{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/623189"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/623189","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Varhaiskasvattajien näkemyksiä 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen tukemisesta ja kehittymisestä","abstract":"Lasten fyysinen aktiivisuus ja liikkuminen on vähentynyt huomattavasti viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana. Lapsi oppii motorisia taitoja, kun hän liikkuu. Liikkumisen vähentymisen voidaan siis ajatella johtavan siihen, että myöskään lasten motoriset taidot eivät kehity. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada selville, mitä varhaiskasvattajat ajattelevat 3–5-vuo tiaiden lasten motoristen taitojen tukemisesta ja kehittymisestä. Tutkielmassa tarkastellaan erilaisia oppimisympäristöjä, välineitä sekä pedagogisia suunnitelmia, joiden avulla motorisia taitoja voidaan varhaiskasvatuspäivän aikana tukea. Lisäksi selvitetään, onko varhaiskasvattajilla huolta 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen kehittymisestä, sekä millaisin keinoin ja tavoin he voivat itse parhaiten tukea 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen kehittymistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on korostunut, että tärkeintä on ylipäätänsä harjoitella motorisia taitoja, jotta ne voivat kehittyä. Tutkimus on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena keväällä 2023. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka jaettiin Facebook-ryhmään. Vastauksia kyselylomakkeeseen tuli 10 kappaletta kolmen viikon sisällä. Tutkimukseni tutkimussote oli fenomenografinen ja se sopii hyvin erilaisten ilmiöiden kuvaamiseen. Tutkimuksen analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvattajilla on tiedossaan monet erilaiset keinot ja tavat, joilla 3–5-vuotiaiden lasten motorista kehitystä voidaan tukea. Lisäksi tutkimustuloksista ilmeni, että koulutus- tai liikuntataustalla ei ole merkittävää vaikutusta siihen, millaisia ajatuksia varhaiskasvattajilla herää liittyen motoristen taitojen tukemiseen ja kehittymiseen 3–5-vuotiailla lapsilla.","abstract_html":"Lasten fyysinen aktiivisuus ja liikkuminen on vähentynyt huomattavasti viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana. Lapsi oppii motorisia taitoja, kun hän liikkuu. Liikkumisen vähentymisen voidaan siis ajatella johtavan siihen, että myöskään lasten motoriset taidot eivät kehity. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada selville, mitä varhaiskasvattajat ajattelevat 3–5-vuo tiaiden lasten motoristen taitojen tukemisesta ja kehittymisestä. Tutkielmassa tarkastellaan erilaisia oppimisympäristöjä, välineitä sekä pedagogisia suunnitelmia, joiden avulla motorisia taitoja voidaan varhaiskasvatuspäivän aikana tukea. Lisäksi selvitetään, onko varhaiskasvattajilla huolta 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen kehittymisestä, sekä millaisin keinoin ja tavoin he voivat itse parhaiten tukea 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen kehittymistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on korostunut, että tärkeintä on ylipäätänsä harjoitella motorisia taitoja, jotta ne voivat kehittyä. Tutkimus on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena keväällä 2023. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka jaettiin Facebook-ryhmään. Vastauksia kyselylomakkeeseen tuli 10 kappaletta kolmen viikon sisällä. Tutkimukseni tutkimussote oli fenomenografinen ja se sopii hyvin erilaisten ilmiöiden kuvaamiseen. Tutkimuksen analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvattajilla on tiedossaan monet erilaiset keinot ja tavat, joilla 3–5-vuotiaiden lasten motorista kehitystä voidaan tukea. Lisäksi tutkimustuloksista ilmeni, että koulutus- tai liikuntataustalla ei ole merkittävää vaikutusta siihen, millaisia ajatuksia varhaiskasvattajilla herää liittyen motoristen taitojen tukemiseen ja kehittymiseen 3–5-vuotiailla lapsilla.","abstract_has_math":false,"creators":["Markkula, Annika"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2023,"date_issued":"2023","date_published":"2023","updated_at":"2026-07-27T19:56:27Z","subjects":["motoriikka","motorinen kehitys","motoriset taidot"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202304251766"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202304251766","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/623189","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Markkula, Annika"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:46:43Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:46:43Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2023"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["motoriikka","motorinen kehitys","motoriset taidot"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202304251766","http://hdl.handle.net/10138/623189"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Lasten fyysinen aktiivisuus ja liikkuminen on vähentynyt huomattavasti viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana. Lapsi oppii motorisia taitoja, kun hän liikkuu. Liikkumisen vähentymisen voidaan siis ajatella johtavan siihen, että myöskään lasten motoriset taidot eivät kehity. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada selville, mitä varhaiskasvattajat ajattelevat 3–5-vuo tiaiden lasten motoristen taitojen tukemisesta ja kehittymisestä. Tutkielmassa tarkastellaan erilaisia oppimisympäristöjä, välineitä sekä pedagogisia suunnitelmia, joiden avulla motorisia taitoja voidaan varhaiskasvatuspäivän aikana tukea. Lisäksi selvitetään, onko varhaiskasvattajilla huolta 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen kehittymisestä, sekä millaisin keinoin ja tavoin he voivat itse parhaiten tukea 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen kehittymistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on korostunut, että tärkeintä on ylipäätänsä harjoitella motorisia taitoja, jotta ne voivat kehittyä. Tutkimus on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena keväällä 2023. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka jaettiin Facebook-ryhmään. Vastauksia kyselylomakkeeseen tuli 10 kappaletta kolmen viikon sisällä. Tutkimukseni tutkimussote oli fenomenografinen ja se sopii hyvin erilaisten ilmiöiden kuvaamiseen. Tutkimuksen analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvattajilla on tiedossaan monet erilaiset keinot ja tavat, joilla 3–5-vuotiaiden lasten motorista kehitystä voidaan tukea. Lisäksi tutkimustuloksista ilmeni, että koulutus- tai liikuntataustalla ei ole merkittävää vaikutusta siihen, millaisia ajatuksia varhaiskasvattajilla herää liittyen motoristen taitojen tukemiseen ja kehittymiseen 3–5-vuotiailla lapsilla."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Varhaiskasvattajien näkemyksiä 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen tukemisesta ja kehittymisestä"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"dc:creator":["Markkula, Annika"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:46:43Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:46:43Z"],"dc:date.issued":["2023"],"dc:description.abstract":["Lasten fyysinen aktiivisuus ja liikkuminen on vähentynyt huomattavasti viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana. Lapsi oppii motorisia taitoja, kun hän liikkuu. Liikkumisen vähentymisen voidaan siis ajatella johtavan siihen, että myöskään lasten motoriset taidot eivät kehity. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada selville, mitä varhaiskasvattajat ajattelevat 3–5-vuo tiaiden lasten motoristen taitojen tukemisesta ja kehittymisestä. Tutkielmassa tarkastellaan erilaisia oppimisympäristöjä, välineitä sekä pedagogisia suunnitelmia, joiden avulla motorisia taitoja voidaan varhaiskasvatuspäivän aikana tukea. Lisäksi selvitetään, onko varhaiskasvattajilla huolta 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen kehittymisestä, sekä millaisin keinoin ja tavoin he voivat itse parhaiten tukea 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen kehittymistä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on korostunut, että tärkeintä on ylipäätänsä harjoitella motorisia taitoja, jotta ne voivat kehittyä. Tutkimus on toteutettu laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena keväällä 2023. Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla, joka jaettiin Facebook-ryhmään. Vastauksia kyselylomakkeeseen tuli 10 kappaletta kolmen viikon sisällä. Tutkimukseni tutkimussote oli fenomenografinen ja se sopii hyvin erilaisten ilmiöiden kuvaamiseen. Tutkimuksen analysoinnissa käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimustulokset osoittivat, että varhaiskasvattajilla on tiedossaan monet erilaiset keinot ja tavat, joilla 3–5-vuotiaiden lasten motorista kehitystä voidaan tukea. Lisäksi tutkimustuloksista ilmeni, että koulutus- tai liikuntataustalla ei ole merkittävää vaikutusta siihen, millaisia ajatuksia varhaiskasvattajilla herää liittyen motoristen taitojen tukemiseen ja kehittymiseen 3–5-vuotiailla lapsilla."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202304251766","http://hdl.handle.net/10138/623189"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["motoriikka","motorinen kehitys","motoriset taidot"],"dc:title":["Varhaiskasvattajien näkemyksiä 3–5-vuotiaiden lasten motoristen taitojen tukemisesta ja kehittymisestä"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:27Z"}