{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/622376"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/622376","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Alakoulun elämänkatsomustieto – oppiaineen luonne ja opettaminen","abstract":"Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella alakoulun elämänkatsomustietoa ja sen opettamista. Tutkielmassa kuvataan elämänkatsomustiedon oppiaineen asemaa ja erityisyyttä sekä valmiuksia, joita alakoulun elämänkatsomustiedon opettaminen ja opetuksen järjestäminen edellyttävät. Elämänkatsomustieto on vaihtoehto oman uskonnon oppiaineelle. Elämänkatsomustieto on suunnattu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille, mutta opetukseen osallistuu myös niin kutsuttuihin vähemmistöuskontokuntiin kuuluvia oppilaita. Oppiaine on ollut olemassa 36 vuotta, mutta tutkimukset osoittavat, että sitä leimaa yhä jonkinlainen hajanaisuus ja epämääräisyys. Elämänkatsomustiedon opettamista, erityisesti alakoulun osalta, on tutkittu vähän. Tutkimuskysymyksinä olivat ”Miten elämänkatsomustiedon oppiaine on rakentunut ja mikä on sen erityisyys alakoulun oppiaineena?” sekä ”Mitä valmiuksia alakoulun elämänkatsomustiedon opettamiseen ja opetuksen järjestämiseen tarvitaan?” Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu 18 artikkelista, vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden alakoulun elämänkatsomustiedon osuudesta sekä Opetushallituksen voimassa olevasta ohjeesta koskien peruskoulun katsomuskasvatusta. Aineistossa on viisi tieteellistä artikkelia ja 13 muuta artikkelia. Analyysissa hyödynnettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia, jossa aineistoa tiivistettiin ja luokiteltiin teoriaan ja käsitteisiin tukeutuen. Tutkielma osoitti, että elämänkatsomustiedon tieteenalatausta on monitieteinen ja hajanainen. Elämänkatsomustiedolla on uskonnon oppiaineen kanssa sekä yhteisiä että erillisiä sisältöjä. Oppiaineen lähtökohtana on oppilaan elämismaailma, ja työskentelyn ja arvioinnin tapojen tulee olla monipuolisia. Opetus järjestetään usein heterogeenisten yhdysryhmien opetuksena. Tulokset osoittivat, että opettaja tarvitsee valmiuksia aineenhallinnassa sekä ryhmän toiminnan ja oppilaiden ajattelun tukemisessa. Lisäksi opettajalta edellytetään oman katsomuksellisen positionsa reflektointia.","abstract_html":"Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella alakoulun elämänkatsomustietoa ja sen opettamista. Tutkielmassa kuvataan elämänkatsomustiedon oppiaineen asemaa ja erityisyyttä sekä valmiuksia, joita alakoulun elämänkatsomustiedon opettaminen ja opetuksen järjestäminen edellyttävät. Elämänkatsomustieto on vaihtoehto oman uskonnon oppiaineelle. Elämänkatsomustieto on suunnattu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille, mutta opetukseen osallistuu myös niin kutsuttuihin vähemmistöuskontokuntiin kuuluvia oppilaita. Oppiaine on ollut olemassa 36 vuotta, mutta tutkimukset osoittavat, että sitä leimaa yhä jonkinlainen hajanaisuus ja epämääräisyys. Elämänkatsomustiedon opettamista, erityisesti alakoulun osalta, on tutkittu vähän. Tutkimuskysymyksinä olivat ”Miten elämänkatsomustiedon oppiaine on rakentunut ja mikä on sen erityisyys alakoulun oppiaineena?” sekä ”Mitä valmiuksia alakoulun elämänkatsomustiedon opettamiseen ja opetuksen järjestämiseen tarvitaan?” Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu 18 artikkelista, vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden alakoulun elämänkatsomustiedon osuudesta sekä Opetushallituksen voimassa olevasta ohjeesta koskien peruskoulun katsomuskasvatusta. Aineistossa on viisi tieteellistä artikkelia ja 13 muuta artikkelia. Analyysissa hyödynnettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia, jossa aineistoa tiivistettiin ja luokiteltiin teoriaan ja käsitteisiin tukeutuen. Tutkielma osoitti, että elämänkatsomustiedon tieteenalatausta on monitieteinen ja hajanainen. Elämänkatsomustiedolla on uskonnon oppiaineen kanssa sekä yhteisiä että erillisiä sisältöjä. Oppiaineen lähtökohtana on oppilaan elämismaailma, ja työskentelyn ja arvioinnin tapojen tulee olla monipuolisia. Opetus järjestetään usein heterogeenisten yhdysryhmien opetuksena. Tulokset osoittivat, että opettaja tarvitsee valmiuksia aineenhallinnassa sekä ryhmän toiminnan ja oppilaiden ajattelun tukemisessa. Lisäksi opettajalta edellytetään oman katsomuksellisen positionsa reflektointia.","abstract_has_math":false,"creators":["Zakik, Aida"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2021,"date_issued":"2021","date_published":"2021","updated_at":"2026-07-27T19:56:04Z","subjects":["elämänkatsomustieto","elämänkatsomustiedon opetus","katsomusopetus","alakoulu"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202104282067"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202104282067","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/622376","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Zakik, Aida"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2025-12-08T18:40:34Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2025-12-08T18:40:34Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2021"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["elämänkatsomustieto","elämänkatsomustiedon