{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/623934"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/623934","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa","abstract":"Tiivistelmä - Referat – Abstract Varhaiskasvatusikä on lapsen kehittymisen ja oppimisen kannalta merkityksellistä, sillä silloin muodostetaan perusta myöhemmälle kehittymiselle. Pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet, että riski tiettyihin oppimisvaikeuksiin on nähtävissä jo lasten varhaiskehityksen aikana. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että oppimisvaikeudet usein seuraavat aikuisikään saakka ja siten vaikuttavat opiskeluun, työllistymiseen, työssä selviytymiseen ja hyvinvointiin. Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuen aloitus ennaltaehkäisevät ongelmien kasautumista ja vaikeutumista. Sen vuoksi on tärkeää, että mahdolliset haasteet huomataan varhaisessa vaiheessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tehdä kokoava katsaus lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamisesta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kontekstissa, syntetisoimalla aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Tämä tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistona oli kolme hallinnollista julkaisuraporttia, joissa oli tutkimuksen avulla selvitetty lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamista kansallisesti. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman tuloksista ilmeni, että lapsen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutuu pääsääntöisesti riittävän hyvin, tarjoten lähes kaikille lapsille heille suunnitellun tuen. Tuki toteutui parhaiten lapsen omassa ryhmässä pedagogisin tukitoimin, joiden käyttö voitiin aloittaa nopeasti tuen tarpeen ilmetessä. Tukitoimien suunnittelua ja toteutumista tuki varhaiserityiskasvatuksen opettajan konsultaatio ja tuki, sekä ammattitaitoinen henkilöstö. Tuen kolmiportaisuuden myötä tukitoimien suunnitelmallisuus ja lapsen yksilöllinen huomioiminen lisääntyivät. Tukitoimien suurimmiksi esteiksi koettiin ammattitaitoisen henkilökunnan puute ja vaihtuvuus, resurssipula, sekä kuntien erilaiset käytänteet tuen asioissa.","abstract_html":"Tiivistelmä - Referat – Abstract Varhaiskasvatusikä on lapsen kehittymisen ja oppimisen kannalta merkityksellistä, sillä silloin muodostetaan perusta myöhemmälle kehittymiselle. Pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet, että riski tiettyihin oppimisvaikeuksiin on nähtävissä jo lasten varhaiskehityksen aikana. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että oppimisvaikeudet usein seuraavat aikuisikään saakka ja siten vaikuttavat opiskeluun, työllistymiseen, työssä selviytymiseen ja hyvinvointiin. Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuen aloitus ennaltaehkäisevät ongelmien kasautumista ja vaikeutumista. Sen vuoksi on tärkeää, että mahdolliset haasteet huomataan varhaisessa vaiheessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tehdä kokoava katsaus lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamisesta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kontekstissa, syntetisoimalla aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Tämä tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistona oli kolme hallinnollista julkaisuraporttia, joissa oli tutkimuksen avulla selvitetty lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamista kansallisesti. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman tuloksista ilmeni, että lapsen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutuu pääsääntöisesti riittävän hyvin, tarjoten lähes kaikille lapsille heille suunnitellun tuen. Tuki toteutui parhaiten lapsen omassa ryhmässä pedagogisin tukitoimin, joiden käyttö voitiin aloittaa nopeasti tuen tarpeen ilmetessä. Tukitoimien suunnittelua ja toteutumista tuki varhaiserityiskasvatuksen opettajan konsultaatio ja tuki, sekä ammattitaitoinen henkilöstö. Tuen kolmiportaisuuden myötä tukitoimien suunnitelmallisuus ja lapsen yksilöllinen huomioiminen lisääntyivät. Tukitoimien suurimmiksi esteiksi koettiin ammattitaitoisen henkilökunnan puute ja vaihtuvuus, resurssipula, sekä kuntien erilaiset käytänteet tuen asioissa.","abstract_has_math":false,"creators":["Löfström, Mervi"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2024,"date_issued":"2024","date_published":"2024","updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z","subjects":["Varhaiskasvatus","esiopetus","kasvun ja oppimisen tuki"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202409304219"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202409304219","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/623934","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Löfström, Mervi"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:53:02Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:53:02Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2024"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Varhaiskasvatus","esiopetus","kasvun ja oppimisen tuki"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202409304219","http://hdl.handle.net/10138/623934"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tiivistelmä - Referat – Abstract Varhaiskasvatusikä on lapsen kehittymisen ja oppimisen kannalta merkityksellistä, sillä silloin muodostetaan perusta myöhemmälle kehittymiselle. Pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet, että riski tiettyihin oppimisvaikeuksiin on nähtävissä jo lasten varhaiskehityksen aikana. