{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/622795"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/622795","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Huoltajien kokemuksia varhaiskasvatuksen aloituksesta COVID-19 pandemian aikana","abstract":"Bronfenbrennerin ekologisen teorian mukaan varhaiskasvatuksen aloitus on ekologinen siirtymä, jossa lapsen kaksi kasvuympäristöä, koti ja varhaiskasvatus, kohtaavat (Puroila & Karila, 2001, s.208–209). Varhaiskasvatuksen aloitukseen liittyviä lapselle ja huoltajille tärkeitä käytäntöjä on jouduttu muokkaamaan pandemiasta johtuvien rajoitusten ja suositusten vuoksi. Varhaiskasvatuk-sessa on jouduttu esimerkiksi rajoittamaan huoltajien pääsyä varhaiskasvatuksen sisätiloihin (Ope-tushallitus, 2022), jolloin lapsen ja huoltajien yhteinen tutustuminen sisätiloissa on siirtynyt ulos. Aiemman tutkimuksen (Poikonen & Lehtipää, 2009, s.75) mukaan huoltajat ovat tyytyväisiä var-haiskasvatukseen sekä kasvatusyhteistyöhön varhaiskasvattajien kanssa. Tutkielman tekeminen täs-tä aiheesta on tärkeää, koska normaalista poikkeavissa oloissa on tärkeä huomioida myös huoltajien kokemukset, jotta varhaiskasvatusta voidaan kehittää yhdessä huoltajien kanssa. Tutkielman tavoit-teena on selvittää, millaisia kokemuksia huoltajilla on varhaiskasvatuksen aloituksesta COVID-19 pandemian aikana. Tutkimuskysymykseni on, millä tavoin huoltajat ovat kokeneet varhaiskasvatuk-sen aloituksen. Tutkielmaani osallistui yhdeksän huoltajaa, joilla oli kokemusta varhaiskasvatuksen aloituksesta pandemia aikana. Rajasin tutkittavaa joukkoani pandemian kunnallisten tartuntamäärien perusteella. Tutkittaviksi kunniksi valikoituivat kolme kuntaa, joissa oli huomattavasti enemmän tartuntoja kuin muualla Suomessa: Espoo, Helsinki ja Vantaa. Keräsin aineistoni verkossa olevalla kyselylomak-keella julkaisemalla kyselylomakkeen linkin Facebookissa Puskaradio espoo, Puskaradio Helsinki sekä Vantaan Puskaradio ja palvelut ryhmissä. Analysoin aineistoni aineistolähtöisellä sisällönana-lyysillä. Huoltajien vastausten perusteella pandemia rajoitteet olivat merkityksellinen osa heidän kokemus-taan varhaiskasvatuksen aloituksesta, etenkin rajoitus, joka koski huoltajien mahdollisuutta tutustua lapsen kanssa sisällä. Osa huoltajista koki aloituksen toteutuneen hyvin, vaikka aloitus oli tapahtu-nut ulkona ja yhteiset keskustelut varhaiskasvattajien kanssa Teamsin välityksellä. Toisille näistä oli jäänyt epävarmuus ryhmän toiminnasta sekä kaipuu päästä näkemään sisätiloja myös siitä syystä, että voisi keskustella niistä lapsen kanssa. Huoltajat kertoivat myös siirtäneensä varhaiskasvatuksen aloitusta myöhemmäksi pandemian vuoksi, kun töihin paluu tai opiskelu mahdollistivat sen. Joiden-kin huoltajien mukaan varhaiskasvatuksen aloitus oli pystytty toteuttamaan normaaliin tapaan sisällä tutustuen, jolloin huoltajat eivät kokeneet siihen liittyvän haasteita.","abstract_html":"Bronfenbrennerin ekologisen teorian mukaan varhaiskasvatuksen aloitus on ekologinen siirtymä, jossa lapsen kaksi kasvuympäristöä, koti ja varhaiskasvatus, kohtaavat (Puroila & Karila, 2001, s.208–209). Varhaiskasvatuksen aloitukseen liittyviä lapselle ja huoltajille tärkeitä käytäntöjä on jouduttu muokkaamaan pandemiasta johtuvien rajoitusten ja suositusten vuoksi. Varhaiskasvatuk-sessa on jouduttu esimerkiksi rajoittamaan huoltajien pääsyä varhaiskasvatuksen sisätiloihin (Ope-tushallitus, 2022), jolloin lapsen ja huoltajien yhteinen tutustuminen sisätiloissa on siirtynyt ulos. Aiemman tutkimuksen (Poikonen & Lehtipää, 2009, s.75) mukaan huoltajat ovat tyytyväisiä var-haiskasvatukseen sekä kasvatusyhteistyöhön varhaiskasvattajien kanssa. Tutkielman tekeminen täs-tä aiheesta on tärkeää, koska normaalista poikkeavissa oloissa on tärkeä huomioida myös huoltajien kokemukset, jotta varhaiskasvatusta voidaan kehittää yhdessä huoltajien kanssa. Tutkielman tavoit-teena on selvittää, millaisia kokemuksia huoltajilla on varhaiskasvatuksen aloituksesta COVID-19 pandemian aikana. Tutkimuskysymykseni on, millä tavoin huoltajat ovat kokeneet varhaiskasvatuk-sen aloituksen. Tutkielmaani osallistui yhdeksän huoltajaa, joilla oli kokemusta varhaiskasvatuksen