{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/624706"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/624706","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Luokanhallinta työrauhan ylläpitämiseksi peruskoulussa","abstract":"Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät tukevat luokanhallintaa ja sitä kautta työrauhan ylläpitämistä peruskoulussa. Valitsin tämän aiheen kandidaatintutkielmani aiheeksi, sillä luokanhallinta on olennainen osa opettajan ammattia (Zainuddin & Hardiansyah, 2023, s. 92). Työrauha ja luokanhallinta muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla johdetaan opetusta (Belt, 2013, s. 19). Lisäksi kolmannen vuoden opettajaopiskelijana koen, että yliopisto-opinnot eivät ole antaneet riittävästi käytännönläheistä tietoa luokanhallintaan liittyen. Varsinkin uransa vasta-aloittaneet eli noviisiopettajat kokevat vaikeuksia luokanhallinnan suhteen (Saloviita, 2014, s. 33) ja nämä haasteet voivat johtua juuri puutteellisesta koulutuksesta (Thangarajathi & Enok Joel, 2010, s. 16). Sijaisuuksien tekemisen ja tuntemieni opettajien kokemusten perusteella olen oivaltanut luokanhallinnan merkityksen. Lisäksi lähestyvä monialainen harjoittelu on herättänyt tarpeen syventää ymmärrystäni luokanhallinnasta. Näin ollen tarkka tutkimuskysymykseni on “Mitkä tekijät tukevat luokanhallintaa ja sitä kautta työrauhaa peruskoulussa?“ Menetelmät. Tutkimus toteutettiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Käytetty aineisto koostui ensisijaisesti vertaisarvioiduista sekä kansainvälisistä että kotimaisista lähteistä. Aineiston valinnassa huomioin, että ne vastaavat tutkimuskysymykseeni ja että ovat mahdollisimman tuoreita. Vanhin käyttämäni lähde on vuodelta 2002 ja tuorein on tämän vuoden eli 2025 tutkimus. Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien lisäksi hyödynsin myös muutamia ammatillisia julkaisuja ja kirjoja. Aineisto analysoitiin poimimalla tutkimuskysymykseen vastaavia kohtia ja yhdistelemällä niitä. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen perusteella keskeisiksi luokanhallintaa tukeviksi tekijöiksi osoittautuivat opettajan auktoriteetti, lämmin vaativuus, selkeät säännöt, johdonmukaiset seuraamukset, positiivinen oppimisilmapiiri ja opettajan kehu. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että onnistunut luokanhallinta tukee työrauhaa ja oppimista, vähentää häiriöitä ja edistää sekä opettajan että oppilaiden hyvinvointia.","abstract_html":"Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät tukevat luokanhallintaa ja sitä kautta työrauhan ylläpitämistä peruskoulussa. Valitsin tämän aiheen kandidaatintutkielmani aiheeksi, sillä luokanhallinta on olennainen osa opettajan ammattia (Zainuddin & Hardiansyah, 2023, s. 92). Työrauha ja luokanhallinta muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla johdetaan opetusta (Belt, 2013, s. 19). Lisäksi kolmannen vuoden opettajaopiskelijana koen, että yliopisto-opinnot eivät ole antaneet riittävästi käytännönläheistä tietoa luokanhallintaan liittyen. Varsinkin uransa vasta-aloittaneet eli noviisiopettajat kokevat vaikeuksia luokanhallinnan suhteen (Saloviita, 2014, s. 33) ja nämä haasteet voivat johtua juuri puutteellisesta koulutuksesta (Thangarajathi & Enok Joel, 2010, s. 16). Sijaisuuksien tekemisen ja tuntemieni opettajien kokemusten perusteella olen oivaltanut luokanhallinnan merkityksen. Lisäksi lähestyvä monialainen harjoittelu on herättänyt tarpeen syventää ymmärrystäni luokanhallinnasta. Näin ollen tarkka tutkimuskysymykseni on “Mitkä tekijät tukevat luokanhallintaa ja sitä kautta työrauhaa peruskoulussa?“ Menetelmät. Tutkimus toteutettiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Käytetty aineisto koostui ensisijaisesti vertaisarvioiduista sekä kansainvälisistä että kotimaisista lähteistä. Aineiston valinnassa huomioin, että ne vastaavat tutkimuskysymykseeni ja että ovat mahdollisimman tuoreita. Vanhin käyttämäni lähde on vuodelta 2002 ja tuorein on tämän vuoden eli 2025 tutkimus. Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien lisäksi hyödynsin myös muutamia ammatillisia julkaisuja ja kirjoja. Aineisto analysoitiin poimimalla tutkimuskysymykseen vastaavia kohtia ja yhdistelemällä niitä. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen perusteella keskeisiksi luokanhallintaa tukeviksi tekijöiksi osoittautuivat opettajan auktoriteetti, lämmin vaativuus, selkeät säännöt, johdonmukaiset seuraamukset, positiivinen oppimisilmapiiri ja opettajan kehu. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että onnistunut luokanhallinta tukee työrauhaa ja oppimista, vähentää häiriöitä ja edistää sekä opettajan että oppilaiden hyvinvointia.","abstract_has_math":false,"creators":["Hichran, Miine"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2025,"date_issued":"2025-12-14","date_published":"2025-12-14","updated_at":"2026-07-27T19:56:30Z","subjects":["luokkatyöskentely","opetus","hallinta","luokkayhteisö","auktoriteetti","peruskoulu","opettajuus"],"languages":["fin"],"rights":["In Copyright 1.0"],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/624706","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Hichran, Miine"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-14T09:06:22Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-14T09:06:22Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2025-12-14"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["luokkatyöskentely","opetus","hallinta","luokkayhteisö","auktoriteetti","peruskoulu","opettajuus"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]},{"key":"dc:rights","label":"Dc