitalisaatio","Tekoäly"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["In Copyright 1.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/626753"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tekoäly muokkaa työmarkkinoita ennennäkemättömällä vauhdilla. Se muuttaa osaamistarpeita ja työtehtäviä sekä hävittää työpaikkoja. Työmarkkinoilla ilmenee myös kohtaanto-ongelma, jossa työnantajien osaamistarpeet ja työntekijöiden osaaminen eivät kohtaa. Arvioidaan, että digitalisaation myötä työstä tulee yhä enemmän uuden opettelemista, urasiirtymät lisääntyvät ja osaavan työvoiman merkitys korostuu. Tutkielmassa tutkitaan elinikäistä oppimista työoikeudellisen sääntelyn näkökulmasta. Elinikäinen oppiminen on oikeustieteessä verrattain vähän tutkittu ilmiö, minkä vuoksi sen oikeudellinen asema on epäselvä. Ilmiötä koskevaa sääntelyä löytyy kuitenkin kansainväliseltä ja EU-tasolta, pääosin soft law -instrumenteista. Tutkielman tavoitteena on lainopillisin menetelmin selkeyttää elinikäisen oppimisen asemaa työoikeudessa. Työoikeudellisen sääntelyn on katsottu osin vanhentuneen ja toimivan tehottomasti nykyajan työmarkkinoilla. Digitalisaation myötä työmarkkinoilla korostuvat työntekijöiden kyky löytää uutta työtä ja tehdä tarvittavia urasiirtymiä. Tutkielmassa arvioidaan, missä määrin elinikäinen oppiminen ja työllisyysturva, joka korostaa työntekijän työllistettävyyttä ja mahdollisuuksia työllistyä elämän kaikissa vaiheissa, voisi turvata työntekijöiden asemaa siirtymävaiheiden työmarkkinoilla, sillä siirtymät työmarkkinoilla tulevat lisääntymään digitalisaation seurauksena. Tutkielmassa tutkitaan myös elinikäisen oppimisen ja työllisyysturvan täytäntöönpanokeinoja. Tutkielman johtopäätökset puoltavat näkemystä, että digitalisaation myötä muuttuneet osaamisvaatimukset ja erityisesti ILO:n ja EU:n sääntely, perustavat elinikäisen oppimisen asemaa työoikeuteen kuuluvana ilmiönä, joka kytkeytyy työllistettävyyden turvaamiseen. Johtopäätöksissä todetaan myös, että elinikäisen oppimisen vahvistaminen työllisyysturvan elementtinä tukee työmarkkinasiirtymiä ja mahdollistaa rakenteellisten osaamisvajeiden korjaamisen."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Elinikäinen oppiminen ja työllisyysturva tekoälyn murroksessa : Tutkimus elinikäisen oppimisen työoikeudellisesta merkityksestä"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Kujala, Anni-Tuulikki"],"dc:date.accessioned":["2026-01-27T08:22:45Z"],"dc:date.available":["2026-01-27T08:22:45Z"],"dc:date.issued":["2026-01-27"],"dc:description.abstract":["Tekoäly muokkaa työmarkkinoita ennennäkemättömällä vauhdilla. Se muuttaa osaamistarpeita ja työtehtäviä sekä hävittää työpaikkoja. Työmarkkinoilla ilmenee myös kohtaanto-ongelma, jossa työnantajien osaamistarpeet ja työntekijöiden osaaminen eivät kohtaa. Arvioidaan, että digitalisaation myötä työstä tulee yhä enemmän uuden opettelemista, urasiirtymät lisääntyvät ja osaavan työvoiman merkitys korostuu. Tutkielmassa tutkitaan elinikäistä oppimista työoikeudellisen sääntelyn näkökulmasta. Elinikäinen oppiminen on oikeustieteessä verrattain vähän tutkittu ilmiö, minkä vuoksi sen oikeudellinen asema on epäselvä. Ilmiötä koskevaa sääntelyä löytyy kuitenkin kansainväliseltä ja EU-tasolta, pääosin soft law -instrumenteista. Tutkielman tavoitteena on lainopillisin menetelmin selkeyttää elinikäisen oppimisen asemaa työoikeudessa. Työoikeudellisen sääntelyn on katsottu osin vanhentuneen ja toimivan tehottomasti nykyajan työmarkkinoilla. Digitalisaation myötä työmarkkinoilla korostuvat työntekijöiden kyky löytää uutta työtä ja tehdä tarvittavia urasiirtymiä. Tutkielmassa arvioidaan, missä määrin elinikäinen oppiminen ja työllisyysturva, joka korostaa työntekijän työllistettävyyttä ja mahdollisuuksia työllistyä elämän kaikissa vaiheissa, voisi turvata työntekijöiden asemaa siirtymävaiheiden työmarkkinoilla, sillä siirtymät työmarkkinoilla tulevat lisääntymään digitalisaation seurauksena. Tutkielmassa tutkitaan myös elinikäisen oppimisen ja työllisyysturvan täytäntöönpanokeinoja. Tutkielman johtopäätökset puoltavat näkemystä, että digitalisaation myötä muuttuneet osaamisvaatimukset ja erityisesti ILO:n ja EU:n sääntely, perustavat elinikäisen oppimisen asemaa työoikeuteen kuuluvana ilmiönä, joka kytkeytyy työllistettävyyden turvaamiseen. Johtopäätöksissä todetaan myös, että elinikäisen oppimisen vahvistaminen työllisyysturvan elementtinä tukee työmarkkinasiirtymiä ja mahdollistaa rakenteellisten osaamisvajeiden korjaamisen."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/626753"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["In Copyright 1.0"],"dc:subject":["Elinikäinen oppiminen","Jatkuva oppiminen","Työllisyysturva","Työllistettävyys","Siirtymävaiheiden työmarkkinat","Työoikeus","Digitalisaatio","Tekoäly"],"dc:title":["Elinikäinen oppiminen ja työllisyysturva tekoälyn murroksessa : Tutkimus elinikäisen oppimisen työoikeudellisesta merkityksestä"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:25Z"}