aloituksesta pandemia aikana. Rajasin tutkittavaa joukkoani pandemian kunnallisten tartuntamäärien perusteella. Tutkittaviksi kunniksi valikoituivat kolme kuntaa, joissa oli huomattavasti enemmän tartuntoja kuin muualla Suomessa: Espoo, Helsinki ja Vantaa. Keräsin aineistoni verkossa olevalla kyselylomak-keella julkaisemalla kyselylomakkeen linkin Facebookissa Puskaradio espoo, Puskaradio Helsinki sekä Vantaan Puskaradio ja palvelut ryhmissä. Analysoin aineistoni aineistolähtöisellä sisällönana-lyysillä. Huoltajien vastausten perusteella pandemia rajoitteet olivat merkityksellinen osa heidän kokemus-taan varhaiskasvatuksen aloituksesta, etenkin rajoitus, joka koski huoltajien mahdollisuutta tutustua lapsen kanssa sisällä. Osa huoltajista koki aloituksen toteutuneen hyvin, vaikka aloitus oli tapahtu-nut ulkona ja yhteiset keskustelut varhaiskasvattajien kanssa Teamsin välityksellä. Toisille näistä oli jäänyt epävarmuus ryhmän toiminnasta sekä kaipuu päästä näkemään sisätiloja myös siitä syystä, että voisi keskustella niistä lapsen kanssa. Huoltajat kertoivat myös siirtäneensä varhaiskasvatuksen aloitusta myöhemmäksi pandemian vuoksi, kun töihin paluu tai opiskelu mahdollistivat sen. Joiden-kin huoltajien mukaan varhaiskasvatuksen aloitus oli pystytty toteuttamaan normaaliin tapaan sisällä tutustuen, jolloin huoltajat eivät kokeneet siihen liittyvän haasteita.","abstract_has_math":false,"creators":["Martikainen, Elisa"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2022,"date_issued":"2022","date_published":"2022","updated_at":"2026-07-27T19:55:58Z","subjects":["varhaiskasvatuksen aloitus","huoltajat","kokemus"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202205161915"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202205161915","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/622795","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Martikainen, Elisa"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:43:47Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:43:47Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2022"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["varhaiskasvatuksen aloitus","huoltajat","kokemus"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202205161915","http://hdl.handle.net/10138/622795"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Bronfenbrennerin ekologisen teorian mukaan varhaiskasvatuksen aloitus on ekologinen siirtymä, jossa lapsen kaksi kasvuympäristöä, koti ja varhaiskasvatus, kohtaavat (Puroila & Karila, 2001, s.208–209). Varhaiskasvatuksen aloitukseen liittyviä lapselle ja huoltajille tärkeitä käytäntöjä on jouduttu muokkaamaan pandemiasta johtuvien rajoitusten ja suositusten vuoksi. Varhaiskasvatuk-sessa on jouduttu esimerkiksi rajoittamaan huoltajien pääsyä varhaiskasvatuksen sisätiloihin (Ope-tushallitus, 2022), jolloin lapsen ja huoltajien yhteinen tutustuminen sisätiloissa on siirtynyt ulos. Aiemman tutkimuksen (Poikonen & Lehtipää, 2009, s.75) mukaan huoltajat ovat tyytyväisiä var-haiskasvatukseen sekä kasvatusyhteistyöhön varhaiskasvattajien kanssa. Tutkielman tekeminen täs-tä aiheesta on tärkeää, koska normaalista poikkeavissa oloissa on tärkeä huomioida myös huoltajien kokemukset, jotta varhaiskasvatusta voidaan kehittää yhdessä huoltajien kanssa. Tutkielman tavoit-teena on selvittää, millaisia kokemuksia huoltajilla on varhaiskasvatuksen aloituksesta COVID-19 pandemian aikana. Tutkimuskysymykseni on, millä tavoin huoltajat ovat kokeneet varhaiskasvatuk-sen aloituksen. Tutkielmaani osallistui yhdeksän huoltajaa, joilla oli kokemusta varhaiskasvatuksen aloituksesta pandemia aikana. Rajasin tutkittavaa joukkoani pandemian kunnallisten tartuntamäärien perusteella. Tutkittaviksi kunniksi valikoituivat kolme kuntaa, joissa oli huomattavasti enemmän tartuntoja kuin muualla Suomessa: Espoo, Helsinki ja Vantaa. Keräsin aineistoni verkossa olevalla kyselylomak-keella julkaisemalla kyselylomakkeen linkin Facebookissa Puskaradio espoo, Puskaradio Helsinki sekä Vantaan Puskaradio ja palvelut ryhmissä. Analysoin aineistoni aineistolähtöisellä sisällönana-lyysillä. Huoltajien vastausten perusteella pandemia rajoitteet olivat merkityksellinen