Rights","values":["In Copyright 1.0"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/624706"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät tukevat luokanhallintaa ja sitä kautta työrauhan ylläpitämistä peruskoulussa. Valitsin tämän aiheen kandidaatintutkielmani aiheeksi, sillä luokanhallinta on olennainen osa opettajan ammattia (Zainuddin & Hardiansyah, 2023, s. 92). Työrauha ja luokanhallinta muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla johdetaan opetusta (Belt, 2013, s. 19). Lisäksi kolmannen vuoden opettajaopiskelijana koen, että yliopisto-opinnot eivät ole antaneet riittävästi käytännönläheistä tietoa luokanhallintaan liittyen. Varsinkin uransa vasta-aloittaneet eli noviisiopettajat kokevat vaikeuksia luokanhallinnan suhteen (Saloviita, 2014, s. 33) ja nämä haasteet voivat johtua juuri puutteellisesta koulutuksesta (Thangarajathi & Enok Joel, 2010, s. 16). Sijaisuuksien tekemisen ja tuntemieni opettajien kokemusten perusteella olen oivaltanut luokanhallinnan merkityksen. Lisäksi lähestyvä monialainen harjoittelu on herättänyt tarpeen syventää ymmärrystäni luokanhallinnasta. Näin ollen tarkka tutkimuskysymykseni on “Mitkä tekijät tukevat luokanhallintaa ja sitä kautta työrauhaa peruskoulussa?“ Menetelmät. Tutkimus toteutettiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Käytetty aineisto koostui ensisijaisesti vertaisarvioiduista sekä kansainvälisistä että kotimaisista lähteistä. Aineiston valinnassa huomioin, että ne vastaavat tutkimuskysymykseeni ja että ovat mahdollisimman tuoreita. Vanhin käyttämäni lähde on vuodelta 2002 ja tuorein on tämän vuoden eli 2025 tutkimus. Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien lisäksi hyödynsin myös muutamia ammatillisia julkaisuja ja kirjoja. Aineisto analysoitiin poimimalla tutkimuskysymykseen vastaavia kohtia ja yhdistelemällä niitä. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen perusteella keskeisiksi luokanhallintaa tukeviksi tekijöiksi osoittautuivat opettajan auktoriteetti, lämmin vaativuus, selkeät säännöt, johdonmukaiset seuraamukset, positiivinen oppimisilmapiiri ja opettajan kehu. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että onnistunut luokanhallinta tukee työrauhaa ja oppimista, vähentää häiriöitä ja edistää sekä opettajan että oppilaiden hyvinvointia."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Luokanhallinta työrauhan ylläpitämiseksi peruskoulussa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Hichran, Miine"],"dc:date.accessioned":["2025-12-14T09:06:22Z"],"dc:date.available":["2025-12-14T09:06:22Z"],"dc:date.issued":["2025-12-14"],"dc:description.abstract":["Tavoitteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät tukevat luokanhallintaa ja sitä kautta työrauhan ylläpitämistä peruskoulussa. Valitsin tämän aiheen kandidaatintutkielmani aiheeksi, sillä luokanhallinta on olennainen osa opettajan ammattia (Zainuddin & Hardiansyah, 2023, s. 92). Työrauha ja luokanhallinta muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jolla johdetaan opetusta (Belt, 2013, s. 19). Lisäksi kolmannen vuoden opettajaopiskelijana koen, että yliopisto-opinnot eivät ole antaneet riittävästi käytännönläheistä tietoa luokanhallintaan liittyen. Varsinkin uransa vasta-aloittaneet eli noviisiopettajat kokevat vaikeuksia luokanhallinnan suhteen (Saloviita, 2014, s. 33) ja nämä haasteet voivat johtua juuri puutteellisesta koulutuksesta (Thangarajathi & Enok Joel, 2010, s. 16). Sijaisuuksien tekemisen ja tuntemieni opettajien kokemusten perusteella olen oivaltanut luokanhallinnan merkityksen. Lisäksi lähestyvä monialainen harjoittelu on herättänyt tarpeen syventää ymmärrystäni luokanhallinnasta. Näin ollen tarkka tutkimuskysymykseni on “Mitkä tekijät tukevat luokanhallintaa ja sitä kautta työrauhaa peruskoulussa?“ Menetelmät. Tutkimus toteutettiin narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin. Käytetty aineisto koostui ensisijaisesti vertaisarvioiduista sekä kansainvälisistä että kotimaisista lähteistä. Aineiston valinnassa huomioin, että ne vastaavat tutkimuskysymykseeni ja että ovat mahdollisimman tuoreita. Vanhin käyttämäni lähde on vuodelta 2002 ja tuorein on tämän vuoden eli 2025 tutkimus. Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkelien lisäksi hyödynsin myös muutamia ammatillisia julkaisuja ja kirjoja. Aineisto analysoitiin poimimalla tutkimuskysymykseen vastaavia kohtia ja yhdistelemällä niitä. Tulokset ja johtopäätökset. Kirjallisuuskatsauksen perusteella keskeisiksi luokanhallintaa tukeviksi tekijöiksi osoittautuivat opettajan auktoriteetti, lämmin vaativuus, selkeät säännöt, johdonmukaiset seuraamukset, positiivinen oppimisilmapiiri ja opettajan kehu. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että onnistunut luokanhallinta tukee työrauhaa ja oppimista, vähentää häiriöitä ja edistää sekä opettajan että oppilaiden hyvinvointia."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/624706"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:rights":["In Copyright 1.0"],"dc:subject":["luokkatyöskentely","opetus","hallinta","luokkayhteisö","auktoriteetti","peruskoulu","opettajuus"],"dc:title":["Luokanhallinta työrauhan ylläpitämiseksi peruskoulussa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:30Z"}