{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/622916"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/622916","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Psyykkisen trauman vaikutukset koulunkäyntiin : Integroiva kirjallisuuskatsaus","abstract":"Psyykkisellä traumalla voi olla sekä suora että välitön vaikutus yksilön hyvinvointiin. Psyykki-nen trauma syntyy erilaisista tekijöistä, mutta yleisimpiä aiheuttajia ovat läheisen kuolema, raiskaus, sota, väkivallan uhriksi joutuminen tai vanhempien avioero. Traumaattiset tapahtu-mat vaikuttavat yksilön keskushermostoon sekä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, kogni-tiiviseen kehitykseen ja käyttäytymiseen monella eri tavalla. Moni ei kuitenkaan ole tietoinen siitä, että traumalla on tällaisia merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa 100 000 ihmistä kokee vuoden aikana jonkin traumaattisen ko-kemuksen. On siis tärkeää alkaa tunnistamaan psyykkisestä traumasta johtuvia vaikutuksia, jotta voidaan tulevaisuudessa antaa heille heidän tarvitsemansa tuki koulunkäynnissä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on koota integroiva kirjallisuuskatsaus aiemmin tehdyistä tutkimuksista siitä, millaisia erilaisia psyykkisiä traumoja voi esiintyä ja millä eri tavoin ne voi-vat vaikuttaa yksilön koulunkäyntiin. Tutkielmani tutkimuskysymyksiä ovat 1) Mitkä tekijät voi-vat aiheuttaa psykologisen trauman ja 2) Millä tavalla psykologinen trauma vaikuttaa yksilön koulunkäyntiin? Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka koostui yhdeksästä tieteellises-tä Google Scholar -tietokannasta haetusta tutkimusartikkelista. Tutkimusartikkelit olivat kaikki englanninkielisiä ja ne sijoittuivat vuosille 2001—2017. Aineiston analyysissä käytin aineisto-lähtöistä sisällönanalyysiä, joka eteni aineiston yleisluontoisesta läpikäymisestä aina yksityis-kohtaiseen tiedon jäsentämiseen alleviivausten ja tiedon vertailun avulla. Psyykkisen trauman aiheuttajia löytyi osittain samanlaisia ja osittain erilaisia, mutta monessa tutkimuksessa tuli esille erityisesti väkivalta, laiminlyönti tai läheisen menettäminen. Koulun-käyntiin psyykkiset traumat vaikuttivat hyvin laajasti, mutta negatiivinen vaikutus oli esimerkik-si arvosanoihin, koulupoissaoloihin, keskittymiseen sekä lukutaitoon. Aiheesta tarvittaisiin enemmän pitkittäistutkimuksia, jotta voitaisiin arvioida psyykkisen trauman pidempiaikaisia vaikutuksia. Ehdottoman tärkeää olisi myös tutkia sitä, miten koulun henkilökunta voi tukea oppilasta/opiskelijaa niin, että hän saisi täyden hyödyn opiskelusta.","abstract_html":"Psyykkisellä traumalla voi olla sekä suora että välitön vaikutus yksilön hyvinvointiin. Psyykki-nen trauma syntyy erilaisista tekijöistä, mutta yleisimpiä aiheuttajia ovat läheisen kuolema, raiskaus, sota, väkivallan uhriksi joutuminen tai vanhempien avioero. Traumaattiset tapahtu-mat vaikuttavat yksilön keskushermostoon sekä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, kogni-tiiviseen kehitykseen ja käyttäytymiseen monella eri tavalla. Moni ei kuitenkaan ole tietoinen siitä, että traumalla on tällaisia merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa 100 000 ihmistä kokee vuoden aikana jonkin traumaattisen ko-kemuksen. On siis tärkeää alkaa tunnistamaan psyykkisestä traumasta johtuvia vaikutuksia, jotta voidaan tulevaisuudessa antaa heille heidän tarvitsemansa tuki koulunkäynnissä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on koota integroiva kirjallisuuskatsaus aiemmin tehdyistä tutkimuksista siitä, millaisia erilaisia psyykkisiä traumoja voi esiintyä ja millä eri tavoin ne voi-vat vaikuttaa yksilön koulunkäyntiin. Tutkielmani tutkimuskysymyksiä ovat 1) Mitkä tekijät voi-vat aiheuttaa psykologisen trauman ja 2) Millä tavalla psykologinen trauma vaikuttaa yksilön koulunkäyntiin? Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka koostui yhdeksästä tieteellises-tä Google Scholar -tietokannasta haetusta tutkimusartikkelista. Tutkimusartikkelit olivat kaikki englanninkielisiä ja ne sijoittuivat vuosille 2001—2017. Aineiston analyysissä käytin aineisto-lähtöistä sisällönanalyysiä, joka eteni aineiston yleisluontoisesta läpikäymisestä aina yksityis-kohtaiseen tiedon jäsentämiseen alleviivausten ja tiedon vertailun avulla. Psyykkisen trauman aiheuttajia löytyi osittain samanlaisia ja osittain erilaisia, mutta monessa tutkimuksessa tuli esille erityisesti väkivalta, laiminlyönti tai läheisen menettäminen. Koulun-käyntiin psyykkiset traumat vaikuttivat hyvin laajasti, mutta negatiivinen vaikutus oli esimerkik-si arvosanoihin, koulupoissaoloihin, keskittymiseen sekä lukutaitoon. Aiheesta tarvittaisiin enemmän pitkittäistutkimuksia, jotta voitaisiin arvioida psyykkisen trauman pidempiaikaisia vaikutuksia. Ehdottoman tärkeää olisi myös tutkia sitä, miten koulun henkilökunta voi tukea oppilasta/opiskelijaa niin, että hän saisi täyden hyödyn opiskelusta.","abstract_has_math":false,"creators":["Rintamäki, Emilia"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2022,"date_issued":"2022","date_published":"2022","updated_at":"2026-07-27T19:56:30Z","subjects":["Psyykkinen trauma","koulunkäynti","personaan rakenteellinen dissosiaatio"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202206062206"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202206062206","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/622916","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Rintamäki, Emilia"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:44:38Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:44:38Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2022"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Psyykkinen trauma","koulunkäynti","personaan rakenteellinen dissosiaatio"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202206062206","http://hdl.handle.net/10138/622916"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Psyykkisellä traumalla voi olla sekä suora että välitön vaikutus yksilön hyvinvointiin. Psyykki-nen trauma syntyy erilaisista tekijöistä, mutta yleisimpiä aiheuttajia ovat läheisen kuolema, raiskaus, sota, väkivallan uhriksi joutuminen tai vanhempien avioero. Traumaattiset tapahtu-mat vaikuttavat yksilön keskushermostoon sekä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, kogni-tiiviseen kehitykseen ja käyttäytymiseen monella eri tavalla. Moni ei kuitenkaan ole tietoinen siitä, että traumalla on tällaisia merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa 100 000 ihmistä kokee vuoden aikana jonkin traumaattisen ko-kemuksen. On siis tärkeää alkaa tunnistamaan psyykkisestä traumasta johtuvia vaikutuksia, jotta voidaan tulevaisuudessa antaa heille heidän tarvitsemansa tuki koulunkäynnissä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on koota integroiva kirjallisuuskatsaus aiemmin tehdyistä tutkimuksista siitä, millaisia erilaisia psyykkisiä traumoja voi esiintyä ja millä eri tavoin ne voi-vat vaikuttaa yksilön koulunkäyntiin. Tutkielmani tutkimuskysymyksiä ovat 1) Mitkä tekijät voi-vat aiheuttaa psykologisen trauman ja 2) Millä tavalla psykologinen trauma vaikuttaa yksilön koulunkäyntiin? Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka koostui yhdeksästä tieteellises-tä Google Scholar -tietokannasta haetusta tutkimusartikkelista. Tutkimusartikkelit olivat kaikki englanninkielisiä ja ne sijoittuivat vuosille 2001—2017. Aineiston analyysissä käytin aineisto-lähtöistä sisällönanalyysiä, joka eteni aineiston yleisluontoisesta läpikäymisestä aina yksityis-kohtaiseen tiedon jäsentämiseen alleviivausten ja tiedon vertailun avulla. Psyykkisen trauman aiheuttajia löytyi osittain samanlaisia ja osittain erilaisia, mutta monessa tutkimuksessa tuli esille erityisesti väkivalta, laiminlyönti tai läheisen menettäminen. Koulun-käyntiin psyykkiset traumat vaikuttivat hyvin laajasti, mutta negatiivinen vaikutus oli esimerkik-si arvosanoihin, koulupoissaoloihin, keskittymiseen sekä lukutaitoon. Aiheesta tarvittaisiin enemmän pitkittäistutkimuksia, jotta voitaisiin arvioida psyykkisen trauman pidempiaikaisia vaikutuksia. Ehdottoman tärkeää olisi myös tutkia sitä, miten koulun henkilökunta voi tukea oppilasta/opiskelijaa niin, että hän saisi täyden hyödyn opiskelusta."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Psyykkisen trauman vaikutukset koulunkäyntiin : Integroiva kirjallisuuskatsaus"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"dc:creator":["Rintamäki, Emilia"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:44:38Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:44:38Z"],"dc:date.issued":["2022"],"dc:description.abstract":["Psyykkisellä traumalla voi olla sekä suora että välitön vaikutus yksilön hyvinvointiin. Psyykki-nen trauma syntyy erilaisista tekijöistä, mutta yleisimpiä aiheuttajia ovat läheisen kuolema, raiskaus, sota, väkivallan uhriksi joutuminen tai vanhempien avioero. Traumaattiset tapahtu-mat vaikuttavat yksilön keskushermostoon sekä psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, kogni-tiiviseen kehitykseen ja käyttäytymiseen monella eri tavalla. Moni ei kuitenkaan ole tietoinen siitä, että traumalla on tällaisia merkittäviä negatiivisia vaikutuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa 100 000 ihmistä kokee vuoden aikana jonkin traumaattisen ko-kemuksen. On siis tärkeää alkaa tunnistamaan psyykkisestä traumasta johtuvia vaikutuksia, jotta voidaan tulevaisuudessa antaa heille heidän tarvitsemansa tuki koulunkäynnissä. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on koota integroiva kirjallisuuskatsaus aiemmin tehdyistä tutkimuksista siitä, millaisia erilaisia psyykkisiä traumoja voi esiintyä ja millä eri tavoin ne voi-vat vaikuttaa yksilön koulunkäyntiin. Tutkielmani tutkimuskysymyksiä ovat 1) Mitkä tekijät voi-vat aiheuttaa psykologisen trauman ja 2) Millä tavalla psykologinen trauma vaikuttaa yksilön koulunkäyntiin? Toteutin tutkielmani integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka koostui yhdeksästä tieteellises-tä Google Scholar -tietokannasta haetusta tutkimusartikkelista. Tutkimusartikkelit olivat kaikki englanninkielisiä ja ne sijoittuivat vuosille 2001—2017. Aineiston analyysissä käytin aineisto-lähtöistä sisällönanalyysiä, joka eteni aineiston yleisluontoisesta läpikäymisestä aina yksityis-kohtaiseen tiedon jäsentämiseen alleviivausten ja tiedon vertailun avulla. Psyykkisen trauman aiheuttajia löytyi osittain samanlaisia ja osittain erilaisia, mutta monessa tutkimuksessa tuli esille erityisesti väkivalta, laiminlyönti tai läheisen menettäminen. Koulun-käyntiin psyykkiset traumat vaikuttivat hyvin laajasti, mutta negatiivinen vaikutus oli esimerkik-si arvosanoihin, koulupoissaoloihin, keskittymiseen sekä lukutaitoon. Aiheesta tarvittaisiin enemmän pitkittäistutkimuksia, jotta voitaisiin arvioida psyykkisen trauman pidempiaikaisia vaikutuksia. Ehdottoman tärkeää olisi myös tutkia sitä, miten koulun henkilökunta voi tukea oppilasta/opiskelijaa niin, että hän saisi täyden hyödyn opiskelusta."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202206062206","http://hdl.handle.net/10138/622916"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Psyykkinen trauma","koulunkäynti","personaan rakenteellinen dissosiaatio"],"dc:title":["Psyykkisen trauman vaikutukset koulunkäyntiin : Integroiva kirjallisuuskatsaus"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:30Z"}