osa heidän kokemus-taan varhaiskasvatuksen aloituksesta, etenkin rajoitus, joka koski huoltajien mahdollisuutta tutustua lapsen kanssa sisällä. Osa huoltajista koki aloituksen toteutuneen hyvin, vaikka aloitus oli tapahtu-nut ulkona ja yhteiset keskustelut varhaiskasvattajien kanssa Teamsin välityksellä. Toisille näistä oli jäänyt epävarmuus ryhmän toiminnasta sekä kaipuu päästä näkemään sisätiloja myös siitä syystä, että voisi keskustella niistä lapsen kanssa. Huoltajat kertoivat myös siirtäneensä varhaiskasvatuksen aloitusta myöhemmäksi pandemian vuoksi, kun töihin paluu tai opiskelu mahdollistivat sen. Joiden-kin huoltajien mukaan varhaiskasvatuksen aloitus oli pystytty toteuttamaan normaaliin tapaan sisällä tutustuen, jolloin huoltajat eivät kokeneet siihen liittyvän haasteita."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Huoltajien kokemuksia varhaiskasvatuksen aloituksesta COVID-19 pandemian aikana"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"dc:creator":["Martikainen, Elisa"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:43:47Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:43:47Z"],"dc:date.issued":["2022"],"dc:description.abstract":["Bronfenbrennerin ekologisen teorian mukaan varhaiskasvatuksen aloitus on ekologinen siirtymä, jossa lapsen kaksi kasvuympäristöä, koti ja varhaiskasvatus, kohtaavat (Puroila & Karila, 2001, s.208–209). Varhaiskasvatuksen aloitukseen liittyviä lapselle ja huoltajille tärkeitä käytäntöjä on jouduttu muokkaamaan pandemiasta johtuvien rajoitusten ja suositusten vuoksi. Varhaiskasvatuk-sessa on jouduttu esimerkiksi rajoittamaan huoltajien pääsyä varhaiskasvatuksen sisätiloihin (Ope-tushallitus, 2022), jolloin lapsen ja huoltajien yhteinen tutustuminen sisätiloissa on siirtynyt ulos. Aiemman tutkimuksen (Poikonen & Lehtipää, 2009, s.75) mukaan huoltajat ovat tyytyväisiä var-haiskasvatukseen sekä kasvatusyhteistyöhön varhaiskasvattajien kanssa. Tutkielman tekeminen täs-tä aiheesta on tärkeää, koska normaalista poikkeavissa oloissa on tärkeä huomioida myös huoltajien kokemukset, jotta varhaiskasvatusta voidaan kehittää yhdessä huoltajien kanssa. Tutkielman tavoit-teena on selvittää, millaisia kokemuksia huoltajilla on varhaiskasvatuksen aloituksesta COVID-19 pandemian aikana. Tutkimuskysymykseni on, millä tavoin huoltajat ovat kokeneet varhaiskasvatuk-sen aloituksen. Tutkielmaani osallistui yhdeksän huoltajaa, joilla oli kokemusta varhaiskasvatuksen aloituksesta pandemia aikana. Rajasin tutkittavaa joukkoani pandemian kunnallisten tartuntamäärien perusteella. Tutkittaviksi kunniksi valikoituivat kolme kuntaa, joissa oli huomattavasti enemmän tartuntoja kuin muualla Suomessa: Espoo, Helsinki ja Vantaa. Keräsin aineistoni verkossa olevalla kyselylomak-keella julkaisemalla kyselylomakkeen linkin Facebookissa Puskaradio espoo, Puskaradio Helsinki sekä Vantaan Puskaradio ja palvelut ryhmissä. Analysoin aineistoni aineistolähtöisellä sisällönana-lyysillä. Huoltajien vastausten perusteella pandemia rajoitteet olivat merkityksellinen osa heidän kokemus-taan varhaiskasvatuksen aloituksesta, etenkin rajoitus, joka koski huoltajien mahdollisuutta tutustua lapsen kanssa sisällä. Osa huoltajista koki aloituksen toteutuneen hyvin, vaikka aloitus oli tapahtu-nut ulkona ja yhteiset keskustelut varhaiskasvattajien kanssa Teamsin välityksellä. Toisille näistä oli jäänyt epävarmuus ryhmän toiminnasta sekä kaipuu päästä näkemään sisätiloja myös siitä syystä, että voisi keskustella niistä lapsen kanssa. Huoltajat kertoivat myös siirtäneensä varhaiskasvatuksen aloitusta myöhemmäksi pandemian vuoksi, kun töihin paluu tai opiskelu mahdollistivat sen. Joiden-kin huoltajien mukaan varhaiskasvatuksen aloitus oli pystytty toteuttamaan normaaliin tapaan sisällä tutustuen, jolloin huoltajat eivät kokeneet siihen liittyvän haasteita."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202205161915","http://hdl.handle.net/10138/622795"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["varhaiskasvatuksen aloitus","huoltajat","kokemus"],"dc:title":["Huoltajien kokemuksia varhaiskasvatuksen aloituksesta COVID-19 pandemian aikana"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:58Z"}