opetus","katsomusopetus","alakoulu"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202104282067","http://hdl.handle.net/10138/622376"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella alakoulun elämänkatsomustietoa ja sen opettamista. Tutkielmassa kuvataan elämänkatsomustiedon oppiaineen asemaa ja erityisyyttä sekä valmiuksia, joita alakoulun elämänkatsomustiedon opettaminen ja opetuksen järjestäminen edellyttävät. Elämänkatsomustieto on vaihtoehto oman uskonnon oppiaineelle. Elämänkatsomustieto on suunnattu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille, mutta opetukseen osallistuu myös niin kutsuttuihin vähemmistöuskontokuntiin kuuluvia oppilaita. Oppiaine on ollut olemassa 36 vuotta, mutta tutkimukset osoittavat, että sitä leimaa yhä jonkinlainen hajanaisuus ja epämääräisyys. Elämänkatsomustiedon opettamista, erityisesti alakoulun osalta, on tutkittu vähän. Tutkimuskysymyksinä olivat ”Miten elämänkatsomustiedon oppiaine on rakentunut ja mikä on sen erityisyys alakoulun oppiaineena?” sekä ”Mitä valmiuksia alakoulun elämänkatsomustiedon opettamiseen ja opetuksen järjestämiseen tarvitaan?” Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu 18 artikkelista, vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden alakoulun elämänkatsomustiedon osuudesta sekä Opetushallituksen voimassa olevasta ohjeesta koskien peruskoulun katsomuskasvatusta. Aineistossa on viisi tieteellistä artikkelia ja 13 muuta artikkelia. Analyysissa hyödynnettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia, jossa aineistoa tiivistettiin ja luokiteltiin teoriaan ja käsitteisiin tukeutuen. Tutkielma osoitti, että elämänkatsomustiedon tieteenalatausta on monitieteinen ja hajanainen. Elämänkatsomustiedolla on uskonnon oppiaineen kanssa sekä yhteisiä että erillisiä sisältöjä. Oppiaineen lähtökohtana on oppilaan elämismaailma, ja työskentelyn ja arvioinnin tapojen tulee olla monipuolisia. Opetus järjestetään usein heterogeenisten yhdysryhmien opetuksena. Tulokset osoittivat, että opettaja tarvitsee valmiuksia aineenhallinnassa sekä ryhmän toiminnan ja oppilaiden ajattelun tukemisessa. Lisäksi opettajalta edellytetään oman katsomuksellisen positionsa reflektointia."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Alakoulun elämänkatsomustieto – oppiaineen luonne ja opettaminen"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"dc:creator":["Zakik, Aida"],"dc:date.accessioned":["2025-12-08T18:40:34Z"],"dc:date.available":["2025-12-08T18:40:34Z"],"dc:date.issued":["2021"],"dc:description.abstract":["Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli tarkastella alakoulun elämänkatsomustietoa ja sen opettamista. Tutkielmassa kuvataan elämänkatsomustiedon oppiaineen asemaa ja erityisyyttä sekä valmiuksia, joita alakoulun elämänkatsomustiedon opettaminen ja opetuksen järjestäminen edellyttävät. Elämänkatsomustieto on vaihtoehto oman uskonnon oppiaineelle. Elämänkatsomustieto on suunnattu uskontokuntiin kuulumattomille oppilaille, mutta opetukseen osallistuu myös niin kutsuttuihin vähemmistöuskontokuntiin kuuluvia oppilaita. Oppiaine on ollut olemassa 36 vuotta, mutta tutkimukset osoittavat, että sitä leimaa yhä jonkinlainen hajanaisuus ja epämääräisyys. Elämänkatsomustiedon opettamista, erityisesti alakoulun osalta, on tutkittu vähän. Tutkimuskysymyksinä olivat ”Miten elämänkatsomustiedon oppiaine on rakentunut ja mikä on sen erityisyys alakoulun oppiaineena?” sekä ”Mitä valmiuksia alakoulun elämänkatsomustiedon opettamiseen ja opetuksen järjestämiseen tarvitaan?” Tutkielma toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto koostuu 18 artikkelista, vuoden 2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden alakoulun elämänkatsomustiedon osuudesta sekä Opetushallituksen voimassa olevasta ohjeesta koskien peruskoulun katsomuskasvatusta. Aineistossa on viisi tieteellistä artikkelia ja 13 muuta artikkelia. Analyysissa hyödynnettiin teoriasidonnaista sisällönanalyysia, jossa aineistoa tiivistettiin ja luokiteltiin teoriaan ja käsitteisiin tukeutuen. Tutkielma osoitti, että elämänkatsomustiedon tieteenalatausta on monitieteinen ja hajanainen. Elämänkatsomustiedolla on uskonnon oppiaineen kanssa sekä yhteisiä että erillisiä sisältöjä. Oppiaineen lähtökohtana on oppilaan elämismaailma, ja työskentelyn ja arvioinnin tapojen tulee olla monipuolisia. Opetus järjestetään usein heterogeenisten yhdysryhmien opetuksena. Tulokset osoittivat, että opettaja tarvitsee valmiuksia aineenhallinnassa sekä ryhmän toiminnan ja oppilaiden ajattelun tukemisessa. Lisäksi opettajalta edellytetään oman katsomuksellisen positionsa reflektointia."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202104282067","http://hdl.handle.net/10138/622376"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["elämänkatsomustieto","elämänkatsomustiedon opetus","katsomusopetus","alakoulu"],"dc:title":["Alakoulun elämänkatsomustieto – oppiaineen luonne ja opettaminen"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:04Z"}