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että oppimisvaikeudet usein seuraavat aikuisikään saakka ja siten vaikuttavat opiskeluun, työllistymiseen, työssä selviytymiseen ja hyvinvointiin. Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuen aloitus ennaltaehkäisevät ongelmien kasautumista ja vaikeutumista. Sen vuoksi on tärkeää, että mahdolliset haasteet huomataan varhaisessa vaiheessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tehdä kokoava katsaus lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamisesta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kontekstissa, syntetisoimalla aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Tämä tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistona oli kolme hallinnollista julkaisuraporttia, joissa oli tutkimuksen avulla selvitetty lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamista kansallisesti. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman tuloksista ilmeni, että lapsen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutuu pääsääntöisesti riittävän hyvin, tarjoten lähes kaikille lapsille heille suunnitellun tuen. Tuki toteutui parhaiten lapsen omassa ryhmässä pedagogisin tukitoimin, joiden käyttö voitiin aloittaa nopeasti tuen tarpeen ilmetessä. Tukitoimien suunnittelua ja toteutumista tuki varhaiserityiskasvatuksen opettajan konsultaatio ja tuki, sekä ammattitaitoinen henkilöstö. Tuen kolmiportaisuuden myötä tukitoimien suunnitelmallisuus ja lapsen yksilöllinen huomioiminen lisääntyivät. Tukitoimien suurimmiksi esteiksi koettiin ammattitaitoisen henkilökunnan puute ja vaihtuvuus, resurssipula, sekä kuntien erilaiset käytänteet tuen asioissa."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"dc:creator":["Löfström, Mervi"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:53:02Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:53:02Z"],"dc:date.issued":["2024"],"dc:description.abstract":["Tiivistelmä - Referat – Abstract Varhaiskasvatusikä on lapsen kehittymisen ja oppimisen kannalta merkityksellistä, sillä silloin muodostetaan perusta myöhemmälle kehittymiselle. Pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet, että riski tiettyihin oppimisvaikeuksiin on nähtävissä jo lasten varhaiskehityksen aikana. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että oppimisvaikeudet usein seuraavat aikuisikään saakka ja siten vaikuttavat opiskeluun, työllistymiseen, työssä selviytymiseen ja hyvinvointiin. Tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuen aloitus ennaltaehkäisevät ongelmien kasautumista ja vaikeutumista. Sen vuoksi on tärkeää, että mahdolliset haasteet huomataan varhaisessa vaiheessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tehdä kokoava katsaus lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamisesta varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kontekstissa, syntetisoimalla aiemmin tehtyjä tutkimuksia. Tämä tutkielma toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineistona oli kolme hallinnollista julkaisuraporttia, joissa oli tutkimuksen avulla selvitetty lapsen kehityksen ja oppimisen tuen toteuttamista kansallisesti. Tutkimusaineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkielman tuloksista ilmeni, että lapsen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa toteutuu pääsääntöisesti riittävän hyvin, tarjoten lähes kaikille lapsille heille suunnitellun tuen. Tuki toteutui parhaiten lapsen omassa ryhmässä pedagogisin tukitoimin, joiden käyttö voitiin aloittaa nopeasti tuen tarpeen ilmetessä. Tukitoimien suunnittelua ja toteutumista tuki varhaiserityiskasvatuksen opettajan konsultaatio ja tuki, sekä ammattitaitoinen henkilöstö. Tuen kolmiportaisuuden myötä tukitoimien suunnitelmallisuus ja lapsen yksilöllinen huomioiminen lisääntyivät. Tukitoimien suurimmiksi esteiksi koettiin ammattitaitoisen henkilökunnan puute ja vaihtuvuus, resurssipula, sekä kuntien erilaiset käytänteet tuen asioissa."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202409304219","http://hdl.handle.net/10138/623934"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Varhaiskasvatus","esiopetus","kasvun ja oppimisen tuki"],"dc:title":["Kasvun ja oppimisen tuki varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z"}